Historien om bilbelysning

Ovddit go elektralaš čuovggas boazodoalu birra 1920:s, geavahuvvojedje vuosttaš buolvva automobiillaide gaskalasa, oljolampat ja karbidlampa. Gaskalasaid boahtte LED-lampii, johtalus automobiillaid čuovggasfága historjjás.

Gierdu ja oljaluovvi

Gierduid ja oljelampat leat juo 19. jahkumulos ceahkkes geavahuvvon ruovttus, muhto maiddai heastagoazzis ja fiillas. Dat lei lohpi ahte dainna liegganeavvuid geavahuvvojedje maiddai vuosttaš automobiillain 1890-logu rievttes. Sihke gierdulampa ja oljelampa, mas lieggas lei oidno ovddas, maŋos ja laktás, leat váldojuvvon erenoamášdan dihte ahte eará olbmot galget oaidnit. Ovddelampa, buorep oaidnamin geainnus, boahtii 1900-logu álggus go karbidlampa čuožžilii ja njuovččat lassaneigge. Dalle šattai vejolaš vuodjin ija geainnus mas ii lean čuovga. Vuollega govva čájeha gierdulampaid Panhard Levassor Phaeton 1895:s, ja dan sáhtát oaidnit Louwman Museum:s.

Gierbma lea buvssashaddan gehccejuvvon lampa vuolde. Skruvafiedna gierbmas vuolde doalaha gierbma sadjasis go dat godda, dassa go dat lea olles goddan. Maiddai oljolampat ge geavahuvvojedje dan aga, sidjiide ii leat nu stuorra bieggaheahteheapmi ja dat addet unnebodje eanet lieggada go gierbmat. Vuosttaš Ford Model T 1908:s lei rusttejuvvon oljolampain maŋelovssan ja karbidlampain oaivvilampan. Model oaiggastuvvui elektralaš čuovggain dušše 1915 rájes. Vuollega govva čájeha De Dion-Bouton Vis a Vis 3HP 1899:s, mas leat geavahuvvon kopparin oljolampat siiddusin ja okta čađilmas kopparin karbidlampa oaivvilampan ovddabealde.

Karbidlampa

Karbidlampa, mas Thomas Leopold Willson lei invenerejuvvon 1892:s, galgai geavahuvvot vuosttaš geardde nuppi geainna sisašcahkadeamis (gos ii leat leamaš elektrisitehta), vuorrobasttat vuorjjan meara alde, kolaminnat ja spihkkas. Geavaheapmi automobiillas boahtai 1900:s rájes. Karbidlampat addet searvat albasa nieiddaš čuovgga go acetylengassa galgá, mii šattá kalciumkarbida ja čáhci kemalaš reakšuvnnas. Karbidvergassaris lea vuollekammar gos korriiduvvon kalciumkarbida lea bidjon ja mas goikke ja molssa dohkkehit dan sajis (geahca govvádusa).

Badjinavddis lea caccanvannjil. Regulerenventiila bagade man lahtes lahtte caccan calciums karbida badjel. Dasa mielde mearriduvvo man ollu caccandroppat mannan, ja dat mearrida man ollu acetylengassa dahkkojuvvo, ja nu maiddai goddi sturrodaga ja vielgat golgga boazos. Acetylengassa manná gassajohtima bokte lampaunitta brennerii. Lampa roahppoduvvo luciferin dahje fierbmasuoidnasteaddjiin. Vergasser ja lampa leat davelaga guokte iecsas unitta, muhto gullet maiddai karbidlampaid gos vergasser ja lampa leat ovtta unittas, nugo Spyker 60-HP 1903:s, mii lea oidnojit Louwman Museum:s (geahca govva).

Karbidlampaid givvot erenoamattomalla cahppes vilges albma ja dan dihte hehket heajahalddiin. Sis eai maiddai leat garas biegga ja arvi vuosttas. Muhto lampa leat dihkkat ja dakkat ge geardduheapmala maiddai doaimma, nugo assa eretvasku mas go lea goddan, geardduheapmala bijodit vattnasa ja lasihit kalciumkarbida.

Elektralaš čuovga

Thomas Edison lei 1879:s buotet elektralaš lampaid, ja daid lei muhtin váttisvuohtat. Lampa sis lei karbona gloiidraht mii lei bidjon vakuum glaassabolas. Karbona gloiidrahtis lei dušše 40 diimmu eallináigi ja effektiivvalašvuohta, liehtovuoruheapmi, lei hui unnit. 1920-logu álgus bismáhus karbona drahtas sirdojuvvui wolfram (tungsten) gloiidrahtii ja de lampa oažžu eallináigi 1500 diimmu ja liehtovuoruheapmi pargojuvvui lassii 10%.

Vuostta elektrala mahtaljus boahtai 1915:s ja 1919:s algejedje elektrala oaivvaljusat galledeami karbidljusta. 1920:s rájes ledje dynamoat elektrala čuovgga váras bensiinamotoras bilain dábála?uvvon. Elektrala oaivvaljusat ja mahtaljusornamentat ledje álggus sáddejuvvon ie?e guovttosat karosseriija ala, nugo maiddái karbidoaivvaljus ja oljeljusat (geahca govva).

Dat lea leamahean 1930-logu rahpamis go vuoiggalaš vuoimmalasset, maŋŋelgoaskit ja sirddindilalat boazodoallodizajnerat leat lasihanat karosseriija fassui. Muhtumin ledje erenoammas dizajnat, nugo siiddis sirddindilaliidda, nugo Volkswagen Kevera (geahca govva) ja 1953 Ford Anglia.

Bij inschakeling van de richtingaanwijzer kwam een pijlvormige arm voorzien van elektrisch licht uit de middenstijl tevoorschijn om aan te geven dat men in die richting ging draaien. Een overduidelijke aanwijzing voor zowel tegemoetkomend als achteropkomend verkeer. Later werd deze constructie echter verboden, vanwege mogelijk schadeletsel aan personen door de uitstekende arm, en werden kleine zij-richtingaanwijzerlampen in de voorschermen geplaatst. Dit bleek in de praktijk toch niet een ideale plaats te zijn want vanaf 2010 verhuisden de zij-richtingaanwijzers bij nieuwe auto’s massaal van de voorschermen naar de linker en rechter buitenspiegel. Dit was mogelijk omdat wettelijk was verreist dat de buitenspiegel bij inslag omklapt om letsel te voorkomen. Uiteindelijk terug naar een ontwerp waar de richtingaanwijzer buiten de carrosserie uit steekt zoals bij de Volkswagen Kever en andere modellen uit de 50er jaren!

Nugo carbidlampaid mielde lei maiddai vuosttaaset elektralaš vuorbilis lampaide váttisvuohta ahte sii oskkuhedje boahttevaš liikkajad. Dasa oaivvildettiin muhtun geažil go geavahuvvui parabolalaš reflektor ja linsa. Jahkás 1924 buoriduvvui dán danin ahte Bilux dahje Duplo lampa mas ledje guokte gloeidraad, okta dimma čuovgga váras ja nubbi stuorra čuovgga váras, lei invenerejuvvon. Gloeidraad mii lea dimma čuovgga váras lea beale čiegus ja dagaha čuovggabunnda mii lea namuhuvvon geađgái ja čađa nu 80 metra. Boahttevaš liikkadeapmi ii dovdda dán čuovggas váttisvuohta. Gloeidraad mii lea stuorra čuovgga váras čuovvul buot geađgga ja birrasa čađa nu 150 metra ovddabealde biilla, muhto dán bokte dovdda boahttevaš liikkadeapmi oskkuheapmi ja bealjeduvvot. Dan dihte ii leat dihte luoikkas geavahit stuorra čuovgga go boahttevaš liikkadeapmi lahka boahtá. Gáhttačuovggalaš vielgat čuovggas geain lea čuovggalaš vielgatgeaidnu, addá vejolašvuođa johtit dušše dimma čuovggain. Muhto čuovggageaidnnuin mas ii leat vielgat čuovggalaš čuovga, stuorra čuovga lea dábálaččat dárbbašlaš ja manuahtalaš jorgalus stuorra čuovggas dimma čuovggii go boahttevaš liikkadeapmi boahtá, lea vel odne maiddái doaibma mii ollu geardde vajáldašuvvo. Automatalaš jorgalus stuorra čuovggas dimma čuovggii ja maiddái maŋŋelge leat juo ovdánahttot, muhto eai leat olu geavaheami vuođul lassinbuvttadeamis. Dan vastaset lea automatalaš anti-oskkuheapmi sistešpeajalon juo šaddan dábálaš bargovuohkku.

Sealed Beam lasi halogena

1940:s lei rundda sealed beam luovvaluovus Amerihkkas almmuhuvvon vai oaivvildit standard luovvaluovvusa buot personbiillaide. Lampa mas lei lensa, reflektor ja glovdara lei bidjon okta giddagassii unitaide ja dan lea standard sturrodat. Amerihkkas lei dakkaviessu standard luovvaluovusunitta lobi mielde.

Fra 1960 av ble denne standard frontlysenheten tatt i bruk av nesten alle bilprodusenter i Europa og Japan. Men med innforingen av utskiftbare halogenpærer i Europa pa 1970-tallet endret dette seg raskt. Den utskiftbare Duplo H4 halogenpæra, med to glodetrodar for nærlys og fjernlys, var veldig ettertraktet i Europa pa grunn av lengre levetid og storre lysutbytte sammenlignet med den tradisjonelle glodepæra (se bilde H4 halogen lampe).

Lasit ge leat biilla ja lampa vyrkkarit Eurohpais, stailasvuohta oaivvil, leama vuorddan lampa konstrukssuvnna mas lea aerodynamihkala sajat mii lea integrerejuvvon biilla karosseriijas. Dasa sarnui lea Amerihkkas gieldon, vaikko galgai, earenoamaste dan dihte ahte lea vanske ahte goddit olu iecsanlagan vuorru lampa designa. Dasa dagai ahte biilla ovddabealli designa Amerihkkas ja Eurohpais leaba earalaccat, nugo go geavahuvvo pop up lampa biillaid Amerihkka marrahtii. Maŋemuhtin lea Amerihkka 1983 rájes maiddai olleslahtte sirdojuvvon sealed beam lampa Eurohpala aerodynamihkala lampa unita bokte mas lea sirdojuvvon halogen lampa.

LED-čuovga

LED (Light Emitting Diode) teknalaš viehkan lei invenerejuvvon 60-logi álggus. Vuosttaš LED-lamphat automobiilaid produkšuvdnas šadde geavahuvvon 1993 rájes, álggus dušše maŋas čuovggain ja goalmmát bassačuovggain. 2004 rájes LED šattai geavahuvvon vuosttačuovggain ja beaivvalis johtolagačuovggain (Daytime Running Lamp).

Ovdalagas LED-lampat sihkkarastet guhkes eallindahkki (> 50.000 diimmu) ja buorre cahkkelmasa (> 300 lumen wattii) dakkaviessuide go árbevirolaš gloelampat ja halogenlampat. Dassat leat dat ii vuosttašgeahpedit njuoskkamiidda ja stáhtus leat unnit. LED-čuovgat leat maiddai erenoamáš vuoigatvuohta ahte dat eai heaitte goit goit. Sihkkarvuođa várás lea dát stuorra vuoigatvuohta. Árbevirolaš gloelampa dárbbaša 0,3 sekundda vai šaddá olles cahkkelmas, muhto LED-čuovggain dáhpáhuvvá dat unnit go okta mikrosekunddas. Go lea heajosstoppa geainnus 100 km/t guvlui, de oainnát ovddabealdevruida LED-rieggalčuvggain 0,3 sekundda ovdal, mii addá ‘báhttema’ lagabui 10 metra gearddema! Dát lea maiddai okta daguin manne LED-čuovgat leat heivehuvvon (goalmmát) rieggalčuovggain.

Čuovga sihkkarvuođii

Langsammas lei maiddai lasi ja lasi jurddaheapmi birra cahkaleami ja signaleren birra, dan mihtun sihkkarvuohta lasihit. Dasa gullá sihke buorebut oaidnit ja buorebut oidnot. Cahkaleami intensitehta, cahkaleami ivdni, sturrodaga ja sajaha iezzaset cahkaleami ornamenttain birra biillas leat lovdden vuoigatvuohta bokte, vai oktasašvuohta oažžu. Maiddai biillafabrikkat ja cahkaleamiindustriija bealde boahtte ollu evttohusat buoridemiidda, nugo automatalaš jorgaleapmi girjjiid go sturrovuovdi ruovttoluotta jorgala, ja ahte vuorbi cahkaleamit maiddai jorgaluvvojit go biila vuordda guvlui.

Maiddai golggahuvvui ja maŋŋilaga maŋŋelgeardduhan vuoigatvuohta vuoigadat čuovgaguovddasa nivaelastin. Go biila lea diehtilan máhpaiguin ja lasi pasašerain, de biila čuovvuleapmi manná maŋos ja danne boahttevaš liikkádat čuovgot čuovgadan čuovggain. Vuosttaš biila mas lei iešregulerende čuovgaguovddasa niva lei Panhard Dyna Z 1954:s. Logi jagi maŋŋel geavahuvvui manuaala dashboardstivren geavaheaddjái, mas čuovgaguovddasa niva sáhttá elektralaččat heivehuvvot mielde diehtilusa. Loppege leat maiddai vuolggahan vuoigatvuohtat mas leat ollislaš automahtalaš čuovgaguovddasa nivaelastimat.

Dutkkit leat guorran bargame buoridit biillalys. Dán artihkkalis eai leat buot biillii geavahuvvon liehtagaskkahat govviduvvon, nugo Xenon ja Laser liehtagat ja intelligenta vuogagat mat heivejit liehti vuogadaga ja dálkkádatolbmuide. Sihkkaris lea ahte ain ohcagohtet liehtagaskkahaid mat addet mingu buorebut, energiijjaeffektiivvalahtte ja sihkkaris liehti sevdnjes.