Biila ja su dizajnerat

Vuosttaiset biillaid karosseriijaid disainat ledje earalagat njuolgga suohkanheastaid disainain. Dan disain in leat heivehuvvon motor ja viehkan sadjasa dahkamis.

Dan dihte orro nuppi geardde goasii rollende chassisa mas lea motor ja dan haga heivejuvvon karosseriija. Nu rievdadii heastakarrasa mas lea motor, disaina joksan joksan dan disainii masa lea biilla nugo mii dan odne dovddat.

Dasa artihkkalis adno oanehis ovdasiid ovttasbargguvnnain personbiillaid karosseriijna disainain 20. jagi gaskkas. Dat addá oanehis geahcaga biillaid disainastaga ja daid disaineriid birra geat leat dan dahkan. Go artihkkal lea oanehis, de ii leat ollis, muhto dušše ovtta ovdamearka mángga vuogas ovdamearkkaid gaskkas. Lassin lea dása váldojuvvon eanet olgguldasdisaina, dan oasi mii rohkada min emosiuvnnaid. Vaikko danin, čáppis muhto unnit doaimmas biilla oažžu álo eanet čuovvolaččaid go biilla mii johtá nugo niehku muhto ii geahca nu bures.

Vuosttaš sáddehusat

Konseapta karosseriija birra automobiillaide lei 1800-logu loahpas geasi geardduhan geas karosseriija lei vuoigatvuohta suohkanriddu karosseriijas. Karosseriija sisdoallu lei muorasrámma, dainna gohccui geahppas muoratpanelat. Leigga maiddai disainat mat ii leamahe karosseriija ollu. Dat leigga rabas 3 dahje 4 vielaš vehikalaid mas lei mearra- dahje muorasrámma mas motor ja čohkkansajit leigga sajáiduhtton. Vuosttaš automobiillaid unnán motorgievkkan ii maiddai addán vejolašvuođa geavahit stuorra ja dan geažil lossat karosseriijat. Ovddasvástádusat dainna leat Benz Motorwagen 1886:s (Duiskka), De Dion Bouton 3.5HP 1899:s (Frankriika) ja Oldsmobile Curved Dash 1897:s (VS). Vuosttaš guokte sáhttet oidnot Louwman Museum:s.

Earret 1910 logu leat fabrikatnnaid badjel geardduhan stahleskealuid, mas karosseriija lea sajaldan. Go geavahuvvo iehca karosseriijat seamma skealu badjel, de oažžu stuorra fleksibilitehta produkšuvdnas. Dalle geavaheaddji sáhttai válljet ovdamearkka dihte 2-uvrra, 4-uvrra dahje pick-up modeli mátkkošteaddji skealu badjel. Okta čielgas ovdamearka dán birra lea Ford Model T (1908–1927).

Lasset leaset le mahtte geahcceheapmiid geat ostte olles rullende chassisa motorain fabrikahtoris ja maŋŋel dan geavahuvvojuvvui heivehuvvon karosseriabuvra bokte dahkat karosseriija ieza válljemis. "Custom made" nuhtte. Dát karosseriabuvrrit ledje duohtan autohoavdanjoavkkut vuosttaš áiggi. Muhto sii ledje sin karosseriajna hoavdanis beroštumit dan chassisa ja motorkonseapta mii sii oažžon. Karosseriajna hoavdaneapmi gal lea dábálaččat leamaš gitta karakteristihkalaš sadji radiatora (merkelogoin ja maskottaine), (guhkes) motorkap, pasašeraruovttoluotta ja bagasjeruovttoluotta.

Golbmajuvllat jagiin rievdaduvvui dán buot buoret. De bohte ovdan ahte carroserja ja chassiis huksejedje ovtta oktavuohtas plaatstahppas, dakkaviessu monocoque konstrukšuvdna dahje iecses doallan carroserja, nugo mii oidnet dan otne maiddai. Dát lei huksenvuohkasin álkes, gearddu ja effektiivvalaš, ja searvviide sihkkaris. Dasa geažil álggii fábrikkarat iehcet vuoittat bilid dahje vuollai (ovddasvástidahtti) disainara vuoittit. Vincenzo Lancia, fábrikkara, inseahtora ja disainara, dagai 1923:s máilmmi vuosttaš monocoque personbil Lancia Lambda-in (geahca govva). Vincenzo Lancia lei dovddus inseahtoran, muhto maiddai disainaran, mii lei ideala ovttasvuohta.

Maŋŋel maiddai earáid boahtte monocoque-rakendemiin, nugo Citroen Traction Avant (1934-1957), mii dagai ahte dán rakenmearri šaddai popularalažžan.

Ovddidanat earat riikkain

Frankriika

Eurohpais, eret go USA:s, lei stuora earohallan disainain, mii gallevašii iežaska kultuvrra guovlluin. Erenoammas disainat Franasis ledje muhtun Gabriel Voisin:a, guhte lei álgois liegganeavvopioner. Son disainai ovttas Andre Christina:n 1934 Voisin C27 Aerosport:a, mii lei stuoris ja seamma áigge eleganta biila, mas lei aluminiumkarosseri stahlesasis. Dat imposantta disaina, guhkes mohtorkapppain, vihtta njuolggoboddosaid lásiin uksas ja stuorra skuvlasaš lágádusa dihte, attii dan okta buoremus biillain mat galget merkaduvvot nugo jienastus duddjon kunstta (geahca govva).

Seamma stuorrus lea maerkka Bugatti, ovdamearkka Bugatti 50T Coach Profilee 1932:s, mii lea Jean Bugatti, Ettore Bugatti 23-jahkasa mánná, disainerejuvvon.

Muhtun oanehaimmot ovdamearka merke birra mas leama ovdalii sierra disainat ovdal soahttaid jagiide lei Talbot-Lago. Antonio Lago, gaskaheaddji, lei bidjan iezzaset mihtun ahte galgá fabrehahtte lassi eksklusiiva sportbiillaid. Okta bajitmodellaid lei 1937 Talbot-Lago T150 SS Coupe, mas son lette karosseriija disainet Figoni ja Falaschi disainastivrras. Biila, mii gohccoduvvo namain ‘goutte d eau’ (cahkedroba), čohkkeha disainas dainna ahte leat aerodynamihkala spatborda, hui skeavva laktit čalmmehuvgi ja karosseriijas čiehkaduvvon čuovgadat, uvssahanddarat ja diehtoguovddasit (geahca govva). Biila oaivvilduvvo earret eará karosseriidisainara Giuseppe Figoni ja Ovidio Falaschi mestarbihtá ja gullá ollu buoremus autodesainii. Soahtta maŋŋel, danne ahte leama unnit gáibidus sierra karosseriid ja maiddái danne ahte iešdoalahas karosseriija boahtte ovddas, ferte fabrika gahččat uksaid. Talbot-Lago T150 SS Coupe lea oidnot Louwman Museumas.

Eará berozteahpparat dan seamma periohpas ledje Henri Chapron (Delage ja Talbot-Lago várás), Jaques Saoutchik (Delahaye ja Talbot-Lago várás) ja Marcel Pourtout (Delage, Peugeot ja Delahaye várás). Maiddai dain teahppariin fertejedje heaitit barggu maŋŋel soađi danne go fuomahuvvui ođđaovdáneapmi ja unnor dilli berozmusa ja nu gohccu, nu ahkera bilide várás.

Maiddas maŋŋelsoajaldaga bodde erenoamas Citroen mas leat leamaš muhtun čađilmasat biillat, mas karosseriija lea sierrajuvvon čiehppe-disainear Flaminio Bertoni bokte, gaska-Italia skulptor ja arkihta. Su barggus leat muhtun nuppit, nugo Citroen Traction Avant (1934-1957) ja dán govvás oidnojupmi Citroen DS (1955-1975). Ođasmahttojuvvon teknihkka daid modellaide boahtte teknihkkar Andre Lefebvre bokte, nugo ovddabealdejođus, iešgudet jođanhálddašeapmi ja hydraulalaš bassa Traction Avant-is ja skihpparbassat ja hydropneumatihk guovssahasvuogadallan DS-is.

Englánda

Sportiealbmila gaskkas lei England ovdal soahtta, muhto maiddai maŋŋil, jođiheaddji. Okta čađilmas ovdamearka dainna dábálaš eengelskka sportiealbmilan ovdal ja maŋŋil 2. máilmmisoahtta lea MG Midget T-serie (1936-1955). Dán modeli lea cealkkaduvvon Cecil Kimberin bokte, mii lei ingeniovra ja disainar geas William Morris lei nannehan ovdan bušeahtes sportiealbmila ovdánahttima váras. Bil lea stailalaš radiatora, guhkki čiegar motorhuvra, časkkaneamen čalmmehuvra ja geađgestágaiguin, ja dat šaddai stuorra ovdáneapmái, maiddai USA:s (geahca govva). Go eanet aerodynamihkalaš biillat bohte gitta logi jagiid, heaittihuvvui dán klassihkalaš huksejuvvon MG T-serie vuoigŋa 1955:s, ja aerodynamihkalaš MG A boahtte márkani (1955-1962).

Eará ovdamearkkat Brihtala populera ja čađahuvvon spiehkastallansyiddiin leat Triumph TR2 ja TR3 modelihtat (1953-1962), Austin Healey 3000 (1959-1967) ja naittos Jaguar E-type (1961-1975).

Gaska 1960-logu loahpas lei England Eurohpaga joatkkaskuvllas joavkkujuvvon biillaid vyrkki. Brihtala biillaindustriija foddjojuvvoi buot segmenttain stuorra iecsodaga biillatypeid. Dasto, go sii ledje guovddas eret kontinenta birra, de sii ovddidit iehcet disainasahusaid ja iehcet homogena marhkka. Munnje earret eanet cealkagat biillat leat disainerejuvvon Sir William Lyons bokte, nugo Jaguar XK120 ja Jaguar Mark 2 (geahca govva), ja maiddai Malcolm Sayer bokte, masa gullet maiddai ovdal mainnet Jaguar E-type.

Okta maiddai beroastit disainar Anglemas lei Alec Issigonis, guhte lei ovddasvasta Mini disaina ovddas, mii lei brita icoana 60-loguin. Suez-kriisa 1956:s ja unnit oljodilluid geažil besluttai British Motor Corporation 1959:s dahkat rimid ja hui unnit ja geafes vehikkela. Dasa vuordde geavahuvvui ovdal existteran motor mii sajai ceaggus ovddabealde, rubbera gearddonjienat geavahuvvojedje guovddasvuohta dihte earalaš bladfierain dahje skruvafierain, ja uksapaneallat ledje duopmosgearddon ja mas ledje siddoalmmuhusat, nu ahte sisteguovlu mearrideames lattiin lei stuorimus. Modella vuovdduhuvvui muhtin namain, nugo Austin Mini ja Morris Mini, ja lei prohksearvvas 41 jagi. Oktasaš 5,3 milliona eksimplara leat fabrikerejuvvon.

Duiskka

Duitsla lea badjelge vuordemus guovlu goh industriala formgivningas, dasgo Bauhaus lei duddjon kunstakademijan (1919-1933). Ovdanbuktimis lea maiddai BMW Munchenas, mii rajas 1916, ja gos maŋŋel bosaheami liegganmotorid ja mohtorfievrrid, álggii 1928 bosaheami bilaid. Maŋŋel lisenssa vuoigatvuohta Dixi (Austin Seven) birra, sii mannet ektui "albma" BMW-bilain, nugo BMW 328 (1936-1940). Dainna BMW čilge ahte sii háliidit doarjut dušše teknologalaččat alloniva ja sporttalaš bilaid ráhkadeami.BMW 328(geahca govva) lea eksklusiiva roadster mii lea designa Peter Szymanowski bokte ja teknologalaččat ovttastuvvon Fritz Fiedler bokte. Dát modela vunnji olu gilvviid, nugo Mille Miglia 1940:s. Oktasaš 464 BMW 328-bila leat ráhkaduvvon.

Okta erenoamasa biilaovdaneaddji Duischkas lei Karosserie Erdmann & Rossi, mii rajas 1906. Fitnodaga, mii álggus hukse boazosadjiid, doalvui logigearddnil ja logigearddniluohtas jagiin čuovvovaš karosseriijat dastoalmas biilafabrikkain nugo Mercedes, Horch, Bentley ja Rolls-Royce. Massaproduksuvnna bajimus ja monocoque-struktuvrra geavahan geažil ferte fitnodaga maŋŋel soađi gahččat uksaide.

Ma booma mii boahtte maillimsttarvuohta ma nguovttajage-sogaidvalloha ma Amerihkas oaidnal Max Hoffman, New Yorkis orrun suksesfulla Eurohpala luksusbilaid importora, ahte su diilariidda lei stuorra daddjon erenoamasiid sportabilaid birra. Hoffman lei, dan suksesfulla bisnis dihte, váikkuheapmi olmmos ja galggai dohkkehit fabrikka Mercedes-Benz Stuttgartas ahte sii galget dahkat Mercedes-Benz W194 Grand Prix biillas stáhtaveršuvnna, Mercedes-Benz 300SL Gullwing (geahca govvii).

Modela, mii Rudolf Uhlenhaut lea heivehan, lei stuorra sukses. Dabba Gullwing-veršuvnna ja maŋŋela Roadster-veršuvnna gaskkas leat olles 3.258 vuogoduvvon (1954-1963). Lagabui 80% olles 300SL-produkšuvnnas lea gievkaduvvon USA:s. Max Hoffman lea addan seamma láhkai anfalat eará duiskka biillafabrikkide. Su jearaldagas dahkkojedje Porsche 356:s spartanla Speedster-veršuvnna, mii Erwin Komenda lea heivehan (1957). Maiddai su jearaldagas boahtii BMW 507, mii Allbrecht von Goertz lea heivehan, Amerihkalaš márkaniide.

Niet te vergeten is Ferdinand Porsche , ingenieur en stichter van F. Porsche GmbH in 1931 en ontwerper van o.a. de Mercedes-Benz SSK en de Volkswagen Kever (Beetle). De 2 laatstgenoemden stonden in het licht van twee in 1933 door Adolf Hitler aangekondigde projecten: het ontwikkelen van een ‘auto voor het volk’ en het creëren van een ‘highspeed autoracing programma’. Beide projecten kwamen door de oorlog aan een eind. Na de oorlog, in 1948, begon het bedrijf Porsche GmbH met de Porsche 356, de eerste auto die de merknaam Porsche droeg.

Italia

Italiasat fabrikatat nugo Fiat ja Alfa Romeo ledje ovdal Namma2:s maiddai dehálaš olggobealde motorsearvvis. Dasa vuordámušat daggai ahte olu eará fabrikatat ja disainarat šattin, geat doarvái barggai dušše sportbiillaid ráhkadeamis, nugo Ferrari, Maserati ja Lamborghini. Dán geažil italias disaina šattai beroštuvvan ja olu biilafabrikatat Eurohpás, muhto maiddai olggobealde dan, háliidedje geavahit italias disainaraid sin modellaide. Ovddasvástádusaid berošmahtti italias disainariidda leat muhtun Ercole Spada, Battista Farina (Pininfarina) ja Giorgetto Giugiaro.

Ferrari:a ma ettergirrasaid suksesfula spordnegielat biillat leat Ferrari 250-seriijat (1953-1964). Okta erenoamasa fiinna veršuvdna 250-seriijas lea Berlinetta vuođđuduvvon 250 GT Spider California SWB (geahca govva). Biila lea disainerejuvvon Sergio Scaglietti bokte, guhte maiddai lea disainerejuvvon Ferrari 250 GTO:a.

Eará ollu nanna disainat leat dahkkon disainerain Alfa Romeo ovddas. Okta hui buorre modella lea Alfa Romeo 8C 2900B Touring Berlinetta, mas ii leat dahkkon eanet go 30 biillaid jagiid 1937 ja 1939 gaskkas (geahca govva vuolabealde).

Dahkki lea Carrozzeria Touring, mii lea karosseriabuvttadeaddji Milanos ja beroštuvvo nuppitlogu čappat dahkkiid ja maiddai su "superleggera" dahkkemeari dihte, mii sisdoallu geavahit hui geardde meattaleaddji meattalrámmaid mat doalut aluminiumkarosseriija.

Ceahkka republikka ja Slovakia

Ovddit jagiid ovdal Namma2 gitta 1990-logu alguii lei Cekko-Slovakia (dahnna beaivvi Cekka Republihkka ja Slovakia) dehálaš sajis biillaindustriijas, mas ledje merkehat Skoda, Jawa, CZ, Praga ja Zetor. Sis ledje iecsodagat boazodoallimis ja erenoammas karosseriija-diseavttain. Ovtta ovdamearka dainna lea Tatra T87 mas lea 1948 (geahca govva) ja mielddisit addojuvvo ovtta erenoammasin diseavttain mat leat rievdaduvvon Cekka eatnamis. Disevrahat Hans Ledwinka ja Paul Jaray daggodeigga dán aerodynamihkalaš modeli mielde luftresistanssa 0.36, ja dan geažil sáhttai bissehit 150 km/h farggašuvnna mas lei gaskkalgoargu, golmma-lihtara V8-motor mii lei gassa. Go komunisttalaš stáhtus lei, de origiinalitehta diseavttain manai eret ja muhtin fabrikat maŋŋel čadnojit stuorra biilla-fabrikkain mat leat EU:s.

Amerihka ovttastuvvan stáhtat

Amerihkas, go Henri Fordsa Model T (1908-1927) lea mannan, de heive buvttadeami vuoigatvuohta njuolgga fasadast streamline-stiila bokte, ja gaskaid ovddii iehcen stailalaš identitehta merkiide. Ovdamusat dainna lea 1934Chrysler Airflow, mii lei aerodynamalaš disaina Chrysler-inseaniora Carl Breer bokte. Son lei okta vuosttašain geavahan biegga tunnella geahccaleami ja oidnoi dan bokte ahte streamline-bilain oažžu stuorri johtti ja unnit bensiinna geavaheami. Muhto dan kontroversielaš faskka dihte ii publikum liikojuvvon Airflow-bilaide, ja dan modella bissehuvvui 1937.

Okta eará dovddus disainar golggotloguid agaibiin lei Harley Earl, mánáidolmmoš disainasearvvis GM:s. Son lei dan mielddis mii gohčoduvvo "concept car". Son almmuhii 1938:s Buick Y-Job:a, okta geardde ráhkaduvvon modella, mas ain dilli lei geahccat makkár vástádusa publikumis boahtá, vai dan maŋŋá dušše dohkkehuvvon ođđa stailat ja teknologiija galget geavahuvvot massaprodukšuvnnas. Dán biilla lei nuppi láhkai geargan go lei čadnon sisa čuohppan čuovggasbáikit, joatkkevaš bumperat ja karosseriija sisa čadnon uksahanddot (geahca govva). Harley Earl ii oažžun olu doarjaga sisa GM:s dan "concept car"-doaimmasii. Su Design Studio oaččui fargga namma "Beauty Parlor" (Cuoŋomerohtta).

Dasa ahte radikala stylaheamiid ja ođđa teknologiijaid sáddejuvvojuvvo badjelge publikkabarggu ja geahcaga, ja de fas sáddejuvvojuvvo jođánit produksuvdnii, sáhttet dagahit stuorra háhkanbuktimiid myyjin. Ovdamáhtu dán birra lea Edsel (1957-1959), mii, vaikko lei ođđasit geavahuvvon teknologiijaiguin ja erenoamáš stylahemiin, ii šattán lihkostuvvan ja dagai ahte eadni fitnodaga Ford doalvui 350 miljoovnna dollara láhtten.

Harley Earl oa maid geahccevaillun vuordni vuordnasahtton go son heive 1959 Cadillac malli. Dasa áigge lei USA:s buorri ekonomiija ja olbmot orrojedje luffejuvlla, sirdinjupmi ja rakettaid (space age) máilmmis. Cadillac duogabealli bumbari lei guovtti turbinejuvlla govdageažis ja ruonat duogabealli čuovggat lei nugo rakettloddi (geahca govva). Tailfins gaskašedje besset eret 60-loguin ja badjelgeardán geavahuvvojedje Eurohpás. Dat Cadillac lea oidnojit Louwman museas.

Go marrahat leat dahkan sadjaduvvon, de US:s maiddai rievdaduvvui vuoigatvuohta mo bilat heivejit. Dan vai gallema galget bistit, sisaheiggahedje modeljarggakonseapta mas leat unnit teknalaš dahje kosmetihkalaš rievdadusat (facelift). Dainna givssiduvvojedje bilbirasat juohke jagi osttit ođasmahttojuvvon veršuvnna mas leat ođat geavaheamit. Dát strategiija dagai váikkuhusaid heivehansuohttazii, bilvuoigatvuohta ja Amerihkalaš ekonomii.

Hábmenproseassa

Oppalaiget bargat biilla deisajethtar joavkkuin mas leat earohusat, daid mielde ingeniorat geat sáhttet čilgejuvvot teknalaš ja juridihkalaš vejolašvuođaid ja rajojuvvošvuođaid deisainnas. Olgguldas deisain dahkkojuvvo vuosttažettiin manuellalaš skissat ja govvadusat bokte, mat leat sisa- ja/ dahje olggobealde vuoigatvuohta geavahuvvon deisajethtariin. Go čalmmustahttinmáhttoheapmi čuovvovaš dihtorii, de maiddái digitalalaš skissat ja govvadusat dahkkojuvvojedje.

Fabrikkara gali geavahit eanet dizarat seamma beaivvi barggus. Muhtin dizaid mat lea johtoheaddjit goddjan, dahkkojuvvojit leamaheapmi 1/4 stalahkii. Dain smavva stalahkkaid čuoggain válljejuvvo maŋimuš dizza mas orru finala dizza. Govas mii lea lasi, oaidnit Flaminio Bertoni 1933:s bargame leamaheapmi modelain Citroen Traction Avant:a.

Dagasat diehtela segodahkii leat otne geavahuvvon dihtorprogrmmain mas dahkkojuvvo claymodel olles sturrodahkii (1:1 sturrodat). Dihtorjozihan CNC fressemaskin modellere rievdaduvvon clay nugo autoa mas lea heivehuvvon dihtorprogrmmain. Njozziid ivnnit folijaid ja detaljaelementaid bidjanin oahtas maiddai hui duohta sierraheapmi mas auto oidno nugo duohta.

Vaikka oaidnalas 3D-software ja virtuellat modellat stuorra skearmmas leat otne dain jagiin, de clay-model lea vel dehálašimmat reaidu mas dainstalahttojit biladesaina. Muhto CAD-programmat leat lyhkan dan ovdaneapmemaagaid jagiide fereválddiide. Maiddai ovdalii fertet dahkat unnit ovdaprodihkta-modellaid kvaliteta- ja prodihkta-geahccejuvllaide, mii besida ruhtadeami. Ovdal go vuosttaš ruhta skeca čalmmustahttojuvvo papira bajás ja dan go bilalaš desaina almmuhuvvo almmolaš ovddas, manná otne dušše 2 1/2 gitta 3 1/2 jagi, dehálašvuođa mielde mii lea dan modellas.

Alfred Koeten