Amphicar

Navigasjona laktit, muohtahornna, guokte skrue maŋis, lensapompa ja allagas sajis sajaldan gassalavka; duiskka Amphicar lea buot birgenbuktimat vai faset, muhto ii rores.

Rievttis guvlui raddat kursa dahkkojuvvo ovddabealdeviloiguin, nugo geainnuin. Ii leat dárbu cealkit ahte dat ii doaivva bures. Nugo fiervvas dat ii leat hui heivehuvvon, muhto maiddai nugo biilla gávdnojit váilevašvuođat. Amphicar ii leat bivnnuhuvvon mielde buorre biillan ja erenoamáš karosseriija geažil lea geaiddutvuohta nuppástuvvon ja ii leat álo árvideames. Eatnamis sáhttá Amphicar mannat lassii 100 km/t, rievttis 12 km/t. Vaikko fiervvabidjanvuohta lea váttis, de lea Amphicar geahččalan čađa Kanala. Amphicar lea duiskka neavttár Hans Trippel bargu, guhte juo Nuppelohkái Máilmmisoađis álggii hukset amfibijabiillaid Duiskka bearraša várás. Jahkás 1959 čájeha son Eurocar-namma, vuosttaš amfibijabiilla geavaheaddjái. Biillas lea maŋos sajáiduhtton Austin A35-mohtor. Guokte jagi maŋŋilit álggaha bálvalusa. Dalle čuožžu biilla namma Amphicar ja dat lea vybjojuvvon Triumph Herald-mohtorain. Rievttes 1967 rádjái leat huksejuvvon lassii 4000 Amphicar-biilla.