Golmmaoassi Daimler (Oassi 2)

Ovddit oasiis mii govvidit golbma muoraid Daimler-merkka. Dusa originala duiskka ver sio lea juo dovddus, muhto leat ovttaskasvuohtat maid mii hahehit geahcelit boahtteva sisdoaluin.

Gaskal logi jagi 20-loguin besse Daimler ja Benz ovttas. Dat oidno ii leamaheaddji ovttasbargoguovddas. Guhtta fitnodaga ledje guhkkin eret eret. Mercedes mearkaheddji klassihkala, stuora biillaid, mat dalle ge leat duiskka doaimmaheapmái mearkaheaddjit. Benz hukse eanet geahccevaellimis biillaid, nugo ovdamearkka dihte Benz biila Prinz Heinrichfahrt 1910:s mii fassavuogádaga mielde lei ovddasvástádus ja mohtoralaččat hui ovdamearkkaš. Benz lei maiddai logi jagi 20-loguin vuosttaš geavahan Grand Prix-biilla mas mohtor lei maŋis, dan čuožžilii Tropfenwagen

Maŋimuš fuosson dahkkojuvvui 1926:s ja vuosttaš biila mii huksejuvvui Mercedes-Benz bokte lei model K. Louwman museas gávdno ovdamearka dándán modelimas lea fransalaš carroseriabuvttadeaddji Saoutchik:a huksejuvvon karosseri.

Dii bilas motor, mii lea 6,9 lihtar guhtta cilinddar motor mas lea kompressor, lei ovdaneapmi Ferdinand Porsche bokte. Dát motor galgai maiddai leat vuoiddas maasiid johtolaga ovddit modellain, earret eará dát legendarala SSK.

Ođđa kombinasuvdna luhppii ja hukseii biillaid gaskaklasa ja allagaska segmenttas. Merka imaiga nannejuvvui heivehusaid bokte raseris, ja vuoiddus lea duohken maiddai dakkár go 'Silberpfeile' nuppi logu golmmahat jagiid guovddas. Dan áigodagas dagai Mercedes sihkkarastaga. Nasiservodaga sáhtehusas ráhkadit "álbmotbiilla", ovdánahttojuvvui 170H-typa, unni njeallječuožžil biila mas lea mohtor maŋis.

Vastadalloha geatnegahtes dainna "Wettbewerb" lei Ferdinand Porsche, guhte lei almmolaš heivehanseaddji go son lei eret mannan Daimler Benz-selskabis. Porsche "Volkswagen" vunnji maŋimuš, muhto fas maŋga maŋemus máilmmisoađi maŋŋel galget šaddat duohta massaprodukšuvdnii.

Maŋŋel soađi ledje váttis áiggit automobiilaindustriijas ja erenoamasi duiskkaid fabrikkaid várás. Alliid leat bidjan hehttosiid man dihte ii galggašii dahkat muhtun bargguid. Dát guoská maid Mercedes-Benzii, mii soađis lea adde stuorra ovddasvástádusa dainna ahte leat fabrikerejuvvon muhtin dihte, nugo liegganmotorat.

Go geatnegahttalat ledje váldon, ovdal soahtta geavaheaddjit "Silberpfeile" biillaid geahccejuvvojedje gilvvuid mielde Lulli-Amerihkkas. Maiddai bargagoahtte čalbmi duohken maŋemuš gearddi ruovttoluotta Formula 1 gilvvuid ja guhkes gilvvuid mielde.

Dat lea earuhit ahte dan periohddas Duiskais lei duos daidni unnit merkeat aktiivvalaš biillaspeallamis. Nugo ain soahtun bohtosiid eai leat leamaš heaittihuvvon, muhto goddi áiggi ovdal go eará duiskka merkeat sáhttiimet geahccat iežaset Eurohpalaš rivttiid. Erenoamas lei daid bázahusat mat bohte buohccedivttas Daimler Benz bargi ovddit bargi, Ferdinand Porsche, ja daid barggut gávdnojedje olbmuid oaidnui.

Maŋŋel go dan oaneha ja hui suksesfulla periovdna 1950-logu álggus lei, de Mercedes-Benz:a johttima sukses heaitui menddo nágguheapmelaš Le Mans-ruvdna geažil 1955:s. Mercedes-Benz seaillui olleslágán biillaspeallamis ja čohkkai maŋŋel dan persovnnalaš biillabuvttadeapmái.

Maŋŋelgeahcen oidno dán leamaš buorre strategiija. Mercedes-a sporta biillat ledje juo earahallanaga legendara. Ođđa modellaid geardduhussii ii ferte hukset myhta doalvut. Okta dehálaš sivva ruovttoluotta geardduhussii lei ovdáneamit Porsche ja BMW sis. Dát merkehat, ja erenoamaid vuosttasnamma, čohkke buoremus geardduheaddjiide ja ledje dán sisa hui doaimmaheapmi sihke unnit mohtorain bivddus. Dat lei muhtun man Mercedes gaska bidde eret.

Dasa maiddai rievdaduvvui go 1980:s boahtii Mercedes 190 E 2.3-16, mas lei 2,3 lihtara motor mii lei ovdaneapmi eenggalas Cosworth:s.

Dasa bilat ledje erenoamaste haga heivehuvvon gilvvuid mielde oassalastin ja nu das dat maid dahkkui. Fargga lei Mercedes-Benz vuoituvuohta DTM-gilvvus, ja dan vuoituvuohta lea dat oainne otne beaivvi rádjái. Maiddai, nugo muhtun duorastohkka bokte, oassálasttii guhkes gilvvuid mielde. Dat manai Šveica gilvobilaid fábrikkara Sauber bokte. Mercedes-Benz sirdii mohtorid mat maŋŋel addet Sauberii máilmmecuoiggisvuohta. Louwman Museas čajuhuvvon C 8-model lei vuosttaš Sauber-model mas lei Mercedes-mohtor. Maŋŋel galgai maiddai Sauber bokte Mercedes-Benzi ruovttoluotta Formule 1-gilvvuid mielde almmuhuvvot.

Maiddat circuithat Amerihkkas leaba valljejuvvon go dihtii motorat gilvvadeliidda gilvvuide nugo Indianapolis 500.

Ovddit suksesat Grands Prix ja Formule 1:s, ja dan oktavuohta leat leama technologala challimat, ledje maiddai dagahan dan ahte sii maiddai mannet ruovttoluotta bajimus nivaus. Bohtosat dainna ruovttoluotta mannemis leat nu go mii leat oahppan dovddat dan merke birra jagi jagis: stuorra ja nanus. Nugo fransat dadjet: "historja geahcceha iezzan."

Sportala geahtai ja geahccai Mercedes nu bures. Maiddai personbiillaid ja ii leat vajaldan guovddas ruovttoluottaid bargoheapmi lea jagiid gaskkas ovddidan suksesfulalahtta. Muhto earas lea ahte dat orru leamen báhppa unna biillaid bargoheami badjel. Seavdnjadasas Smart biillaiguin lea muitalusaid mielde maksán hirbmat ollu ruđaid. Maiddai dasa ahte nuvttá. A-klassa sisaheapmi ii leat mannan haga heahteheapmái. Dat ii gávdnan bures go dan biilla lea ii geavahuvvon “eland-proef" mas ii leat buorre álggus. Dan dihte muhto álgoheami fuosson maiddai maŋga 90 jagi maŋŋel lea vel suksesfulalahtta.

Dasto lea ahte odne birgenfaktorat eai leat ovttas nuppi jagi 1920-logi loahpas. Álgoperiodas ledje dušše muhtun unnit fitnodagat mat dahken biilluid mat sáhtten geahccat Mercedesa. Otne leat stuorra fitnodagat nugo BMW ja Audi ja maiddai eará merkehat olggobealde Duiskkas, mat geahccet Mercedes-Benza.

Dat lea maiddai merkageahpa ahte Ferdinand Porsche, gean vuos davvin deividedje vuoittas bargi fuossonjoavkkuis, maŋŋel doppe lei ovddasguovddas okta stuorimus rivttesmerseasa Mercedesii, Volkswagen-konserna, mas sihke Audi ja Porsche leat oassi.

Peter Helbach