Bilageaiddut

Automobiila lea heivehuvvon vuogadaga nugo biila mas galgá sáhttit johtit. Muhto ii leat unnit dehálaš ahte biilla galgá maiddai sáhttit (johtilit) nohkkat fargga.

Danne go biilaid ovdaneapmi lea johtan jo faster ja faster, de maiddai iezzaset earahattit bremesysteemat leat ovdaneamet. Ovdal go mannat bremiid materii, fertet maiddai jearrat dan álki jearaldaga: "Manin leat biillat bremiid?" Vuosttaš jurddašus lea: "vai heajut geardduhit njuolggadusa dahje heaitit johtima". Ovttasvuohta lea dasa go muhtin olbmo rastá du biilla ja don háliidat heaitit njuolggadusa vai ii šatta njuoskkas dahje go fertet heaitit čuovgalašlihti ovdal go dat manná ruoksat. Muhto jos mannat guhkilis dán jearaldahkii, de šaddá čielggas ahte bremiid bokte it ge dušše sáhte fargga heaitit, muhto maiddai fargga johtit! Jos dus eai leat bremit, de gávpogis mas lea garaslihkku, geaidnokruvnnat ja lihttit, don galggat johtit hui varas ja langas vai ii šatta njuoskkas dahje mannat olggos kurvvas. Bremit addet munnje vejolašvuođa heaitit dahje heajut geardduhit go dárbbašuvvo, ja dan bokte sáhtát maiddai fargga johtit! Jos vuosttaš 300 mettera ovddas eai leat eará geaidnujohtit, de sáhtát vel bures jođus jođánit go dieđát ahte maŋŋil sáhtát bremmet. Dalle de johtát fargga bremmiid geažil! Dán dadjanis lea maiddai logihkka: ju farggašuvdago biila johtá, nu stuorit galgá bremmeváldi leat.

Vuosttaš geargan

Vuosttas ravssa ii leama dan eambbo go muorrajuolgi mii dahkkai ahte dan galgai doalvut njuolggadaga bokte ruovttoluotta ruovdemuorrajuolgi birra (geahca govvuid). Dalle vuoruheapmi ja bistin boares romarat sin garrajuolgiid juo maŋga 2000 jagi áigi.

Guovttevlogi gaska 1885, vai buoridit johtinbivdu, alggui olbmot buhtistit rautaovddas mas lei birra muorrahearvvi ja dagahit dan sadjasahtes gummibanddan. Dat lei dan beaivi go muorrajuolgi ii sáhttan geavahuvvot nugo njuolggadus vel. Muorrajuolgi rihkká dan sadjasahtes gummiin. Go sadjasahtes gummibandaid zuhtii, de muorrajuolgi buhtistuvvui meattalduolggain, nugo sáhttá oaidnit Louwman Museas Benz 5HP Phaeton 1895:s.

Dat lei Gottlieb Daimler geas 1889 vuosttas geavahii stahles banta dahje kabela mii lei gurut girjjodatbumbari dahje felgga birra mii lei maiddaihaga dahje maiddaihjuvvon. Go doaivvadeame hevddu dahje njuolggadallame pedal, de seahtas banta dahje kabela lohpi ja dat geavahuvvo maiddaihaga dahje maiddaihjuvvon girjjodatbumbari dahje felgga njuolggadit. Banta lei mas friksuvdnasmateriiala, dasto leat leat, muhto dat ii doalvvan guhkes agi. Juohke 350 km maŋŋel ferte lei bargat doaimmaheapmái.

Goallobassa

Jagi 1901 Wilhelm Maybach ovddide vuostta sajiid trommelrem-konseavttas. Siskkildas ringa mas lei friksuvdnasmateriala, badjelii doalvut, goddojuvvui trommela siskkildii. Dasa sistema geavahuvvui Mercedes Simplex 40pk-modellas mas lea eret 1903, muhto dat ii lean sukses.

Danne, 1902:s, ovdana Renault dan finala gozzaremmu nugo mii oidnet dan otne. Renault:a mekanihkala gozzaremmu lei guokte cuvrren gozzas, mii lei hingejuvvon ovtta bealges ja restsii noka badjel nuppi bealges. Go galgaba geavahit handala dahje njuikesit bremmepedala, de nok girdo ja doallá guokte gozzasa gozzas sisaskas bealde (geahca govvosa). Maŋŋel go hydraulihkala bremmat doaimmohuvvojedje, de nok sirdojuvvui gozzaremmus vieljabremmecilinddaris.

Álgos geavahuvvui gobbarastto dušše maŋŋeljuvlliin danne go rastto ovddeljuvlliin sáhttá dagahit skriivema ja danin bil lea heajos stivren.

Ollandska fabrikka Spyker lei 1903 vuos buot vuosttaš mii geavahii bassaid buot njeallje vilges Spyker 60 HP:s (geahca govvosa). Fargga maŋŋil geatnegahttojedje maiddai eará merkehat njealljevielgabasain. Vai beassat heivehit bassama iezzaset ja gaskkalduhttit skriivvama, de mekanihkalaš bassat maŋevielggiin leat dainna lássan mii lei johtolaga bálddas, ja ovddasviela bassat ledje bassapedala bokte. Dasa ahte bassat seamma áigge maŋevielggiin ja ovddasvielggiin galget leat dovddus ja gealbmái, ja dat doaibma mii odne fas ii leat ge mielddis.

Dat mii leat stuorimus impressioneren remtrommelat ledje eatnat dagahahtton daid mii geavahuvvojedje heahtebiillins, nugo Auto-Union ja Mercedes-Benz "Silberpfeile" 30-loguin (geahca lasi govva Mercedes-Benz W125 1937:s).

Dahppa stuorra rovdut, mas lea 40 cm diametra, ledje gihppon geardduiguin ja skovlluin vai buorre galbmaheapmi ja vai heahte "brake fading". Dasa geavdnu go friksuvdnamaeriala bremsskovllain šaddá menddo liekkas ja maeriala ala šaddá glasejuvvon. Stuorra dáhpáhusaid sáhttet bremserovdut maiddai čiehkadit, mii dagaha ahte bremseeffekta stuorra osiin unnit dahje vel olleslaččat manná borte.

Hydraulala johttojuvvon geargan

De mechanisk betjente bremsene, med sine betjeningsstenger til for og bakhjulene, har en ulempe ved at de er tunge og krever jevnlig justering. I 1918 ble dette endret gjennom utviklingen av den hydraulisk betjente bremsen, en oppfinnelse av skotten Malcolm Lougheed. For a gjore uttalen av etternavnet sitt enklere endret han det i 1920 til Lockheed, samtidig som han grunnla Lockheed Hydraulic Brake Company. Den hydraulisk betjente bremsen, sammenlignet med den mekanisk betjente, var lett, krevde mye mindre pedalkraft og bremsekraften pa de fire hjulene ble fordelt mer jevnt. Det hydrauliske systemet til Lockheed var en klar forbedring og ble forste gang tatt i bruk i 1921 pa Duesenberg Model A. I trettiarene ble hydrauliske bremser til slutt standard pa sa godt som alle biler.

Skivvarat

Dasgo trommelremmat sáhttet alit johttimis ja dan go dehálaš geavahuvvojit liekkasvuohta oažžut, de geahccai olggobealde 1900-logus juo skihpmerema vejolašvuohta. Muhto dasgo ii lean doarvái diehtu, muhtun lágiid mielde, nu go heivehanmateriála skihpmeremii ja remmiblokkiid vuovdái, de dat ii šattán lihkostuvvat.

Dat lei gohppet logi jagi 1950-logus go Dunlop ovddide vuosttasat dohkkehahtti skivvrenmmas Jaguar C-Type gilvvabiillas. Skivvrenmmiid geažil Jaguar oaivvildii stuorra doaimmaid Le Mans 24-diimmu gilvvus dan periohddas. Jagis 1955 skivvrenmma geavahuvvui vuosttaš geardde Franasas Citroen DS 19-biillas, ja jagis 1956 lei Truimph TR3 vuosttas eengelas bargobiila mas lei ođasmahttojuvvon skivvrenmmat. Vuosttas duiskka bargobiila mas lei skivvrenmmat lei jagis 1961 Mercedes-Benz 220 SE. Otne leat skivvrenmmat dábálaš geavaheapmi. Johtilit dahje lossit personbiillat oažžut skivvrenmmiid sihke ovddas- ja maŋŋeljuolgiide, ja ovddasjuolgiide ge vaakta geavahuvvojit geaivvadahtton skivvrenmmat.

ABS-systeama

Vai vuorddemearriid vel eanet buoridit, erenoamahtta go guoldu lea njoazimus, jieknda dahje muohta, de leat geavahan ABS (Anti lock Braking System). Dat lea automahtala jahttinvuogadas mii doaimmaha dan vuogi mielde maid gohccoduvvo pompend remmen, ja dat lei ovdal geavahuvvon experta vuoddjihin. ABS vuogadasa automahtala jahttin doaimmaha nu njoazimus nannuin ahte olbmo ii sáhte dan ieš bargat. Vuogadas doaimmaha nu ahte go vuordda, de biilla juolggit galget fástet vuorddemearriin ja eai galgga jorgalus hehttejuvvot (ii leat jorgalus) dahje vuorddemearri bajábealde heaitit. Dasa geažil biilla lea ain bestuorralas ja sáhttá unnaid heaitit.

ABS lei invenerejuvvon 1929 ja geavahuvvui vuosttazzii liegganeindustrijas fransala auto ja lieggane pionera Gabriel Voisin bokte. ABS lei liegganeide buori bohtos ja buoridii njuolggadusa 30%. Dat maid gaskkaldeapmái heajos guovdageainnuid njuolggadusa blokkerema geažil. 1970-logus boahtte vuosttaiset ABS-biillat markanassii Ford ja GM bokte.

Regeneratiivva njuolggadus

Okta eará prinsihpa geavahanbarggus lea regeneratiivvala geavahanbargu elektrihkala dahje hybridda-elektrihkala biillain. Árbevirola geavahanbarggus rievdadusa geavahuvvo (friksuvdna) dainna ahte kinetihkala dahje sirdoenergiija heivehuvvo eanet badasit basset, nu ahte dat rievdaduvvo bassetbirasin ja manná unna geavahussii. Regeneratiivvala geavahanbarggus elektromotoras doaibma generáhtora (dynamo) nugo ja dat vuoiggaha elektrisitehta. Dan elektrisihtta vuoigatvuohta addá belasta generáhtorii, mii dagaha geavahanbarggovaikutusa. Geavahanbarggus vuoigaduvvon elektrihkala energiija vurkejuvvo batterijn ja geavahuvvo maŋŋel dan biilla elektrihkala johtimii. Regeneratiivvala geavahanbargu lasiha danin johtolaga elektrihkala dahje hybridda-elektrihkala biillaide.

Regeneratiivva njuolggadallan alggii geavahuvvot 2009:s maiddai F1 bilasporas, dan sisa mas leat dasa soitet Kinetic Energy Recovery System (KERS). Dasa KERS vuogadasas dahkkojuvvo ahte njuolggadallanmase diehtaga mii dainna go orru danne go rievdaduvvo basset, vurkejuvvo vurkejuvvon maiddai maidege maiddai geavahuvvot maidege maiddai maiddai. Diehtaga vurkejuvvo geavahuvvon mas leat fyllju (mekanihkala) dahje generatora ja batterija (elektrihkala). Diehtaga mii vurkejuvvo fylljus dahje batterijas geavahuvvo dan go galgá lasihit vuoimmi (akselerasiona) F1 bila. Vuogadas ii leat ideala. Váttisvuohtat leat ahte KERS disaina lea komplisejuvvon, komponenttat lasihit lasi dihte (35 kg) ja ahte dábála friksuvnnanjuolggadallat leat vel dárbbašlaččat.

Ovtta ovdamearka F1-biillas mas lea KERS lea Toyota TF109.

1903:s lei geavahuvvon regeneratiivvala gahcamuhtin jo elektraala trammas ja maŋŋil maiddai ruovttoluottalastin. Dasa lassin leat elektromotorat mat geavahuvvojit doalahusa dihte maiddai generatoreana, vai hehtet dahje unnitit tramma go vuollai. Dalle oahtan trammasearvi ekonomala ja operatiivvala vuoigatvuohta.

Darbbaheapmi ja mearkkaheapmi buorri bremmaid automobiillaide eai leama sirdon buot biillaidvuoiggadanviessuide seamma buoremusvugiin. Vastasat ovtta klienttaide geat njozileigga su Bugatti bremmaid heajosvuohta birra, bohte Ettore Bugatti gaskkalduhtton cealkamis: 'Mun huksen biillan mannat, ii gaskkalduhttit!'

Danne Spyker 60HP, Benz 5HP Phaeton ja Toyota TF109 mat namuhuvvojit dán artihkkalis, leat oidnojuvvojit Louwman Museum:s.

Alfred Koeten