Go boares lahttuheapmi Porsche joavkkuin muitalit...
3 maj 2016
Riikka politiija bargu lei hui earohat. Sihke saggat maid mii leat hupman boares searvviin "Porsche joavkku" birra, mii leat vuordaman unni válljen.
Politiija Porsche, lea dat duide?
Okta vahkku ovdal go maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai maii leat lohkan maiddai
Oaivvildit?
Bargat Porsche joavkkuin lei sihke buras ja bahas. Vudjet duiskka sportbiillas addai eai dušše stuorra goastaga joavkkus mii manai danin beaivvis (ja unna oassi idjii) geainnu, muhto addai maiddai stada juovllagiid ja vel unnit bivnnuhis olbmuid gaskkas geat barggai birobuotnas. Ja bargobearrašiid áigge lei don maiddai riikka geainnus balvvas buozaladdan geainnugeavaheddjiide. Muhto don oaiddai maiddai stuorra gudnusa. Eai dušše dan dihte ahte buohkat dovddai ahte lea unibis geavahit “vuolgit” nuppi guvlui go Porsche-joavku lea maŋŋel riksoasiid maŋŋel, muhto maiddai dan dihte ahte dat oidnoi: stuorra vilges-oranssa Porsche, mas ledje stuorra almmagat seamma lági heahtteguottain, jienastusappar maŋos ja vilbohas čuovga. Okta bahasvuohta dán erenoamazas barggus lei ahte go don álggahit Driebergenis, de mannat čiegar riikka siste ja goassege fertet gávcciid jagi gávcciid idjii gávdnat. Don leat nu guhkkin ruovttoluotta ahte ii leat vejolaš ruovttoluotta viežžat. Dán idjotgeassit várás lei AVD varrahan latnjaid moadde Van der Valk motellis olles Norggas. Doppe sáhttet vearuhan politiijat loahpas bargobearraša sisa geassit vearuhan oaivi gávdnat. Idjaide ii (eambboheapmi?) geavahuvvon geainnuovddidan. Mii ovdal-lusa guoibmi lei politiija ja okta daid lihkuheapmái geat sáhttiba beaivválaččat vudjet diehtenguovddáš-Porschea. Son lei eai dušše buorre politiija muhto maiddai buorre vuoddji. Su “váttisvuohta” lei muhto ahte son ii sáhttán álki nohkkat muhtin eará beavddis go dan iežas. Ja dan dihte ahte riikkapolitiija maiddai gierddašii geavahit min bohtosiid, de herrat politiijat fertejedje vel badjelis juohke geardde juogadit latnja. Son muitalii goassege ahte dán dihte lei su várás juohke idja olles rampa. Vuosttaš beaivi su barggus lei son vel čielgas, muhto maŋemus beaivvi maŋŋel nuppi idja go ii nohkan lei maŋemus beaivi unnimus álki. Ja su olmmái snorrii vel olles idja...
Rihkkon kunsttaobjekta
Dat lei gieskan 1980 jahkesis go mii leimmet Porschein tanket A2 geainnus. Stuorra jietnasin boahtai viehkalasvognas bensiinstasuvnna sadjái. Sjoavkaleaddji manai girkus eret kabihnas ja viehkalii fargga minguin. Son ropadii ahte son lei ovdanmahtton persovnnalaš biilla mas ledje šuvvan. Go son muitalii das minguin, de dan persovnnalaš biila johtii geainnus bensiinstasuvnna lusa ja mii oidne ahte vuoiddis rasttalii giehta vuollelahtte lusa ja mii guldaleimme pistolšoda.
Wij stapten in onze auto, gaven direct bericht aan de centrale en zetten de achtervolging in. Wij kregen gelijk luchtsteun, want in de buurt van Meerkerk vloog een van de Cessna’s, van de Dienst Luchtvaart. De bemanning had onze melding gehoord. Inmiddels hadden wij betreffende personenauto in het vizier, die de rijksweg 27 opreed bij Vianen en zagen inderdaad dat hij geregeld zijn linkerarm door het raam stak en zagen dan ook een rookwolkje. Wij mochten nog niets doen in afwachting van assistentie en het vliegtuig bleef volgen. De bemanning van het vliegtuig melde even later dat de auto het parkeerterrein van een benzinestation op reed.
Son oidne ahte vuoddji manai olggos biillas ja manai stasuvnna sisa. Vuordit veahkki ii leat meaddel vel ja mii mearrideimmet roasmmohit. Mii manaimmet biili lusa ja oidne ahte biillas ledje eadni, geas lei guovttis guvlui moadde unni goddi. Mii oidne maiddai ahte son lei mannan diehtit patronaholggaid pahemiin. Go mii ledje gahcahan pistolat, mii gohččui eadni guohtet buot maidege ja mannat olggos biillas. Ovdalgo eadni ipmirdii makkarge, son juo stoahkat biili bealde. Seamma áiggis boahtii almmis olgun olmmos minguin, guhte lei dan personbiilla vuoddji, ja guhte gieldii guovtti gieđas guovtti guollemuorra kafea. Eadni roahkkai stuorra saggain, danin go mii “bisseheimme dan dáidda barggu maid vuoddji ja son ledje dahkat”.
Go mielddis geahcamin deahpahuvvo ahte dat leat alarmipistolat. Dasa maŋŋil boahtte dárbbašlaš veahkki ja ovdalassii politihkkain fárret mii olles spihppal Rijkspolitiebureau Meerkerkii nannet geahcama váras. Stasjonas dovddii ahte guokte olbmot ledje dahkamin kunsttaobjekta Breda gielddas. Sis lei “jienastusvibrasuvnnalinnja” mas sii ledje bidjan linjja Dam Amsterdamis gitta guovddážii Bredas. Vuoiddas ja nieida ledje mannan eret Amsterdamis ja guovttegielkaga vuogádaga guvlui go sii časkke muoraid laktásaide ja eará seammalaccaid, nu ahte jienastusvibrasuvnnat šattai. Geaidnogis vuoiddas dagai juohke 500 mettris jienastusvibrasuvnna pistolačaskema bokte. Nieida fuomášii ahte pistolat ledje álo áigge lasihan ja doaimmasii dan, ahte kunstnár dahkái prošeavtta, mii lei Breda gieldda ruhtaduvvon, bures.
Dan nisson lei Bredas suohkanfievrrideaddji, guhte fuolahii duodje- ja kunstaasahusaid, ja son lei stuorra bahas mielain min vuosttas dan dihte ahte mii ledje buozalastan prošeavtta. Son dadjai ahte mii oažžu vel eanet diehtu dan birra.
Lea rievdaduscearddus čađahuvvon alarmpistolaid ja liikkumearri váldima dihte. Mii eat leat maidege eará dan birra gullan. Vahkkisaviisa Nieuwe Revue lea maŋŋel moatti vahkku barggu ođđasit dahkan duojara mielde, nu ahte leamaš lea jietnaliidna Amsterdam ja Breda gaskkas.
Speajal, speajal seaggis mearragis?
Mii ohcat min 911-auto A2-geainn Abcoude ja Vinkeveen gaskkas ja mannat ovddos geardde oranse BMW-a mas stivrras lea sevdnjes ivnni olmmos rastakapselain. Su nieggas čohkká maiddai sevdnjes ivnni olmmos afrokapselain. Olbmot doalut guhkkin guhkkii ja čatnut min Porsche-bagge. Dat dáhpáhuvvá davo dakkaviđe, muhto ii leat makkara dagahanasge BMW kontrolerejuvvot. Vuosttas geahččaleamis lea visot buorre. Mii ii hálit maiddái diskriminerejuvvot ja de mii vuordit sin mannat. Soai mannet bensiinstašuvdnii Breukelenis ja mii váldit eretgeainn Breukelenii. Sis- ja olggobealde čuohppamiin sáhtát nuppástuvvat vejolačcevaš unnit geahččalan dihte ja geahččat lea go dán ođđa lihttis mii de boahtá makkara vejolaš rihkkis. Otne lea ja bidjásemaš rievttes. Dasto lea dán lágan situasio mii dihte mii áigut, muhto ain!
Mii leat fas lahkan Nieuwegein oranse BMW:ii. Sii leat vel dan tankestasionas guhkkin vuolgán. Mii geahccat ain siste ja oainnát ahte alit afro-kapsel maiddái čohkká dás stuora stivrras ja rasta čohkká sisabealde. Dál lea duohtavassii hui beroštupmi geahccat sidjiide. Sihkkaris lea ahte "rasta" ii leat ge riebanviesus. Go sii oaidne meid, de sii válljejedje sihkkarvuođa ja rievdadedje vuoddji. Lahkan Vianen mii addet stoppmerki. Mun jienastan vuosttažettiin rastakapsel-passaseantta ja jearan jus mun sáhtán oaidnit su riebanviesu. Son ii leat dan: "Mun in leat ge vuoddjan, várddo, mun čohkkán dušše sisabealde." Mun muitalan sutnje muhtun ja maŋŋel go son muitala eanet, de son lohka lohpi ahte son lea vuoddjan haga gillii riebanviesu. Mun čállán su dieđuid ja muitalan sutnje ahte mun čállán proseassa-verbala. Son dohkkeha dan. Maŋŋel dan mun jearan dábálaččat vuoddji riebanviesu birra. "Mun in leat ge riebanviesu," son lohka! Dat ii leat dábálaš: ovtta kontrollas guokte vuoddji haga riebanviesu! Mii ii sáhte unna ge dahkat go galgá viežžat biilla stasjonii Driebergenii ja bidjat dan doppe go dihto olbmo boahtá mas lea gillii riebanviesu. Lea sotnabeaivi ja mii ii sáhte makkárge láhkai iskat guovtti olbmo persovnnadieđuid. Vai oažžut muhtun sihkkarvuođa, mun jearan jus sáhtán váldit govvida dán erenoamasa duovttas. Sii ge dohkkehit dan ja mii maŋŋel dan viežžat sidjiid ruovttoluotta ruovttoluotta linjálaš ruovttoluotta biillii.
Maanat vahkku maemmelahtes oaidnat mii oktage biilla mas lea goikala kentekenplaat soai A2 geainnus Vianen lahka. Kentekenplaten leat ain miidda fuomaskusat. Dasto lea olu maid galgá "lohkat" daid birra. Lea go dat falsk dahje manne, dán geas, lea nu bahas lohkan. Biilla bidjojuvvo geainnus badjelgeahcen vai sáhttit dahkat nannet iskkadeami ja mii oaidnet mu illudan go "rasta" čohkká stivrras. Dán geardde lea son iešge. Leago son juo oažžon geinnodat? Mun jearan su geinnodaga birra ja son čuorvut njuolga Surinames geinnodaga. Valla dan fakte ahte son, go lea Nederlandas registrerejuvvon ássit, ferte leat Nederlands geinnodaga, lea dán geinnodat addojuvvon eará olbmui. Die dadata mat son ovdal addii ledje riekta. Dát geinnodat ii leat su. Mun muitalan sutnje ahte mun vel muitalan min maŋemus deaivvadan. Son doalvva ain ahte dat lea vuosttaš geardde go son oaidná mu. Mun jearan su formalitehtain nama birra. Son muitala njuolga dan nama mii lea geinnodagas. Dasto son addá dása falssa nama dahje dagai dan ovdal. Dat lea doarvái dovdduhussan vai giddet dan olbmo. Mii váldit su mielde politibiroii Driebergenis. Mun čájet sutnje govat maid mun dan áigge válddán su birra. Go mun jearan sutnje gii lea dát olmmos guhte lea nugo guokte cuoikkas čáhci su siskkáldas, de son dadjá ahte son lea oaidnan dan olbmá ovdalge. Maŋŋel dan jearrojuvvo: "ja goas lei dat?" Vástádus: "Juohke iđit speadjalas!"
Dick Schornagel ja eará
Redaksuvdna Louwman Museum
Boahtte artihkkalat diehtaga girjjálašvuođas sáhttet maiddái du beroštit:
Goodwood Festival of Speed 2016
Porsche Formula 1:s
