Bugatti ja Ferrari, earohusat ja ovttasbuktimat

Dan ahte omistit autentihka Bugatti dahje Ferrari lea hertanis ja maŋemus jagiid lea dagahan stuorra árvoassaheapmi guolbmádagain automobiillaid guovtti merkiid. Dasa badjelge leat muhtimat nu stuorra háhkke ahte stuorra logut replikaid leat huksejuvvon.

Bugatti geavaheamis leat dasegoassii oainnus eanet biillat geavahuvvon go mii goassige leat farggasta buvttaduvvon, ja maŋemus jagiid lea dan berozmusa Ferrari GTO-modela vuovdadan eanet go guoktegeahtes dan bohtosa masa Henry Ford logigeahcce jagiid muitaluvvon galgai bivdit olles Ferrari-fabrikka!

Odne geahccejit olbmuid Bugatti (omistaja Volkswagen) ja Ferrari (omistaja Fiat) merkkiid earávuohta. Begge merkkiid gullet teknologiija ja fievrrudusa mielde marraha buoremus oasiide. Seamma sáhttá cealkit oastinaga birra.

Go guokte merke leaba leama danin ieza olbmot, de daidnejuvvon kvalitehtat leaba oskkildas maiddai daidda. Geahca ovdamearkka dihte motorblohkiide; dat leat heivet geahcagat. Bugatti-motor lea dovddus danne ahte dat lea nannet ja ollu bures geargan olggo, ja Ferrari-motoras boahtá olggobeale pura foffa. Muitalus ahte "heastaid" Ferrari-motoras ledje duohta unni vilbeallit lea heaittihuvvon dihtii go oaidnaleamosi leat ceavzilan gearddiid. Louwman Museas lea oaidnin eksperimeantala vierccilinddar motor mas lea 3 lihtar sturrodaga, mat Lampredi lea sierra disainnan.

Gieldejuvvon biillaiguin lea maiddai muhtun mii Bugatti lea oažžon stuorra beroštumi, vaikko earalagas áigodagas go Ferrari. Beggegearddiin geavahuvvui "darbbašlaš" biillaid myydaan osiid mielde vuoigatvuohtaheapmi gieldihahttit johttinossodaga.

Automobiillaid geavaheapmi gilvvamuttusdas lea olamuttus generellan gohccui positiivvalaš váikkuhusaid bargoautomobiillaide, nu lea credo. Dát heive bures. Eanetlohku dainna maid ođđaáigge automobiillat leat dábálašvuohta, lea álgon sihke gilvvamuttusdas ja rievdadusaid bokte.

Jos geahcce buorre teknalaš ovdaneami Bugatti ja Ferrari merkeid, de oidno ahte dain merkkiin lei ollu eanet geahcen gaskkas strategiija. Mii ii cealkke leago dat dahkkon fuomaskuvla dahje ii. Bugattiis lei erenoamaste suvkki ja unnit osiin mohtorat autosiin mat eai mannan doppe ovdii nugo muhtin báikkis. Dát oassiid heahtebiilla lei eará áiggis (garra assat ja unnit ovdaneamit mohtoralaš sadjái). Dan bohtosiin lei ahte bivduautot jorgaleigga buot beaivvi eanet duohta sportaautoid birra dan mii odne galgá čohkkát Grand Tourismoide. Ferraris lei erenoamaste mohtorat beroštuvvon. Sassiid lei nu goit buorre, muhto ii álo dan kvalitehta ahte vejolaš leamaš geavahit olamuttus boazuvohtaid. Dát dagai ahte Ferrari bivduautot oažžui beroštumi nugo muhtun 'čiehkaduvvon' heahtebiillat.

Stylinga birra leat juo selges earohusat. Ovdal ja otne leat autentihkalaš Bugattiat gudnejahttojuvvon čáppa geahččalettiin, muhto stylinga lea muhtun láhkai rajojuvvon radiatorea geažil. Ettore Bugatti lihtu heasttaide oidno buot Bugattiat bokte dan hápmi bokte, mii lea guovssu. Dalle mearriduvvo motorhuvva hápmi, vel go biila lei gitta eretkoččema bokte eret dahkki, nugo Gangloff, mii dahkkii ollu karosseriijaid Bugattiide. Okta eará ášši lei bremmat. Dát ii leat unnit dehálaš oassi, ja Bugatti dadjá das dihte nu: "Biillat leat dahkkon viežžat, ii bremmet", loahppa sitatahta.

Bugatti T35 mas lea erenoamasis radiator

Ferrarilla lei dakkaviissis. Go deis lei disainarat nugo Colombo ja Lampredi fitnodagas, de lei dan merke duhtavazzin olu heastavoimmain. Goassege oidne nugo sii leat unni logan ođđa teknologiija geavahan, nugo maiddai ruovttoluotta. Erenoamaige Le Mansas, gos Jaguar johtii ovddas 1950-logi álgus biillaiguin mat ledje skijfremmain, de Ferrari lei muhtun loguin guohtun. Vel eanet, Ferrari 750 Monza, mii gávdno Louwman Museas, lea dan áiggi eaiggáduš Jean Lucas, fransalaš (buorre diehtu Ferrarii), bidjon fransala skijfremmain 24-diimmu gilvui 1955:s.

Go Englesat 1950-logu loahpas ja 1960-logu álggus bidje muhtun Formule 1-biillas mohtora maŋos (nugo dovddus lei juo ovdal dahkkon ovdalagaid, nugo Auto-Union 1930-logus), de oidnojii man effektivt dat lei dakkár árbevirolaš heiveheami bokte. Ferrari vuodjii nu guhká boares biillain, ja go maŋŋel loahpas manai ođđa jurddašupmái, de sii ledje maŋemuš. Muhto, nugo dávjá, de Ferrari vurdojuvvui dan biilla nannos mohtorain, mas Phill Hill lei maiddái maillimus mearas 1961:s maŋŋel go Wolfgang von Trips doalvui váttisvuohta Monzas. Dán biilla ovddabealli fasana fasade addii sutnje namma "Sharknose".

1961 Ferrari 156 F1 'Sharknose'

Dasa bajimusas maid logiha, galggaid oaivvildit ahte Ferrari ii leat buorre diliin. Dat ii leat duohtava. Merka fama lea sullii buoremus. Dat lea okta merke mas lea leamaš Formule 1-s rájes álggus ja mo dušše! Merka historjjalaš čuovvovašvuohta sisdoallá olu máilmmecampeonattaid, ii dušše vuojahatvuođas muhto maiddai ráhkadeaddjiid luhtte. Dát lea guhkes áigge čađahuvvon stuorra váikkuhusin biillaid kvalitehtii, mii maŋemus jagiid lea stuorra rádjái buoriduvvon.

Dat mii vel oaidnalit saggastallot birra, lea makkar Ferrari-typa lea stuorimus viehkan. Motor ovddas vai motor maŋis? Lea váttis vástidit dása, muhto jus geahcá hárjehusbuvttadeami haddiide, de oidno ahte dat lea motor ovddas mii eanet viehka. Dasa lassin: Louwman Museumis leat dušše Ferrariat gos motor lea ovddas!

Peter Helbach