Eurohpala nationalla motoramusat
Vijhta ovddasvazala musea Eurohpais leat ovttasbarggan vai doalahit guovddasla technologala ovddasvazzid maŋimuš ceahkkis. Dát museat čajehit eai dušše biilla ovtta guovddasla technologala ovddasvazzen geainna, muhto maiddai stuorra váikkuhusa dasa ja roli servodagas olles logu.
Lassin historja ja teknihkka, daid vihtta musea addet geahccejeaddjain earohusaid geahcaga bilala, nugo karosseriasuodjalus, kultuvra, sporta ja gilvvu, luksus, sihkkarvuohta, eará vuoigatvuohta ja boahtteáigi fievrridusa. Danin daid kolekssuvnnat, olles guvlui sullii 1500 bila, leat dehálaš oassi kultuvrralaš árbevierus.
Min geavahan sihtat eadni buoremus Eurohpala bilahistorijas. Dasi vulget ovdamearkka njeallje riikkaidgaskasa museain mas mii leat lahka oktasaš. Juohke institusuvdna guodda dehálaosat min oktasaš arbedieaddis ja addá iežas iehciid oaivilihti bilalaktui.
Autoworld Brussel
Belgialaš Nasjonala Automobiilamusea, Autoworld, lea gievkkanas neoklassihkalaš buvddas Brusselas Jubelparkkas. Doppe gos 1900-logu álggus galleaset autosaloniid gallešedje, gávnnat don dál stuorra čoakkima, mii sisttisdoallá badjel 250 biilla. Dasa vuoiddas lea Ghislain Mahy čoakkáldat, mii viežža du ovdal pionerajahkii ja fargga boahttevaš innovasuvnnaide. Nannet čalmmustahttinmuituheapmi čilge historjjálaš biilladoaimma, erenoamáš dehálašvuođain áigodahkii 1960 rájes. Erenoamáš ossodagas oahpat don autosportmaailma, gonagas limusiinnat ja fascinerende mikrobiillaid máilbmi. Maiddái iežamet riikkalaš fuomášumit oažžut stuorra sadjái ossodagas ‘Belgium at Autoworld’, gos legendaralaš merkehat nugo Minerva ja Imperia muitalit iežaset historjjá. Rievdaduvvon temaexhibitišuvnnaiguin ja stuorra guoktejahkásaš čájeheamiiguin lea Autoworld musea mii ain lea liikodagas.
Eanet dán museas
Nasjonalmuseet for bil
Musée National de l'Automobile musea vuoitu Fransa gili Mulhouse gilis lei 1960-loguin go viellja Schlumpf leat bidjan vuoitu dása. Sii eai ge leat geahcastan sin stuorra liikojuvlla teknologii ja designa bokte, ja dan geažil leat sii coahkkadan ovtta maiddai mailmmi maiddai beroštuvvan biillačoakkáldaga, mii lea bidjon ovtta boares ullospinnariin. Duorastaga stuorra čuovganeaddji čuovganeapmi du dábálaš geahččaleapmi gávdná historjjalaš biillat 100 Eurohpala vyrkkiid bokte 20. jahkásadji gaskkas. Vaikko musea lea máilmmis beroštuvvan dan dihtii ahte dás lea stuorimus Bugatti-coakkáldat mii ii goassige lea leamaš – eanet go 100 biilla dán ikonalaš merke – de dat muitala maiddai stuorra historjjalaš čuovvovašvuođa olles Eurohpala biilla historjjás. Lassin dan legendaralaš Bugatti-biillaid, sáhtát dás geahččat maiddai mestaraveahkiid koetswerkbuvttadeaddjiid ja sporddalaš ikonain merkeid Ferrari, Maserati ja Rolls-Royce. Expositiona váldá du miehtá kronologalaš ovdáneami biilla historjjás ja adrenalinasa ovdamearkkaid áiggeáiggi biillasporrasa. Unika lasihusat, nugo stuorra coakkáldat historjjalaš biilla mascottaid ja trapbiillaid, dagget dán musea ollislaš ođđačálaš oainnunbáikái olbmuid kreativitehtii ja niegutii mat leat heivehan biilla máilbmi.
Eanet dán museas
Riikkalaš bilmuseum
Museo Nazionale dell Automobile Turinos, mii maiddai dovddus MAUTO-nama mielde, lea mailmmi guovddas gudneaddelis dan erenoamasa oahpponeavvosa ja diehtalaš árvvosa geažil. Dalle go musea lea gávdnan stuorra arkitektonalaš ođasmahttima, de lea dan fásáhtus ođđaáigásaš ja boahttevaš fámu mii heive bures bilalaš máilbmái. Ii leat maidege mihkkege ahte The Times lasiha dán musea dan gudnejahttojuvvon listtui mii čilge maillima logi njuolga vihttanuppelot buoremus museaid. Dasa lassin go dáppe gávdno harva čoakkáldat mii sisttisdoallá eanet go 200 álgoaiggi bilalaš vuogádaga 80 iešguđetge merkeas, de MAUTO váldá du mielde beroštumiid mat leat bilalaš historjjás álgoáiggiid rájes doaimmaha bures boahttevaš teknologiija rádjái. Interaktiiva čađahusaid ja digitalalaš ođasmahttimiid bokte šaddet dieđut mat leat vuođđun dán disainaide eallin du iežat smartphoneas dahje multimediasuillain masat. Dain eará bilafielkkáriide lea "Open Garage" čiega garraskat; dán bargobáikái restaurerejit ja konserverejit biillaid rabas ja čielgasvuođas. Eallinlaš sceaneremat ja erenoamáš oahppanguovddáš dahket dán musea inspirašuvdnjalaš báikkin gos disaina, historja ja kreativiteta deaivvadit.
Eanet dán museas
Nasjonala motoramus
National Motor Museum Beaulieus muitala olles historjjasa brihtala automobiilla birra, 1800-logu ovttasbargovuorui vuosttas jagiin dalle dihte otne gaskaiduvvon teknologiijaovdaneamiide. Dan mii 1952 álgii dušše vihtta biillaiguin Palace House-hallis, lea odne nugo máilmmis dovddus kollekšuvdna mas lea badjel 250 biilla. Musea lea dovddus sin ikonala rekordcahkkejeaddjiid dihte, nu go leavga Bluebird ja hui johtime Sunbeams-biillat mat ovdal goassegoahtes rihkkut landspeedrekordaid. Lassin dainna johttiheapmibillaiguin, fertet vuolgit sisa Grand Prix-historjjii ja beroštuvvan "World of Top Gear"-máilbmái. Muhto Beaulieu-besohus fatis ii leat dušše biillat; musea gávdno čáppa historjjala historjjala eanandoalus, mas gávdno maiddái 1200-logu abbedissa ja suddjen Palace House. Kalendara mas leat máilmmiid gudnejahtton doaimmat, nugo beroštuvvan International Autojumble, Beaulieu lea báikkit mii ii galgga bissehuvvot maidege biillafielkkaris.
Eanet dán museas