Ruvkesas pumpii: movt bensin ja biila galledeigget guhkkin

Mo boahtte vuosttaš biillavuodjit iežaset brennstoffa? Leat go leamaš bensiin? Mii lei vuosttaš? Biila vai bensiin?

Prinsihpa vuovdemis ja dan maŋŋel huksenis go vuoddogasmohtora lea ovttasguvlui mielddusvuohta historijas automobiilla birra. Ovdamearkka mas leat geahcagat maŋŋel dan ahte gielda mas lea beroštupmi lea nuvttii dehálaš. Čielggas geahččaleapmi brennstoffii lea ahte dat galgá leat álki čuohppat. Bensin, nugo mii oidnet dan otne, ii gávdnon dalle. Muhto brennstoffa gávdnoi eará hápmiin.

Govva 1: Bertha Benz viehka brennstoffa apotehkast

Benz Patent Motorwagen fra 1886, den aller forste bilen, gikk pa ligroin, en flyktig type reingjoringsmiddel som bare var tilgjengeleg pa apoteket. Dette produktet vart levert i store korgerflasker.

Maŋemus jagiid, go biillaosttolašvuohta lei olles olbmuide beareheapmái, lassii bensiidna gáibidus stuorra logu.

Ovdamearkka mas lea ruovdeolju, petrolea, dovddjo ahte dat lei buorre vuoigatvuohta bovrenbensiinnaide. Eanet báikkis máilmmis ruovdeolju heivehuvvui mángii produktaide, mas maŋimuhtin lei bensin. Gaskkusteapmi ii lean hehttefaktor. Bensiinnaid mearkkaheapmi álggahuvvui ja doaimmahuvvui gávpogis. Dan maŋŋel jođihahtii hui jođánit máilmmelaš gaskkusteapmi bensiinnai, mii álggos vurkehuvvui stuorra mándaflesain. Maŋŋel vurkehuvvo bensiid blikkain dahje fatnain, mat eanet vulge petroleabonde bokte.

Bares 1920-logu guhkai bensiindolva Nedarlanddas geavahuvvon. Jus oidnojit sadji mii bensiindolva odne min eallimis doaimmaha, de dan invensearna galggaheaddji leama mailmmi ođas, muhto dat ii lean nu. Nugo biilla, bensiindolva ovddiduvvui vaivvesat ja gaskkalduhttin. Logi jagiid guovllus lei ekonomija buorre. Buohkat haiddet oažžut oassi ain lassaneamen biillavazzin. Juohke iežas arvvoheapmi gielda, hotella, garas ja gieldasmihkkal sajai bensiindolva uksa alde. Dasa čuovvui duohta dolvageađa. Logi jagiid loahpas gávdnojit bensiindolvašuvnnat márkanas ollislaš heahtejuvvon. Dalle lei geardduheapmi okta dolva njeallje biilla vuosttas. Go Nuppi Maailmmisoahti buktui, de dat nohkii nággu.

Govva 2: Bensiinapumpat Louwman museas

Maŋŋel soađi bohtii eallin lasi goassege maŋŋel. Álgos lei bensiinne váttis oažžut, muhto dat buoridii jo hárve. Earalagat merkeat čađahii garra gilvvu, ja bensiinstašuvnnat guovttegeainnugeain leat ii dušše dan váras maid sii ledje jurddašan, muhto maiddai reklameahtes dan merke váras maid sii vuovdii. Dan sadji ahte sii luovdejedje sihke bargguide ‘gávppái’, oliijaskeahtes fitnodat lea vuovdinbargi nugo nugo.

Govva 3: Esso-bensinstasuvdna Raamsdonksveeris, mii lea Dudok heivehan

Arkitektuvra dain bensiinstasionain lei davo duddjon vaihko viehkat erenoamasa fuomasa geahcceva. Munnje maiddai dovddus olles Olles Nerderlanska arkitehttat ledje geavahan iezzaset “funksjonella” bensiinstasionaid duddjomiidda. Nugo Willem Dudok duddjui bensiinstasiona Essoi, mas ledje olles 112 huksen. Duosjage duosjage guokte leat gallehuvvon, ja okta daid lea Louwman & Parqui guovllu sadjasis Raamsdonksveeris.

Gilvvuid gaskal earohat merkkaid lei garas. Leat earohat sorttat bensina, "super" ja "normaal". Earohat lei oktanlogus, mii muitala gaska klopvastahttima birra. Go klopvastahttin lea allagat, de brennstoffa saahttá garrasit geardduhuvvot ovdalgo spiehkalas buollima šaddá. Verddamotorat mas lea allagat gearddun dárbbašit danne allagat oktanlogu. Maiddái earohat fabrikat reklameerede addimat minguin mat galget dagahit ahte motorat galget geavahit unnit brennstoffa.

Maŋemus ilbmos lei girji Van blik naar pomp, mas lea čalmmustahtti Rutger Booy ja Bas de Voogd. Girjjis govviduvvo mo bensiin ja biila gávdnen oktii: fascinerende ohcan mii guoská bensiinovazzin 1885 rájes 1940 rádjái.