Golmmaoasat Daimler (Oassi 1)

Gottlieb Daimler ja Karl Benz leat seammalaccat oktavuohtas gaskkalduvvon go lea jorgalusmohtora ja biilla ovdamearkka. Ovddit diehtagaarttas lea juo govviduvvon Benz, muhto Daimler lea maiddai seamma interesalaš.

Merket Daimler lea leama almost seamma guhkes go bilba iehcen. Dat lea gal beare almmolaccat dovddus. Muhto maid ii buohkat diehtit lea ahte Daimler lea leama iecsalohkkiid, mat leat mearriduvvon eret erenoamasiid riikkain gos dat lea ruvttola. Dasa gullaba Dussaldat, Eengland ja Nuortariika.

1890-logu anan Daimler barggai Duiska fitnodagas Deutz bensiindustriijna. Go son lei verdnejuvvon doarvamin ruhtadeami vai galggai álggahit iezzan fitnodaga, de son guoimmihuvvui Canstattis, gos son ovttas Wilhelm Maybachain rahpai dihtorstuohpaga ja ovddide bensiindustriija vel eanet. Lihkostuvai maŋŋel bieggaid guodde ovtta sylinder dihtor mii addai lassii 1,5 heastabássi. Daimler sajáiduhtii dán dihtora velosipehkkas mii oidnojii mohtorfievrrun. Nugo historjjat muitalit, dán lea okta geardde mohtorfievrru mii Daimler (ja sin nuvttas “nachfolger”) goassege leat dahkan. Dán 'Einspur' čuožžilii maiddái 'Reitwagen' go sáddehanas lei nugo heastabivddis. Muhtun láhkai lei 'Einspur' juo ođasmahttojuvvon hámiid, nugo seamma stuorra golggat, jorran-gassaháve ja fleksibelis časkin dihtorblokka. Fievrru lei muoragolggain ja unna golggain siiddus vai ii galgga čuovvut ja oidno maiddái vuosttaš mohtorfievrrun máilmmis bensiindihtorain.

Cannstatt guovllus dahkkojuvvojedje viiddis geahcceheapmiid dainna biillas. Muhto Maybach dovddai ahte ferte hukset "albma" biila, ja nu maid maiddai dahkkojuvvo. Njealljeviellja biila mas lei njeallje orrunbajit riegadii ja oidnojuvvui Parisi mailmiehtadanis 1889:s, gos beroastat lei stuorra. Biillas lei buvssarame ja stahli vielljat mas lei garra suohkat, danin gohccui nama "Stahlradwagen". Motor lei dan botta guoktecilinddar V-hammas. Franas biilafabrikkarat Peugeot ja Panhard & Levassor leigga erenoamaste beroastan Daimler-motorii ja geavahuvvojedje dan maiddai sin vuosttaš biillain ovdalgo sii iehccaset vuostai motorovdaneami.

Dat lei muhto lei orolagas periohda. Daimler ja Maybach guoimmihit "sin" fitnodaga ja mannet ieza geainnu. Dasa periohda gohccoduvvo "Hotel Hermann" periohda, mas namma boahtá hotella namas gos almmagat orruhedje. Dasa jagis ovdanahtii Daimler "verstuiver"-karburatora, mii maŋŋil lei galggašii leat dan sisa. geahppanuppageažis karburatora. Riidu almmagiid Daimler ja Maybach gaskkas ovtta bealde ja fábrikkas nubbi bealde, galgášeaddji, ja maŋŋil áiggi šaddet sii ruovttoluotta bohtet dan boares nestii. Kreativitehta ii leat mannan manku ja 1899:s ovdanahttojedje njealljecillinddaramohtora mas lei 28 hk ja mii čohkkejuvvui biillas mii ostojuvvui Emil Jellinekis, bisnisolmmozas mii lei maiddai konsula Nices. Son addai biilii namma nieidasis, Mercedes.

Jellineka fassandaimma Daimler politihkas lei stuoris. Son benohtui stivrras komisarisin ja dagai ahte merke myydoheapmi lassanii. Jahkedis 1902 oaiddii Daimler-autoid Mercedesen merke. Girkobiillat ja nanusat biddejedje ain nama Daimler.

Muhtun jođiheaddjit Daimler-selskabis rajahedje 1899 autovearraskuvla Berlinis, mas namma lei M.M.B. Dasa fitnodat dahkko automobiillat eai ge lean lahka kvalitehtas "originala" merke. Go Gottlieb Daimler jukkai 1902, de dan vearraskuvla osttii "duohta" Daimler. Maŋŋel dan dahke sii garraskuvllaid namain Daimler-Marienfelde (Berlin) ja Milnes-Daimler (Englánddas). Lassin dan "gaskkalduhtto" M.M.B.-vearraskuvllas leamaš vel eanet vearraskuvllat mat ge geavahuvvon namma Daimler sin bázahusaide.

Dasto eanet dovddus lea eanggalas versea, mii juo lea gohccoduvvon Daimler. Jahkedis 1893 oaecce F.R. Simms vuoigatvuođaid Daimler-mohtoriddaide. Jahkedis 1896, go son lei searvan industriijala H. J. Lawsonii, de almmuhuvvoe vuosttaiset biillat. Muhtimat ledje importerejuvvon, muhtimat ledje duohtan kopijat gielddavuohta Daimler-modellain. Gottlieb Daimler lei dan buohccedagas “director” (stivrenkomisaria).

Detta ahte danaga Prins av Wales, ma maiddai lei boahtte gonagas Edward VII, osti Daimler-bil, addi merkeha girjjiid gaskkas. Bilat leat varrastuvvon radiatorain mas bajil lea ribbat, ja dat lea leamaš erenoammas earohus mii lea dahkan ahte Daimler-merki lea leamaš hui dovddus juohke jagi. "Englaska ossodat" manai iežas geaillu ja buvttii biillaid mat ledje kvalitehtas seamma dakkár go buvttut Alemanias. Logi jagiin buvttii Daimler sin bajimus modell Double Six, stuorra biilla mas lei gaska guoktelogicilinddar skuvdemotor. Dan biilla dagai maiddai dan ahte eŋgelas gonagasruovttus lei joatkkaskas osttolašvuohta, muhtun maid Rolls-Royce dan áigge ii lean nu ilolaš čállit.

Johtolašvuohtaid rievdadusat maŋŋel Nubbi máilmmisoaidi ledde earáid oaivvildui. Ovdanbuktin dán bokte lea Golden Zebra Daimler, mii huksejuvvui Lady Dockeri mearridusa mielde. Dát mohtorvagna, mii lei gehččon zebrahuidain ja mii London Motor Show:s fanga olu fuomasa, muhto ii oastemiid earáid Daimler-modelaid várás, lea dan dihte oidnojuvvo Louwman Museum:s. 1960-loguid rájes ovddit áiggi Jaguar-biillaid sáhttai gávdnot Daimler-nammain (erohusmerkki lei ribben-grill), muhto otne lea dovdameahttun Daimler-merkki, unnimusat gaskkalduhtii, jorbaheapmi lavddis.

Seamma mii geasii maŋemuorras njuovvanuppelogat jagis Enggalandas, dasa lassin dahkkojuvvui maid Nuortariikkas. Daimler rahpai doppe ovttadagat Wiener-Neustadtis, gos álgos lei plánejuvvon dahkat 100 Daimler-autoa. Dát fitnodaga namma lei, maiddai geahcagoahtes dan riikka masa fitnodagat lei registrerejuvvon, Austro-Daimler. Jagis 1906 nuortariikkalaš ovttadaga ekonomalaš oktavuohta gaskkalduvvui eamitfitnodagain Cannstattis ja doppe álgii iežas iehcebiehttalaš guovddážis. Fargga maŋŋel válljejuvvui dovdduslaš teknihkkar, Ferdinand Porsche, heiveheaddjin ja direktoran. Fargga šattai dovddus ahte son hábmejuvvui fitnodagas. Seammaláhkai go ovddit eamitfitnodagas, Austro-Daimler álggii čuovvut gilvvusportta. Dehálaš doaimmasuorri oažžujuvvui Prinz Heinrich Fahrt-gilvvus 1910:s, gos Ferdinand Porsche, ovddas stuora ruovttoluotta ovtta iežas ráhkadeami sturrodat, vuittii gilvvuid.

Nuortariikkalaš biillat ledje oppalaš sporttalaččat go ovddit eatnigoddi bázahusat. Logi jagi loahpas/golbma logi jagi álgus lei Hans Stuck hui suksesfuvvan go son johtii Austro-Daimler-biilla bajitgeainnuin.

Ferdinand Porsche manai 1923 fas ruovttoluotta Daimlerii Duiskas, muhto su badjin Rabe joatkkai su arvevuohta dan mielas ahte Austro-Daimler joatkkai vyrkkit buorre luohkalaš biillaid. Logi jagi loahpas dahket ovttasbarggu ovdal leamahean doaibman duoddaraidfabrikkain Steyr, mii dan botta lei álggahan vyrkket vehikalaid, ja maiddai eará osterikalaš Puchin. Maŋŋel Nuppeloge Máilmmisoađi Austro Daimler fargga borte. Sis leat dušše ráhkadan unnit Fiat-biillaid lisenssa vuođul, muhto logi jagi 70-logus heppet sis personbiillafabrikkain. Steyr lea dán áiggis oastuvvon kanadalaš Magna-selskabain.

Gottlieb Daimlerin biddjojuvvon bazzat leat dasto juo vuoidnan golmma riikkas, muhto iehta riika lei ain dehálaš. Namat Daimler ja Benz, mat eai sáhttán eretgeahcat automobiillaid ráhkadeami historjjast, barggai ovttas juo logi jagi áigge guovttiidlogu jagiid álggus, ja dat johtii maŋŋel ovttastahttimii, gos nama Mercedes lei vel prominenter go ovdal. Firma čuožžilii Daimler Benz, muhto buot vehiklat šaddet gohčoduvvot Mercedes. Dasa galggai giitu Emil Jellineka nieiddái.

Oassi 2:s muitalat mo dakkaviissis ovdanahtton dainna ođđa ja dál hui čielggas merke.

Peter Helbach