Autobandi historja

Hjuvliid invensearna orru 3500 ovdal Kristusa. Vuostta stahles banta hjuvli birra fuobmuiduvvui sullii 1000 jagi ovdal Kristusa. Mii geahcagat mo banta lei rievdaduvvon automobiillas ja movt son lea ovdaneaddan dasto gitta dainne bilbantiin maid mii odne dovddat.

Hjuvla

Ovddit go luohkain lei, mis lei vuosttaš gohccu. Vuosttaš mearkkat gohccuiguin garraiguin leat eret ovddit bronseaga beaivviid gaskkas, lassii 3500 ovdal Kristusa. Arkeologalaš gávdnojumiin ja eará historjjalaš gálduin lea mearriduvvon ahte gohccu geavahuvvui nuppástaga seamma áigodagas Mesopotamiijas, Kaukasusas ja Gaska-Eurohpás. Dalle gohccu lei dušše massiivva muorasgealbi, mii gulai guokte ovttadagas časkojuvvon oasiin, ja gaska lei guovdu guvlui guovlu ásii (geahca govvádusa). Jearaldat gaska moatte kultuvrra, gii daid siskkáldas lei dan vuosttaš mii lei invenere gohccu, lea odne rádjai vel ii leat čielggaduvvon.

Soga historihkkarat ledje Egyptarat geat lagabui jagi 1500 ovdal Kr. geavahuvvon vuosttazziin muorat spihkkohjuolggiid massiivvala juolggiid sadjasis. Muorat juolgi spihkkohjuolggiin lei hui geardde geahpes ja stuorre diametaras. Njoazevuogadagain (duottar) ja moaddugeain bargat lei dan geažil álkit ja maiddai buorre bivddus.

Stahppabanda

Guoldu lea oassi mii ferte doalvut biilla biktasa, suodjala vuodjasa rihkkumiin ja goddimein ja addá buorre oktavuođa vuodjasa ja geainnus gaskkas.

Vuostta stahlebanda juolgi birra oidno Keltala goarttat juvdemis lassii 1000 ovdal Kristusa. Stahlebanda dagai muoras spahkajuolgi nannebuhtte ja garas buoremus. Muoras juolgi mas lea stahlebanda, lei duodjevuohki bargu. Handas smihttojuvvon stahlebanda goddojuvvui vuostta rednaguovllasin, maŋŋel dan goddojuvvui hammarain muoras juolgi birra ja maŋŋel dan galbmojuvvui čazzain. Go dan galbmojuvvo, de stahlebanda čuohppoda ja doallá muoras goarttajuolgi searvvis ja nannejuvvon oktasašvuhtii (geahca govvádusa vuolábealde).

Guokte cuovkkis ovdamearka biillain mas leat muoras spahkoviljat ja stahles bivdunbanda, leat portugisala Traquitana heastabaskit 1775:s ja boazobiellem 1884:s, guhte soaitit oidnot Louwman Museum:s. Dát muoras spahkoviljat mas leat meattalbanddat ge leat geavahuvvon lagabui jagis 1900 vuosttaš generasuvnna automobiillain mat leat vuođđuduvvon heastabaskiin. Muoras biellovilla mas lea stahles bivdunbandi, bohte lagabui rievdaduvvon haga gitta 1870 rádjái go duorastahkkospahkoviljat ja rubberbanda lei invenerejuvvon.

Dabran gummabanda

Det var rundt 1600 f Kr at naturgummi (latex) ble oppdaget. Latex er en klebrig, melkefarget saft som tappes fra gummitreet. For a gjore den egnet som gummi blir latex vulkanisert. I denne prosessen tilsettes svovel til smeltet latex, og latexen (melkesaften) blir til et glatt, boyelig og elastisk materiale som er egnet til mange bruksomrader. Bruken av latex som basis for massive gummidekk begynte fra 1867. Robert Thomas fikk patentet det aret, og produksjonen ble ett ar senere gjennomfort av North British Rubber Company. 1886 Benz Motorwagen og 1895 Benz 5-HP Phaeton i Louwman Museum er to gode eksempler pa kjoretoy med eikehjul og massive gummidekk.

Syntetihkka gummit lei ovdanahtton Bayer-laboratoriijain 1920-logu gaskkas. Syntetihkka gummi sisdoallu iezzaset eanetlagas polymerat mat leat dahkkon bensiinnas ja mat leat iezzaset iehtanvuoigatvuohtat mat leat lahka njuolga gummis dahkkon polymerain. Njuolga gummi geavaheami gealbmas ja iezzaset spesifihtalaš iehtanvuoigatvuohtaid geažil geavahit bandafabrikkat sihke njuolga gummis ja syntetihkka gummis, beroštumiin man láhkai banda galgá geavahuvvot. Otne syntetihkka gummi čađa 2/3 olles gummiprodukšuvnna máilmmis. Syntetihkka gummi, erenoamaid neopren mii lei ovdanahtton DuPontin bokte, lea njuolga gummii njuolggadusge buoret heahte, bensiinna ja oljji vuostá. Dasa geažil geavahuvvui neopren gummi maiddái bensiinnalinnjain, hehttehanringoide ja isolerenmateriálain.

Den pneumatiske gummibanden

Jagi 1888 lei brita eanadoaktar John Boyd Dunlop (geahca govvui) gea gallevašvuohta addojuvvo vuosttaš geaivves bumbon dahkkiin mas lei bassaid gaskkas biegga.

Dahkko rievdaduvvui dan dihte ahte John ii lean rahkkis go son oaidnai 10-jahkasa mánná bonkadit geaillamin geaillagáhtten mas leigga golmma geaillu ja massiivvat banddat. Dunlop geaillubanda geavahuvvui vuosttažettiin geaillui. John Dunlop geahccai rubber-slanga mas son nalde velgga ja čuohppui dan textilbanddain. Lihkku 1890 álggus álgii dahkkiidovdan pneumatihkka geaillubanddaid Dunlop Pneumatic Tyre-selskabis Belfastis. Dunlop geažis pneumatihkka autobanddaid dahkkiidovdan dáhpáhuvvai 1900.

Den aller forsta pneumatiska bilringen kom likevel ikke fra Dunlop men fra brorene Andre og Eduard Michelin i 1895. Luftdekket ble det aret brukt i lopet Paris-Bordeaux-Paris og vakte mye oppmerksomhet selv om det var mange punkteringer. Folk lot seg imponere av komforten med luftdekket. Michelin & Cie. forbedret dekket og snart ble de den ledende produsenten av pneumatiske bildekk i Europa. Samtidig forsvant den massive bilringen gradvis fra markedet pa grunn av den daarlige komforten.

Maŋel 1900-logu álgui lei pneumatihkalaš biillaheahte sisaheahte mas lei gohččon geardduhanbassi ja olgešheahte mii suodjala sisaheahte ja addá heahtehahtti (geahca govvádusa).

Olggobanda A, mas leat maiddais maiddasceabet, lea sadji gos sistebanda B pumpot badjel 4–5 bar doalvut. Go sistebanda pumpot, de olggobandi heelat giddet iehtanas stahlevelgas C. Maiddas skruvabulttat mas leat fierbmevuorkat velgii birra, giddet bandda heela velgas. Dalle ii leat vejolaš ahte banddat sirdo velgas go vuolgá johtit. Dasa ge leat maiddas váttisvuohtat: dat sáhttá leat váttis geavahit go olggobanda sajáiduhttá, ja sáhttá maiddas vahágastit sistebandda. Dan dihte geavahan banda ja velgga mas leat dánla skruvabulttat fierbmevuorkain, lei dušše oanehis áiggi. Ovdanbuktus dán birra oainnát Spyker 60HP Racing Car fra 1903 Louwman Museumas.

Vilges ja cihppes boagot

Alggoperioddas go luhkkabandaid dahkkojedje, de bandna dahkkojedje davo karbonafriddis rubberas. De bandna lei dalle natuurrubberas (Latex) boahtte vielgat, mas lei vilges ivdni. Go lasihuvvo varra karbon latexii, de bandna boahtte nanusabbot, bures geavahuvvot ja bures basset lieggis. Earret generasuvnna varra bandnaid eallináigi lei lagabui 4000 km. Čielggas kosmetihkalaš geahccevašvuođas varra bandnat leigga maiddai álkes bures giehtadit go vilges natuurrubber bandnat. Varras bandna šaddai fargga almmolaččat geavahuvvon. Moaddege dán oktavuođas lea muhto geavaheapmi dasa maid čilgejit white wall bandnat, mat leigga beroštuvvon 20-logi ja 50-logi jagiid, erenoamaid prestišalas biillain mat boahtte Amerihkká Ovttastuvvan Stáhtain. Ovdamusas biillas mas leat olles vilges (Latex) bandnat lea vuollega vuolggasFord Model A 1903:smii maiddai lea museas oidnojuvvon.

Diagonal- ja radialgoavdi

Det var i 20-ara go nugoheapmi geavaheami ja autovuogit eanadoalus dagai ahte riegganeami iezzaset eavttut buoriduvvojedje. Rieggan šaddai guovlat ja buoremus ja olggoriemmasa rubber nannejuvvui textil-lageiguin mat leat sisa rubberas. Dát rieggat leat dovddus Diagonaalrieggain (Bias-Ply) danne go koardalagaid leat bidjojuvvon diagonala guvlui vuojadanbáikkii (geahca govvádusa). Diagonaalrieggat leat vel ođasmahttojuvvon ja vuovdnojuvvon dan áigodaga boazosajiide ja čoaggijii geat leat antikalaš biillaid.

1946:s Michelin almmustahttii vuostta fois Radiaalband:a. Dii namma Radiaalband boahtte danin go bandan kordlagat leat radiala (guvlui) sajaldan vuogadasa vuosttas. Radiaalband lea vel lasi nannejuvvon stahlekordlagain mat mannet bandda birra (geahca govvii). Go Andre Citroen jiemme 1935, de stuorra oasselogahalli Michelin oidno Citroen:i, ja Pierre-Jules Boulanger lei visepresideanta ja joatkkaskuvlla ja disaina ossodaga badjeldeaddji. Danin lei lohpi ahte Citroen galggaii geavahit Michelin Radiaalband:a stuorra meriid, nugo Citroen 2CV:s mii boahtii marrahtii 1948. Juoheapmi Diagonaalband:ain Radiaalband:as lea guhkes eallinaga, buorre stivrenstabilitehta ja unnit roolresistansa, mii dagaha unnit bensiinna geavaheami. Muhto Radiaalband lea maiddai stuivvut ja dan kompliserema kompositiona geažil lea sullii 40% buoragit.

Radialdekkas doarrun

Radialbandda spesifihka luondu dagai ahte ferte lei heivehuvvon hearvabidjan biillas. Oppalahtta adno ahte ii galgga geavahit radialbanddaid biillain mat leat heivehuvvon diagonalbanddaide. 1950 jagis rádjái šadde radialbanddat standarda máilmmis. Okta earáhan lea Amerikalaš banddaindustriija mii háliidii doalahit rimhedje diagonalbanddaid go dat leat rimhedje. Lassin oaidnii Amerikalaš biillaindustriija uhccaheapmin kulunid mat fertejit bidjat ođđa modeliide heivehuvvot hearvabidjaga. Eanet Amerikalaš biilla- ja banddafabrikkat govvidet radialbanddaid dasto: "a freak product that isn't going anywhere". Sii eai háliidan ahte almmuheapmi galgá máksit eanet stivrris banddas ja danne industriija bidii guhkás dušše diagonalbanddaid. Okta earáhan lei B.F. Goodrich Silvertown Radial 900 banddain, mii almmuhuvvui 1965:s, muhto dat ii šattán suksesas.

Situasuvdna rievdadii go oljekrisa boahte 1973:s. Amerihkkas bensiinnapriisa bajiduvvui 30 cent:s 1 dollar:a gallona bokte. Amerihkalaš marrahta jearai eanet garrasit bilat. Logi jagi gaskkas bajiduvvui bilavuvdnaimporta 15 proseanttas 28 proseantta rádjái. Buot importbilat leat leamaš radiala bandat ja fargga Michelin ja Bridgestone buoriduvvojedje sihke sin bandain Amerihkka marrahtas. Goodyear álggahii maŋemuš rádiala banda 1977:s maŋŋel miljonainvesteringa. Eará amerihkalaš bandafitnodagat álggahii ovttasbargat dahje gávdnojit ostuvvon. 1983:s bohte buot ođđa amerihkalaš bilat rádiala bandain.

Diehtu njuolggobanddan

1955:s boahtte stuorra rievdadus galbarihkkema huksenis. Go ollu jagi leat geahcadan ja arvaldan iezzaset patenttaid, de galbarihkkat mas ii leat sisa galbarihkkas, tubeless tyre, bohte standarddan ođđa biillain.

Arvevuohta geaiccalatnja mas lea sisa geaiccalatnja, lei muhtun váttisvuohtat, nugo ahte lea vanske go bidjat olge- ja sisa geaiccalatnja, ja eanet biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa biktasa

Ođđa tubeless-banda lei álki sajahit ja sihkkaris. Vahagihtus goappaheapmiin lei unna danne go ii lean sisa banda, ja jus lei roassa, nugo masi, de banda guvlui buoret ja danin sihkkarabbas. Sisa banda sadji badjelbanda ovttas felggain okta giddagassii lanjas. Vai oažžut biepmuheapmi gaskkusteami lei banda gaskkalduhtton felggabealde ja ventiila mas lei rubber gaskkalduhtin lei sajahan felggii. Dat lei B. F. Goodrich guhte 1955:s vuosttažettiin boazodoalva tubeless-banda márkani vuolggahii.

Bandy profila

Dekkageaidiin leat jo anolahtto maŋimuš áiggiid ráhkaduvvon profila. Leat gávdnan ahte dat addá buorema garraskuhtte njoazis ja lossas geađgevuogádagaide. Profila viežža čáhci ja lossas geađgi gohpiide ja johtilastá daid siidduide. Lassin profila veahkeha deagga buhtistit ja galbmot. Álggoáigodagas go liekkasdeaggaid álggahuvvui, dekkageaidiin lei gohččon maid sáni mii lossas geađgevuogádagaid alde guorbačálii, nugo ‘NON SKID’, mii oidno 1917 Pierce-Arrow Model 38-deaggas Louwman Museum:s. Otne deagat fertejit doaimmahit garra riikkaidgaskasaid sihkkarvuođa standardaid, nu go eanetmaksimum njuovčča ja eanetmaksimum njuolggadusa birra. Dát dieđut, lassin deaggameroža ja gáffameroža, leat kodahtuvvon deagga siiddus.

Boahtteáigi

Dat lea merkejuvvon ahte geainnus ferteheami várás leat gohččon geardni ja bándna leamaš eanet go 3000 jagi. Mii boahtteáiggi munnje fátna? Geassit mii guhkit geardni geainnus geavahit dahje geassit mii bilidit iežamet geavahusa bokte? Leat juo čuovvovaunut ja helikopterat.

Alfred Koeten