Ferrari 750 Monza biilla historja

Louwman-musea lea ollu erenoamasa daktuid. Dasa mielde oidnot mii ovtta hui erenoamasa biilla, ruonas Ferrari 750 Monza.

1954 Ferrari 750 Monza Louwman Musea gaskkuste

Ferrariin rievdadus automerkkan maŋga guovdageainnalaš soahti maŋŋel galgá leat dovddus. Dakkár maid ahte okta daguin mat daggai ahte Ferrari lei beroštuvvan álgoperiohddas ledje guoktelogicilinddar mohtorat mat leiddet buvttadeami- ja heajotautois. Vaikke Ferrari biekka lei heajoservodagas, lei mohtoravtta myymaid iezzaset olbmuidiide dehálaš ‘Scuderia’ (heajoservodat) finansieremis. Guoktelogicilinddar mohtor, maid Colombo sádde, doaimmai gitta 1952 guovtti dárbbuide. Ovddit jagiid lei Ferrari duohta sukses Grands Prix heajoservodagas ja sportmohtorheajoservodagas. Lassin manai mohtoravtta myymaid geaidnemohtoriid bures.

Jagi 1952 sisa ođđa regeleat Formule 1:s, mas mearriduvvui ahte muhtun eavttut, nugo motoras stuorrahat galgai leat maks. 2000 cc (hagas kompressora). Ferraris lei juo logigielat 2 liter motor, muhto dat ii lean nu konkurerejuvvon maserati ja eŋgelas merkkain vuosttas, geat johtin unnit gielain motorain. De mearriduvvui ovdánahttit guoktelittra njealljegielat motor. Colombo lei dan botta mannan Maseratii, nu ahte su badjinmahtti Lampredi oažžu dan barggu. Lassin go njealljegielat motoris leat unnit jietnasat go logigielas motoris ja dan dihte galgá leat luondduhit beroštuvvan, de koppal lea dábálaččat allagat. Dát maŋemus iešvuohta oidno ideala boagustuvvon cirkuihtii, mat eanet ja eanet geavahuvvojedje Grands Prix:iide. Lassin lea nuppi dainna motorain álkit doaimmahit ja heivehit.

Lampredi motor lea leama sannar susseassa. Ferrari lei nugoasuvvan 1952 ja 1953 Formule 1-maailmmecampion. Dain jagiin rievdadii ideja ahte njealljecylinddar motor ii galggašii geavahuvvot dušše Formule 1:s, muhto maiddai guhkes distanselobiid. 1954-cesonii lasihuvvui motorvoluma Grands Prix-vudduide 2500 cc rádjái, ja leamaš lei realisttalaš molssaeavttut njealljecylinddar motorid 3000 cc rádjái. Maiddai sportbilalobiin ovtta njealljecylinddar motora karakteristihkkar (allat cuoika) galgai bures heivehit sirkkuidde mat ledje programejuvvon.

Nu lea dan boahtan. Lampredi hagaidii motorra disaina. Álgos lei motor ođđa sportbiillas 2940 cc, muhto fargga bidjojuvvui dan borramušaideaset 3000 cc. Vuosttaš girdinmasa mas manai olles ođđa biila (ja motor) lei Supercortemaggiore Monzas, ovddasvazzen doalvu Italias girdin kalendarias. Scuderia Ferrari registrere duos biilla mas lei golmma litra motor. Begge biillat ledje masin Scaglietti karosseriija, mas okta lei vuoigatvuohtaideaset Enzo Ferrari liegga nu heittot sonni Dino ideaid. Biila mii lea oidnon Louwman Museas, lea dan biila.

3 litra 4 cilinddara mohtor Ferrari 750 Monza-s

Selv om biila ii vohte (dušše nubbin maiddai eará fabrikbiilla maŋis) de dán karosseriija geavahuvvui maŋŋel buot eará "750" Ferrariid. Ferrari-tradisuvdna, mas typeahtalusa muitala okta sylinderii vuođđun motora sisa (4 gearddu 750 lea 3000), joatkkui. Geahcagat daid doaimmasuhtti, de biilla oaččui maŋŋel vel typeahtalusa "Monza".

Maŋŋil fas muohtas geavahuvvui dán biila vel fabrikka bokte. Sullii maiddai Reims-geaidnusuorggis. Jurdda ahte biila dušše girjjálaš geaidnusuorggiid alde galgá buoremusat dohkkehuvvot, (nugo dat ii lean juo Monzas čájehuvvon) dovdduvvo fas boastut. Biila lei joatkkaskuvllas go fabrikka Jaguarat, muhto váilui dohkkeheapmi vai sáhttáše addit guovttisvuohta heivehan.

Septembers 1954 mearrid fabrika guokte Monza ođđa modeli biilla Tourist Trophy gilvui minguin, mii gheldui Irlando davvi guovllus Dundrod gilvigearggis. Dát gilvu lei oassi mailet gilvvu maailmmecupas guhkesdistansa gilvvuid váras, mas Ferrari lei dan beaivvi jođiheaddji. Dat lei garas evttohus: gilvvuid bohtos gallešuvvui handicap vuođul, muhto cupa bohtosiid boaluid gallešedje duohta oidnemeahttun vuiti vuođul. Stuorimus rivttegielat geatnegahttojuvvon dán cupii ledje Lancia, Jaguar ja Aston Martin, mat buot leat registrerejuvvon fabrikabiillaiguin. Gilvu vuitii fabrikka Monza, mas vuojihte Mike Hawthorn ja Maurice Trintignant.

Mike Hawthorn Ferrari Monza-s Goodwood-geaidnu 1955:s

Dasto go sii gallededje handicapas fransala DB Panhardin, mii oahtan 17 vuorru ovddosadjin handicapas! Kampionatsa voittui dan vuoitimiid geažil maiddai Ferrarain, ja Monza-typa sukses lei sihkkarastuvvon. Dát vuoitinbiila lea dan sama auto mii lea oidnojit Louwman-museas.

Dasa johtui ahte mohtoravttit lei beroestuvvon privaterasttide gaskkas. Olu mohtoravttit exporterejuvvojedje Amerihkii. Maiddai Eurohpais, gos olu suksesat oidnojit, lei dakkaviessu suksesfulla mohtoravttis. Dain mohtoravttis mii lei myotadan dain popularitehtii, nugo Ferrariis dasto geavahuvvo, myydojuvvui fransala renstal Scuderia Los Amigosii. Dain mohtoravttis geavahuvvojuvvui fransala Jean Lucasii (1917-2003). Logi jagi 1950-logus lei Lucas ovttas Luigi Chinettiin (Le Mans vinnjar ja maŋŋel Ferrari-importor Amerihkkas) leama Le Mansas, ja nu fal Maranello-merkain. Son lei ‘olmmai’ Scuderiai ja ii lean amas ahte Lucas oahtan ‘oaidnalit’ ostet dain mohtoravttis.

Danin lei Lucas tiimmamanadjer Amedee Gordini hearran gearddemannatjoavkkus, mii lei Ferrari gearddemannatgeaidnodoaimmas ja guhkesgearddemannatgeaidnodoaimmas. Dakkar dilalašvuohta oidnot otneaga beaivvis ii leat olamuttus! Boahtte dáhpáhus čilge mo buorre fuolahus lei dalle gearddemannatgeaidnodoaimmas. Italias stuorra baji Monzas 1955:s šattai okta Gordini dábálaš vuojadanolbmuid, Robert Manzon, buozas ja ii sáhtán vuojadit.

Dan gohcidit ge (dierpmus) vuojadanolbmuid vuolgit vuoddjit ja vel beassat vuosttaigeardagaid vuosttas dohkkehit (Gordini lei ain geasat ruhtadeamis) de manai Lucas álggus biillas. Ii leat oktage ovdago beasat amas ahte son guohtalii, muhto vuosttaigeardagat ledje juo oažžon!

Jean Lucas Gordini agaidiin 1956 Italia Grand Prixa vahkkoloahppas

Okta vuosttas bargoziid maid Lucas dagai ođđa oasttamin Monza-bilii lei rievdadit bremmat. Son lette boares trommelbremmat buhtis ja (nautis) franskaskeivibremmain Messier-merkki masat, mat vel galle Ferrarifabrikkas! Leago dakkaviessu vuostta race-Ferrari mas leat skeivibremmat?

1955:s ja boahtte jagi Monza lei suht buorre geavahusas. Jagis 1955 álggii heastaheapmi Dakar:s ja go sii ledje ruovttoluotta Eurohpai, de sii searvodeigga stuorra heastaheamiide, nugo 24 diimmu Le Mans:s. Dasa mii dalle dáhpáhuvvoi, lei stuorra váikkuhus dan heastaheamiid loguide mat vel galge dohppe Eurohpais dahkkot dan jagis. Ferrari heastaheapmis gaskkalagiid gávdnojit mehanihkalaš váttisvuođat ja de ii dagahahtti heastaheapmái. Maŋŋil dan jagi, biila (galggašii go ii galggašii Lucas sturrosii) geavahuvvui Nassau Speed Week:s, Buenos Aires:s ja fas Afrikas. Go sii ledje ruovttoluotta Eurohpai 1956:s, de sii searvodeigga unnit beroštumiin sportabiilaheastaheamiide. Jagis 1956 loahpas biila, mii Eurohpalaš cirkusiin juo lei birra geahccán Maseratiid, njuovvui Amerihkái, gos iezzaset iehtanas johtolat ja biilaolbmot vel gosaide buorre áiggi oažžun biillas.

Ovdal 1980-logu loahpas boahtte biila fas Eurohpai ja maiddai maemmojuvvui maŋŋel dan Louwman Museai. Vuosttašvuohta restaureren lea buhtistan biilla dan dilii man galgai leat 1955 álggus, nu ahte dan siste leat skijfremmen!

Okta eanet go okta guvlui unika biila!

Peter Helbach