Johtolat diehtogasat eatnamis ja lottis

Ceahkedis ovdal mannuin ledje vihkejuohke ja biillat stuorra olbmuid várás ekonomalasat ii olamuttus, muhto dan dihte ledje muitalusat garas dáhpáhusaid birra eatnamis ja gollis dábálaččat stuorra ođas ja doalvodedje olbmuid jurddaide.

Samma go biillas ja vihkkiin lea dihte deaddil massea stuorra rolla. Jos juo ledje heivehuvvon motor olamuttus, de son ledje hui unnit vuoimmi, muhto galgai dan vuoimmiin doalvut vihki mas, pilotain, sikkast mahtte galle ceade kiloeavkki, galgai orrut gussa. Doppe maiddai beroštupmi birgenvuoigatvuohta lea dehálaš. Motorbihppor vihkis lea vanske go biillas; jurddaš ovtta diibmu gos háliidat, dahje sáhtát, sirdit go leat bihppor.

Danne go beroastuvdna galgai geahcahuvvot, doaimmaheigga mas sirdinbirasdoalut leigga doaimmahuvvon. Valasttat sahttiba dakkaviđe geahcahit bargguid sihke buohkaide ovttaskas eavttuin. Buorre doaimmat dainna evttohusaid siste leigga davo mearridit gielas vejolaheapmái.

Boahtte gaskkasteapmi lea dainna guvlui mii lea absoluhtta johttinvuohta. Jagis 1903, go Wright-vuoigatvuohta geatnegasat vel ain oahpahuvvojedje geasset banzin, lei biila juo mannan eanet go 120 km/u. Dasa rekordda bidjo Leon Serpollet biilla mas lei steammojohtu motor ja mii lei Gardner-Serpollet-merkka. Dasa, dan agaideaset ii ge dovddus, johttinvuohta oidnojuvvui Boulevard des Anglais Nizzas. Ii leat juo maid mii odne galgat geahccat matkit!

Ovddit johttinvuoigat eatnamis leat maiddai registrerejuvvon biillain mat eai leat bensiinamotorain doalahuvvon. Das mielddisin lea "La Jamais Contente", elektralaš biila, mas belgialaš Camille Jenatzy lei vuosttas geardde rihkkon dan magihkalaš 100 km/t raja 1899:s.

Camille Jenatzy "La Jamais Contente"-is

Okta vuosttasat daguin manin geat geavahuvvon "alternatiiva" fámobumbuid lei danne ahte dollamotorat dan áigge eai ain leat doaimman vejolažžan addit doarvvas fámu. Muhto go raserat álggii čielggasat ovdánit, de nannet motorat ovdánahttojedje hui jođánit. Váttisvuohta lei muhto danin ahte dakkár motorat ledje menddo lossat vai sáhttejit bidjojuvvot daid dainna dábálaš heajos luffejuvvon lietnjaliid siste.

Dat lei maiddai dan dihte biillat ledje nu johtilit ahte almmolaš geaidnu ii leat eanet heivehan sadjái. Maŋimus almmolaš geaidnus registrerejuvvon johttinvuohta­rekord lea William VanderBilt:a (amerihkalaš magnata) 1902:s, go son johti 122 km/u njuolggadaga Mors-biillas.

Dat lea garra ohcan eanet heivehan báikkiid mas sáhtii registreret rekorddaid. Okta garasimosin lei jiekŋamearras gos Ford 999 Racer mas Henry Ford ieš lei stivrras, čuovvolii 147 km/t golggotmánnu 1904. Dát rekord ii leat dohkkehuvvon "Automobile Club de France" bokte, mii dan áigge hálddašii nuppi dilliid.

Amerihkalaš Stanley "Rocket", mii lei goadduin doaimmahan biila, saavstii jo 206 km/t jagis 1906. Dat lei vuosttaš geardde go biila johtii jo buorebut go ruovttoluotta, muhto dan "rekordda" ii maiddai dohkkehuvvon. Ferte muitalit ahte guokte geahcceheapmi dagai Amerihkkas ja danin ledje guhkkin eret Parisas orru ovddasguovddilis organisasuvnnas geaiguin.

Johtilit foffa dihte lufthuvvon lobiin sáhttai juoga ja dat maid dahkkui. Vuosttaš máilmmisoahti čađa lei olbmot juo johtilan eanet go 200 km/u. Fransaillat (mo dat eai leat eará) Deperdussin eandekkerat bokte leat bidjan dan málle.

Rieggeste bil 1914:s lei "Blitzen Benz", biilla mas lei njeallje cilindara motor mas lei eanet go 21 litra volum ja vahkkodat leavla 200 heastavoimmii, mii dan jagis Brooklands cirkhtas Enggalis oaivvildan leavla 200 km/t diimmu.

Snelheten go dattas ja geasis lei nu vel muhtun bajimusas

Lassit olmmoceallimis lea dagahanan stuorra teknologiijala sojahusaid ovdaneapmi. Vuosttaš máilmmisoahti ii lean ovdamearkka dasa. Luddenvuoigatvuođat 1918:s eai oidnon ge muhtumin nugo 1914:s geavahuvvon "Brikken". Mašiidnaideaset lei maiddai stuorra ovdáneapmi. Kompakta ja suht nanus mašiidnat addet doallovudjevuogit geat geavahuvvojedje sojahusa álgus dušše niegadettiin.

Need for Speed lea leamaš eanaš 20-loguin vel eallimis, ja fas ledje Frantsat mat mearriduvvon vuogi. 1921:s girdii Nieuport mii lei vyboret Delage-mohtorain, ja son manai juo 330 km/u!

Muhto fransalaisten hegemonia bohte loahpas. Osan vuostta maailmmi soahtta ja dan oktavuohtai leat teknalaš ovdaneamit, eŋgelaiset, geat ledje (maiddai)vuoitin, oažžun momentumma. Stuorra ja erenoamaste buoremus fievrriduvvon bosaid ovdáneaddjiid, mat maŋŋil galget leat geavahuvvon vel stuorimus bosaid johtolagaide. Frankriika dovddai maŋŋelsoahteid ja bidii guhká ovdal ovdáneamiid. Duiskka, mii soahte áigge lei nannos teknalaš ovdáneamis, lei bilidan ja ii sáhtán ja ii galggašii ge muhtin dahkat.

Galgagat ferte diehtit ahte aerodynamihkala servodagaid mielde leat virggat ja biillat olles ollu earat. Vai oidnot okta diibmaduvdu, de dainna virggain, dainna normala olamuttus, ferte unnanuoramus vuoimmi go biilla vai olahit dan diibmaduvdu.

Oppalahtis lea nu ahte jus galgat oažžut 25% eanet fargga, de ferte leat mohtor mii ferte addit ollu eanet vuoimmi go dušše dat proseantta vai sáhttá dosse oažžut dan ulbmil. Dasa lassin lea dainna mii vuhtii galgá viežžat, masas lea stuorra mearkkašupmi. Luddiid, mat geavahuvvojit fargga johtit, leat ovdamearkka dihtii hui geardde geardde gealbbasit go rekordbiillat.

Ovttasge; stuorra earohus lea fiidnasa buresvuohtaivuohta geasi rekordautoa buhtis roassa. Dasa "cuvkejuvvon" gaavodaga gallema gallemas gallemas oassenuppalaeksperimentella fiidnamotorat huksejuvvojedje rekordautoide. Klassihk ovdamearka nuppiin lea "Golden Arrow" mii maŋemus jagi čajuhuvvui Louwman Museum:s. Auto suovva ca. 3500 kg ja dosai 1929:s njuolggadaga 372 km/t čuoggis Floridas, Amerihkkas.

Golden Arrow 1929:s rekorddoarjjas

Dan seamma jagis dagai Supermarine S6, mielddevuolgi, rekordda 575 km/h. Dát liinssat lei welis geatnega motor muhto doaimma duos 2800 kg.

Supermarine S6 1926 ovdal starta

Go nannet johtolatvuoigat leat ja leaba leamaheapmi garra njuolggadusat; biillaid galget leat johtolanneavttut juohke vuovddis ja galget ovtta diimmu sisa johtit "mearrid kilometera" (dahje meil) guokte guvlui (mohkkes go oaivvilduvvo). Dain guoktein johtimiid gaskamearit lei dahje ii lei rekordda. Luvttaid várás dagai seamma lága. Rekordda geahceladdan áigge ii galggašii johtit badjel 100 metera, muhto dán njuolggadusa sihkkarvuohta sirdin maŋŋel eret.

Maid leaba leamaheamit leamaheaddjigozihanrekordda birra, eret go muitalusat historjjabokasin?

Rieggas mat lea buoremus maiddais oaiccui Wakefield Trophy, mas lea massiivvala silbaruhta, ja okta ovdamearka dan birra lea oidno Louwman Museumas.

Wakefield Trophy Louwman-museas

Ovddas geavaheami leigga 20- ja 30-logus Schneider Trophy. Dat lei hui prestišalaš joksapremia maiddai vunnjis dainna riikkasearvvi gilvvus (lohkke: rase) geaiddievuovddevuogadagaide. Dasa áigodagas lei geaiddievuovddevuogadag maiddai buot rievttes johttinvuoigatvuohta mii lei njozet geardde maailmmis. Schneider Trophy raseid áigge čuoigge čuovvovaš rekordat bidjojuvvoe. Maŋemušis vunnji England Schneider Trophy.

Dan jagi mielddis lei duohta rekordjagis, maiddai eatnamis ja geasis, gos biilla fas lei badjelus, lossus ja vassimus. Allat buoremus ovdamearka lei Thunderbolt jagis 1937-1938, mas lei guokte Rolls-Royce liegganeavvut mas lei olles vuohta 4700 hk. Dát biilla lossai maiddai casi 7.000 kilo ja saavstai 555 km/t diimmu Bonneville-saltteduottis. Neavvut ledje seamma typpas go ovdalnamaduvvon Supermarine S6-lietni mas jagis 1929 saavstai 575 km/t, muhto de dušše okta neavvuin!

1936 Thunderbolt haga carroseria

Dát lei ovdal nubbi máilmmisoaida. Mo lea dán áiggis?

Maailmmis buoremus johttinvuoigatvuohta eatnamis lea registrerejuvvon eanggalas Andy Green namaide, mas lea johttinvuoigatvuohta 1223.657 km/t, mii registrerejuvvui 1997:s Thrust SSC:n bokte. Dat lei vuosttaš geardde go vehikala basihuvvui jienageaiddasa. Dát vehikala lea doaimmahuvvon guokte stuorra straalmotorain ja ii leat doaimmahuvvon vielggain.

Supersonihkka Thrust SSC

Dasa mii gohccoduvvo "tradisjonella" rekord lea leamahean 1964 rájes (!) ja dat lea Donald Campbell nama vuolde, geas lei Bluebird CN7 ja johtii 644 km/u fargga.

Gussa lottis manai dan ollu jo davjjas. Leavga SR71 "Blackbird" saavstai jagis 1976 jo 3529 km/t, muhto dan bargui stuorra allodatnis. Dasa gullá joavkkus jietnamohtorain doaimmahan bosaheapmiid mat "dábálaččat" sáhttet álggahit dahje biehttalit.

Space Shuttle ovdalge vuolgga johtti jo davvin go 30 geardde jietna johtti (eambbo go 30.000 km/u), muhto dan lea rakettamotora ja ii vel sáhte iešguđetge álggahit eret eatnamis.

Peter Helbach