Barggevuovddis bajageaassit: unnimusat dovddus sihkkarvuohta automobiillaid speallamis

Okta foma biillasporas mas riikkaidgaskasa interessa lea maŋemus jagiid unnan, lea geaiddustit dahje varrit čohkkemevuoigatvuohta.

Idea lea gaves danne heivehahtti bajanas geainnu (ovddasvasta suollemus ja mas leat dehálaš roggat) mii ferte johtojit njozet goit goit biilla dahje mohtorfealga. Álgus (juohke oassálas álggaha iešguin) ja loahpas leat nu guhkkin eret eret báikkis. Bargu oidno álki, muhto ii leat danne ollu álki go dat oidno.

Heuvelklims lea kanskje vel boares go ditionala heahteveagasraba. Nugo sullii Frankriikkas 1900-logus nannai varri La Turbie Nice guovllus. Duiskka merke Daimler lei dasto stuorra ovddasvasta. Dasa biillut registrerejuvvojedje Emile Jelinek nammasa, son lei dego prominenta fiigura guovllus ja sonis lei nieida geas maŋŋil lei beroastuvvan máilmmiid gaskkas, Mercedes.

Badjinvulo lea heajos bargu biilla ja vuodjaha vurkes. Biilla geavahuvvo eará vuogi mielde geahcaduvvot go dainna dainna orrongearddenis. Vuodjaha ferte bargat garas vai su biilla galggašii nohkkat njozet badjin. Eanetge dainna haga veahkkin stivren ja bassa, danin ii leat ge buorre bargu!

Lea suhtaseaddji álki heahtegovvaorganiserejuvvot; bálgá lea buorre sáhttit botket ja danin lea unnit váttisvuohta mas eallit ja olbmot sáhttet rasttildit bálgá. Doppe gii johttá luohkkas joatkkaskuvllas joatkkas lea vuittán. Jus parkeringealgi badjel (dasa maiddai loahpas heahtegovas) lea dievas bilain, de váldojuvvo beaivi soai ahte buohkat sáhttet rahpasit ja vuolgit sirdin vuollegeahcce rahpasin.

De meeste heuvelklims worden georganiseerd openbare weg. Permanente tribunes en een rennerskwartier ontbreken, waardoor het deelnemen dan wel bijwonen van een heuvelklim eerder aan een veredelde picknick doet denken.

Muhto dat ii leat duohtan. Earret eará Enggalas, Franas ja Italiijas lea dainna autospordabáikkis vel ain bargu, muhto dušše riikkalaš dáhpáhusain. Siskkildas geaidnu ja luohkkain earahallan dagaha dainna dáhpáhusaid duohta álbmotfestan. Áiggi go sporda lei stuorra, nugo Eurohpalaš čampeionáhtain, lea baháste, guhkás maŋemus áiggiid.

De eerste glorietijd lag voor de Tweede Wereldoorlog. In de jaren dertig. Toen vochten Auto-Union en Mercedes Benz om het 'Bergmeisterschaft'. Hier zat een aantal bergpassen in die, voordat er tunnels waren, bekend en berucht waren bij vakantiegangers. Zoals de Grossglockner, de Klausenpass en zelfs de St. Bernhard. Het idee alleen al met een monster van 500 pk of meer zo snel mogelijk dit soort bergen te beklimmen moet zelfs voor doorgewinterde snelheidsduivels als Carracciola en Rosemeyer een 'apart' gevoel gegeven hebben. Een van de meest succesvolle coureurs in deze discipline was in die tijd Hans Stuck, coureur van eerst sportwagens bij Austro-Daimler en Mercedes Benz (voor 1933) en later Grand Prix wagens voor Auto Union.

Ovddas nubbi maailmmoduhtora lei son garas geaiggis geatnegasvuohta Grands Prix nammaid vuosttas. Okta dagahan Stuck birra ii galgga leat muitaluvvan haga: 1936:s boahtii Auto Union Enggalasii vai searvat Shelsey Walsh bajitgeainnuide, muhtun oanehahtti muhto garas bajitgeainnu. Arvidalas eengelas biirras ii leat buorre rekorraide, muhto odne rádjai háliidit ollu gudnejahttit su bargguid dan áiggis.

Hans Stuck doibmen Shelsey Walshis 1936

Frederick Gordon-Crosby dahkkii dainna guossin maiddai karikaturra Stuckas mas oainnastuvvo Louwman Museumas. Stuck lei okta geatnega 'olggobealdeolbmogis' geas lea nu vuoigatvuohta gitta gallevašuvvon dán láhkai.

Gordon Crosbyn karikatura Hans Stuckas Louwman-museas

Parcousat le eanet earas earas. Alppain guhkki bajitgeaidnemiin gos lea guhkki bajitgeaidnu, ja oanehis geaidnuhat Enggalandas mii dainne beaivviin leat buot privatiserejuvvon. Norga lea maiddai leama heahtebajitgeaidnu. Vaalas lea moadde jagi leama bajitgeaidnu mii lei oassi nationaala campionatast. Guoktelogiguovlluin heahtebajitgeaidnut ledje "normala" oassi mas dihtii turbiila campionat mii earalahtui dolvojuvvui cirkuihtain.

Loganasat bilat mas leat ollu vejolaagat voittit badjenbajimusgeaidnadoalvvu ledje naittos Grand Prix ja maŋŋel 1950 F1-bilat. Dalle go oaneha ovdal nubbi máilmmisoahti ii lean eanet čiehkámearri dainna láhkai vuogodagain. Jus startgielda lei allagat, de gohčoduvvojuvvo F1-bilat velge leat doppe, erenoamaige Sveicas. 1955 rájes ledje autogeaidnodoalvut dan riikkas gieldot (dan jagi Le Mans-ruvdnosa maŋŋelčalmmasiid geažil), muhto badjenbajimusgeaidnadoalvut ledje vel dovoláhpat. Nugo danin Sveica olbmot vel oainne goit duohta Grand Prix-vuogodagain.

Nuppel glorietidne bagiid njuolggadagaid lei logi jagi. Munnje merkka, Ferrari, Porsche, BMW ja Abarth geiggodedje beroastaga ovddas. Dovddus luoddagat dan agaid leigga muhtun Mt. Ventoux (F), Ollon-Villars ja Sierre-Crans-Montana (CH), Rossfeld (D) ja Trento Bondone (I). Buot leigga guhkes ja hui vanske. Biillat mat dagai dán ceampiovnnas, leigga njuolggadusa mielde maks. 2 liter motorvoluma (heahtta turbo), leigga geahpasat (ca. 450 kg) ja leigga maks. 250 hk vuoimmi. Porsche geavahii gaktcilinddaraid ja Ferrari vel geavahii "boares" logi guoktecilinddara Formule 1-motorat mat ledje 1960-logu álggus ja mat borramušuvvui 2 literii. BMW ja Abarth geavahii tradicionella njeallje cilinddar vuoimmabassiid.

Italias merkki mii lei stuorra sukses dainna discihpiliinnas lei Abarth. Dat merkki doaimmai turbiilain ja unniid sportabiilain ja lei danin stuorra sukses. Bahasat dadjet ahte mohtorat ledje nu stuorra doaluiduvvon ahte guhkit distanssat (goas geaissasat) ledje juo menddo ollu!

Lassin go ovdal namahuvvon Stuck (guhte maiddai lei aktiva ma World War II ma) eai leat leama nugo ollu dovddus bihtasat geat soaitte čohkkedit seamma go 'King of the Hill'. Duiskat Rolf Stommelen ja Gerhard Mitter (Duiskka) ja Luduvicio Scarfiotti (Italia) daggai Formule 1 saji, muhto eai lean ollu eambbo go dat.

Dasa artihkkalis sahtta oidnot ahte dat lea europalaS dilli. Dat ii leat ollesdilis duohta. Amerihkkas lea Pikes Peak namosaS varraSgeaidnu, osiidagaS ii leat asfalta. Ovdamearka besset otnasis Sebastian Loeb.

Jos don goassege oaivvildat searvat nu buorre doaluide, de mii geahceldit du ahte dat lea ii galgga missit vejolaheapmi!

Peter Helbach