Ford mas lea "T"

T-Ford lea galgga sus maiddai dan berohmasa klassihkala biilla. Daidna modeli fassaoapmi biillaindustriijas ja biilla sadjasis servodagas lei ja lea stuorra.

Basteguovlu maid Ford (siho olbmoin ja ealáhusovdánahttin) manai ii leat álo dán áiggis. Henry Ford barggai álgos Edisonis muhto hukse iežas guovtteáigge áidnašuvvan johtolaga, mii oidnojuvvui beaivvalis 1896:s.

Nuppel model maiddai muhtun jagi maere. Son guoimmihuvvui Thomas Edison fitnodagas ja lasiideaset searui Detroit Automobile Co:s. Jagis 1903 son hukse Ford Motor Company, nu buot logut Detroitis, su orrunbajis. Forda álggu lei váttis danne go dán áigodagas lei jurdidalaš sirdin das mii čuoigá Selden-patenta, mas dasto Amerihkalaš biilaindustriija lei njuovvan. Selden oidnoi ahte son lei biilla invenerejuvvon ja lei dan maiddai patenteren. Oanehis soga, buot geat hukse biilla Amerihkkas fertejedje máksit nuvttii Seldenii. Ford ja muhtin earáid geavahuvvojedje dan vuostá ja maiddai vuittii maŋŋel guhká ja menddo dearvvašvuoigatvuohtaasiid.

Dasa bures galggaii Ford leat dahkat biillaid. Vuosttaš modeli maid son lansiida massemarkkaide lei modeli A. Go eará fabrikat dainna áigge dagai unnán ja čielggaduvvon nammaid sihke barguiid, de Ford geavahii alfabetta. Dát modeli, "A", mas maiddái lea {{fraai exemplaar}} Louwman Museum:s, lea oidno, ja dat šaddai njuolga beroštumiin beroštuvvon.m:s, lea oidno, ja dat šaddai njuolga beroštumiin beroštuvvon.

Álgos lei Ford-biillat haddi mielde ovttasvuohta geavaheddjiid mielde. Eará modellaid bohte guovtti guvlui, vel alfabeta mielde. Henry Ford oaivvildii muhtumin dahkat biilla, álki modella, geahpes. Ovdamearkka biilla, mii sáhtii riegádat stuorra logut.

Muhto, okta eará stuorraaktsionearain, Alexander Malcolmson, lei árvvus ahte durras ja luksuslas joavkkoauttalaš biillat sáhttet buoret bisnesevttolaš leat. Model B (ja maŋŋel Model K) lei dán teorehtta bohtosaš.

Nugo go Model K boahtte gitta, de Henry Ford oste dain stuora biergasiidda eret $ 175.000 basttas. Doppe rájes sáhtii Henry Ford ieš mearridit mo fertešedje viidodat. Model N ii leat seamma linjas go ovdal leat geavahuvvon. Dát modeli lei ollu suddjet go seamma luohkki modeli Oldsmobile-s.

Vuoit sihke lea ovdasiiddu mas leat dehálaš sajat mat maŋŋel ledje dagahan T.

Model A lea fabrikerejuvvon cuoŋomannu 1903 rájes.

Dasa malli lea huksejuvvon Mack Avenue fabrikas. Dasa biillas lei guoktecilinddar motor, 8 heastabassa ja farggut maiddai 48 km/t. Harga lei 750 dollar (guovttosadji verosiija), dahje 850 dollar (njeallosadji verosiija). Lassin leat lageduvvon maiddai 1750 biilla.

Model B, mas leat vurkejuvvon golggotmanu 1904 rájes. Dát modeli vurkejuvvui go farggaid mearridan ja fabrikka sirdojuvvui skabtamanu 1904 “Piquette Plant” vuollai. Dán biillas lei njeallje cilindara motor, 24 heastavoimmi ja fargga ca. 60 km/t. Haddi lei $2000. Lagabui 500 biilla vurkejuvvojedje.

Model C, mas boazodoalus anai november 1904. Dainna biillain lei 2-cylinddaramohtor, 10 hk ja oktageahtes johttinsnellat ca. 60 km/t. Harga lei $ 850. Dain lea lagedjejuvvon ca. 800 biilla.

Model F, mas alggii biddjojuvvot miessemannu 1905. Dát biila lei guoktecillinddar-motor, 12 hk ja fargga 60 km/h njuolggadus. Haddi lei $1100. Lassin leat ruvttoluohkain 1000 biillaid dahkkon.

Model K, mas alggii biddjot aprili 1906. Dainna biillain lei 6-cylinddar linnemotor, 40 hk ja fargga 80 km/h njuovcamuorra. Haddi lei $ 2.500. Lassin leat biddjon fargga 900 biilla. Ollu fargga 25 biilla galle leat vel oainnus.

Model N, mas almmuhuvvui cuoŋomannu 1906. Dát biila lei 4-silinddar motor, 15 hk ja leatnasa ca. 72 km/t. Harga lei $ 600. Leat vurkejuvvon ca. 7 000 stukka.

Model R, mas boazodoalus álgii cuoŋomannu 1907. Dán biillais lei 4-silinddaramohtor, 15 hk ja fargga 72 km/h johttinvuohta. Haddi lei $ 750. Lassin leat fargga 2 500 dánlaš biillaid boazodoallojon.

Model S, mas boazodoalus ala August 1907. Dainna biilla lea 4-silindara mohtor, 15 hk ja fargga 72 km/h njuolggadus. Harga lei $ 700. Dain leat fargga 3.750 ráhkaduvvon.

Model T, mas alggii biddjot oktobar 1908. Dainna biillain lei 4-cylinddaramohtor, 20 hk ja farggadanvuohta lagabui 72 km/t. Haddi lei álggus $ 850. Dain leat biddjon 15.007.033 rádjái miessemannu 1927 rádjái.

Vuostta 14000 biillaid vurdojedje Piquette Plant-fabrikkas ja maŋŋel sirdojedje vuoruprodukšuvdna ođđa, stuorra Highland Park-fabrikkakompleksii.

Erenoamas maŋemus produktšuvdnajahkkiid Model T geažil lea leamaš olu vuosttalus ovdaneapmái ođđa hearrena, mii lei stuorra suksesmodela badjel. Dát vuosttalus, erenoamas Henry Forda bárdni Edsel, guhte galgai leat su badjinjoavku, háliidii ahte ođđa model galgá ovdánahttot. Fertii leat ođđa model nugo rivttiidgaskasaš fitnodagat mat álo boahtet ođđa modelaid mielde, erenoamas garrasit rivttiidgaskasaš General Motors.

Go Model T-valmistus heaitui mies 1927, de Forda fabrikka lei guhtta mánu stilala, dan dihte ahte sii heivejedje produktšuvdnaliinna ođđa ovdaneapmái A-Forda váras. Dat lei biila mas lei njeallje cilindara motor 40 heastabassinvuoigatvuohtaiguin ja olles ođđa gieruska. Biila beasai fargga 100 km/t diimmu. Dán modeli, mii lei produktseret 1932 rádjái, leat fere 5 000 000 biillaid ráhkaduvvon. Maŋŋel A-Forda, sii ráhkadedje maiddái B-Forda.

1932:s lei ovttas helt ođđa mohtor ovdaneapmi boahtte modeliidda. Dát ođđa mohtor lei V8-mohtor, mas lei 80 hk vuoigatvuohta. Ford lei ovdanahtton proseassa vai V8-mohtora gopmuid gietkaduvvui okta bloka ja dat lei stuorra sukses. Gielddohaga lei dát proseassa hui effektiiva ja addai fitnodahkii ovddasvazzi konkurrenttaid vuosttas, geat maid daggode V8-mohtoriid, muhto vel árbevirola ja hui dearvvahaga vuogi mielde.

B-Ford sa geassii maiddai vahkkahat V8-mohtorain.

Ma B-Ford maere manai badjel, de rievdadii eará typa merkin ja ii geavahuvvon A-, B- dahje eará bustavaid eanet.

T-Ford lea ja galgá leat ain earenordnelas biila. Louwman-musea lea čájehan ovdalgihtii ja maŋŋelgihtii ovdamearkka, nu ahte olbmot sáhttet bures oaidnit mo biila lea ovdáneapmi jagiid čađa. Geahča erenoamáš dihte earálágan materiálain mat leat geavahuvvon; nu lea "ovdalgihtii" radiator cuvrásas, muhto "maŋŋelgihtii" veršuvdna lea goddon stáhlas.

Fordin mihtto lei dahkat biilla eanet ja eanet effektiivvalahtta gohpidit, muhto nu ahte biilla olles kvalitehta ii galgga hehtodit. Biilla stivrras, mii dan agaid leaido arvehahtti olgeš bealde biillas, sirdojuvvui earret eará geainnuveahkkisvuohta dihte gaskabealde gurut bealde daidda riikkaide gos johtet gurut bealde geainnus. Ford lei okta vuosttaisain geat dagai dán rievdadusa.

1925:sis maksahit don vel US $ 290,-. Dasa oidno vuordemus go geavahuvvohii unnimusat bahas materiallat bajasearvvis ja standardiserejuvvui nu ollu oassiid go vejola. 1913:s Henry Ford lei vuosttas geat geavahii "lopende band" bilindustriijas dan oktavuohtai go son fabrikere T-Fordsaid. Dalle áigge ruovttoluotta manai juohke jagi stuorimus logu T-Fordsaid dan lopende bandas. 1914:s Ford danne guovdilis dagalohkkiid bargiide sin bálvalusaide US $ 5,-- ja sádde 8-diimmu bargobeaivvi. Buohkat háliidedje bargat Fordas. Bargu čađahuvvui 3-vaktes vuorobarggus.

Massaprodukssuvdna dagai maiddai loahpala lakkeremetodain bilindustriijas. Arvevaras lakkamateriat karosseriija várás goikkai menddo langas. Biilla lakkeret dan áigge viezzi vel 10 beaivvi. Ford gávnnai ahte okta geardde lakkamateriija mii goikkai rievttes guhkkin vai ii galggahe produkssuvnna bistit, lei seaguhis substansa mii čuožžilii “Black Japan” soga. Dat lei seaguhus asfalttas, kopalas (muhtun rássašlaš materiija), linseoljas ja terpentiinas.

Ford gjorde en dyd av noden da han sa:

"T-FORDA LEAS OASSALASTEAPMI JEVNNAK GOASSIGE, VAHTTA GO DAT LEA CIEVLA."

Dasa beroemda dadjanis galgai oidnot ahte buot T-modelat leaba gievrran csavttis. Dat ii leat nu. Gitta ođđajagimanu 1914 (ja maŋŋel 1925, go sverkevuogit maiddai gallejedje jođuslinnjii) lei vejolaš válljet iešguđetge ivnniid gaskkas. Jagis 1917 lei stuorra jagi Amerihka Ovttastuvvan Statis: dat riika searui Vuosttas Maailmmisoahtii. Industriija jorgalii soahtaprodukssuvdnii ja dainna maid Forda várra mearkkašii ahte biehttaladdanbáhtareproduksuvdna lassaneappui. Jagis 1917 lei maiddai stuorra jagi Fordii. Go Henry Ford lei oahppan massaprodukssuvnna, siihtii son geainnu mo galgá leat iešgudet doaibman bálvaladdjiid eret. Son háliidii maiddai ahte buot oassiidproduksuvdna galgá leat su iežas hálddašusas. Dasa geažil ohcai Henry Ford báikki gos galgai hukset ollislaš ođđa fábrikkakompleksa. Dat čuožžilii nama "The Rouge", dan seamma nammasaš joga mielde. Rápmagat, nugo ruovdemuorra, boahtte lonssas ja šaddet iežaset alitovdnasiin heivehuvvon stalis, mii maŋŋel šaddá bidjojuvvot oassiide. Maiddai fatnasiid mat viežže ruovdemuorra, ledje Forda iežas vearrut.

T-Ford lei ovddasvazzen biila. Datte oaivvildit ahte johtin T-Fordain ge lea ovddasvazzen, geahcce iezzat:

Vuostta 800 T-Fordsa leaba duos pedala ja okta handa mas galget geassit maŋos. Buot T-Fordsa maŋŋel dan leaba golbma pedala: go čađahit gurut pedala de lea vuosttaš geargan, go guođđá de lea nubbi geargan. Gaskka pedala: go čađahit de manná maŋos. Olgeš pedala lea bassa. Gassahanda (gassamanet) lea stivrras. Lihkku!

Hans Maas ovttasbarggus Redactie Louwman Museumain