Dahkalaš maharadja-biillat Louwman-museas

Muitalosat logi gaskka ceahkkadis jagis lei India osage muslimaid, osage hinduid ja doppe lei nannet luohkkesirdin, mat gohccot kasttat. Earalagas Eurohpain, gos sosiala earohusat dagahit muhtun muohtu jaska. Olbmot diehtte dalle nannet makkarge kastii sii gullet ja eret eret hearran galget sii leamaheapmi dan kastas. Jus kastta lea allagat, de olbmos lea stuorit mearkka.

Maharadja (hindua) dahje Nizam (muslima) leat ovttasvagis dan maideaset mii Eurohpais galgai cehket "kongeala". Dasa vuollel lei kasttasystema mas leamaš erohusat njuolggadusat. Lea čielgas ahte dakkár namahusat leat geavahuvvon dušše sihke eanet guovlluid "Rulers" geat leamaš stuorra India guovlluin. Vai leat vel lasihit áššiid, de Englisat, geat dalle ledje hálddašeaddjit, leat sirdejuvvon guovlluid dehálašvuohta mielde. Dát erohus oidnojuvvui dan lobi mielde makkár logu saluttlohkkiid ledje časkojuvvon heivvolaš dáhpáhusaid oktavuođas. Dehálašmat Stata lei Haiderabad mas lei 23 lohkki. Ledje maiddái guovllut mas ii lean ge saluttlohkkiid!

Haiderabad lei de dehkkimus stada danne go dat lei okta stuorimusain ja guovttisguvlui buoremus riggasis. Nizama riggat lei legendara ja golggotloguin 1930-logus lei son okta riggamus olbmuid gaskkas máilmmis.

Nizam av Haiderabad

Sii dadjet ahte son omas nu ollu perlat ahte olympialaš bassenvannas galggai leat dievasat daiguin. Nizama ferjemearka lei juo logi Rolls-Royce, mas lei stuorra troana huksen badjel. Danin ii leat ge heajos nu ahte su hoavdanis lei mángga nanna ja luohppalaš biilla.

Okta daid gaskkas lei biila mii gii dovddus go "Silver Phantom of Hyderabad". Dat lei RR Phantom I, mas lei stilalaš karosseri Barkeris, mii doppe gii gozzon hofleverandor Rolls-Royceii. Dán biilla eadni lei Haiderabada primier. Dát olmmos, Nawab, lei oažžon árbevirolaš eengelas oahpu (Eton, Cambridge ja Sandhurst), nu ahte merkkašuvvon biila merkka válljen lei nuppástus. Váttisvuohta dan lági biillas go dán Phantom lei ahte dan geavahuvvui unnit. Nugo galgá, son váldui dan geavahussii go dárbbašedje sáddejit návddaheapmái, nugo ovddit ja erenoamáš oanehis gonagas Edward VIII ja maiddái India vuosttasuvdna, muhto dan maŋŋel ii leamaš eará.

1926 Rolls-Royce 40/50-HP Phantom Barker Torpedo Tourer

Gos guokte stuorra cahkkegeahcce leat laktahuvvon laktit viessuviessu, de dat sahtta oidnot ahte dakkar biilla maiddai geavahuvvui go beaivi manai ja idja boahtte, vai soaittai bohccuid dahje eará luondduealainid goddit. Dakkar joavkkus lei dakkar doaimma beroastat gealbola.

Maŋimuš jagiid bil lea mannan eret geavaheapmii, muhto gávdnan ođđa eallima “aviissacircuittas”. Indiijas leat náitalusat álo stuorra dáhpáhusat, ja manin lea heivehampus vuoigatvuohta fuobmát náitaleddjiid go ovdal lea (ovdalige) gárddisbil? Miihtome nuorra aviissapárat leat geavahan dán bilin “sidjiide dehálaš beaivvi eallimis”.

Dasa biilla galle jagi maemmo maŋŋil gallehahtti engla lahttu geavahuvvui, guhte maŋŋel goassege lihkostii oažžut biilla iežas. Go biilla lea leamaš muoseas Enggalandas muhtun áiggi, de son maŋŋil bođii Louwman Museumii.

Lassin Rolls-Roycea doallá musea vel okta biilla mii lei lágiduvvon geavahan Indias. Dán biila lei álgoálbmotlaš iehket geas lei ollu ruhta verdnon Indias ja mii galget oidnot buohkaide. Dát olmmái, skotla Robert "Scotty" Matthewson, orui Calcutta-s.

Calcutta lei dan ii jagi nuppi stuorimus gova Britania keisaradagas (maŋŋel London) ja dan gova oassi gos Matthewson orui, lei stuorra jaevri mas lei stuorra sveniid logu. Dat, ovttas su sihkkarisvuođa mielde oažžut čielggas vehikala, ledje vel geassán su dan bokte ahte son latnii Enggalas ráhkadit vehikala mii maŋŋil šaddai gohčoduvvat "Swan Car". Ráhkadeaddji lei Brooke, unnimus dovddus bilafabrikkar mii eanet lei ruovttus maritima máilmmis go (motor)fanasráhkadeaddjin. Ruhta ii lean váilevaš ja ii makkárge stálo dahje fuomášupmi šattai heaittihuvvon vai sáhttáše ráhkadit čielggas ja fuomášuvvon vehikala. Válljen Brooke Rolls-Royce sadjásaš fitnodaga sadjásašin lei dan dihte ge čielggas. Muhtin saggat dadjedje maiddái ahte Rolls-Royce ii lean háliidan ovttasbargat nu ekstremala vehikalain ja dan dihte, hui gudnejahttun, leat hilgojuvvon.

1910 Brooke 25/30-HP Swan bil

Fasadan lei nugo loddi, duhtavazzin inspirasuvdnan Swan Parkis Kalkuttas, gos Matthewson orui. Sis velggojuvvojedje garaspuovttas karosseriija mii addá biillái lassi 3.000 kg. Biilla aksesoriijat leat dovddus, orgela, liegga vattni loddi njalvistis ja bustavat mat basadit deagaid.

Mootor, muhtin eanadaga boares guhtta cilinddara mootor, addai dan agaide buorre, muhto biilla doaimma masa unnit, vuoimmu. Muhto ii leat goassege leamaS áiggus ahte galget ovddidit alla johttinvuođaid!

Biila “dopejuvvui” muorrahanbastta champagnein Swan Parkas, mas biila fas nammasahttojuvvui. Vuosttaš geardde go son searvai Calcutta traffihkas, dan birra čalgedje aviissat: “Nissonat algejit skrivet” ja “Galgasat mat ledje geainnus juogadalle sirremis buot guvlui”. Ja muhto dat ahte dan áigge (cuoŋomannu 1910) lei Calcutta traffihk juo hui garas ja garas. Vastevuohta ovddasvástádusaid luhtte lei váralaš ja Swan Car ii oaččan geavahit geainnuin eanet.

Matthewson mearridii maŋimuhtin gievkkanieaddjaga vuovdit. Oastit galledeaddji gávdnojii Maharadja Nabha-n namas, guovllu mas lea moadde čuođi kilomehtera davvin Delhi bokte. Nabha lei okta unnaid vuoigatvuođariikkain (2400 km2) mas lei dušše 13 saluuttaloddi.

Ma geahccevuoruha mas boazodoallu lei guoskkahuvvon, dainna maharadja galge luovvat rollas. Su barni, guhte lei dan botta 9 jagi boaris, vuosttaheapmi jagi 1940 maŋŋel regentsapmi ovddasvástádusa. Dasa bargui sonii Cygnet (Baby Swan) mii huksejuvvui, ja mii otne lea guokteoasat oktasaš Swan Carin. Bilat eai fas geavahuvvon dábálaččat, ja logi jagi 1980-logus vuhkohuvvui oassi Nabha maharadja bilkollekšuvnnas, mas maiddái lei beroštallama Swan Car. Begge bilat leat Louwman Musea vuoigatvuohta ja leat čađahuvvon hui nannet restaureren.

Swan Car lea olles oluide musea amas dovddus bilana.

Peter Helbach