Nisson ohcana klassihkka man son oaivvilda

Mo giella nuorra nieida geas lea stuora beroastus bilideaset, oahtalahttu dan ahte son oahtasa dan klassihkka bilida masa son lea juo duddjon? Mun vuojadan du mu ohcanvuogadaga bokte ja dan maŋemus oassi bokte.

Leago, mun lean Rose Atalante Veenenbos CRANKHANDLEBLOG-as, cealki dainna artihkkalis. Louwman Museum aviissa redaktevra jearai mus go galgan cealkit papirii dan mii dagai geahcagis. Dat lea eahpesailu nuorra nieiddan, muhto dat dagaha mu muitalusa vel morsset.

Jos don halat oažžut klassihkalaš biilla, de fertet, vel eanet go muhtun ođđa biillas, leat ovdalge jurddašan bures makkár plána don dárbbašat. Oassi dainna plána lea váldit vuhtii dán čuovvolaš mearkkašumiid:

• Gahcat iezzat sisa maid don duohtat ohcan: ovdal- dahje maŋŋelsoagis, makkar merki ja/ dahje type, makkar karosseriija (dasto rabas), kondisuvdna jna., ja erenoamaige… man ollu ruhta dus lea (restaurerenobjekta lea dasto dušše dan geas lea stuorra ruhtabumbal)

• Mii lea du miella dahkat du oastinmasas? Lea go gielas merkkeklubba mii lágida girkuid ja eventaid jne.?

• Vahasit ahte dus lea doarvvasat jagi vai beassat buorre guorran!

• Otsastus iezzas: geahca interneahtas siidduin nugo PreWarCar dahje PostWarClassic, muhto ale vajalda jienaid ahte jearrat maiddai dan merkeclubbas maid don leat juo gallehan, man birra searvvit leat juo oastit ja maid sii addet vuovdii. Nugo danna heivehit ahte iezzat nieidaauto ii galgga gohccot ovdal go don beassat oastit dan, ja ahte it oasta nuvttas bassaautoa.

• Oston – tavallisesti hienovarainen tinkimisen ja tarjoamisen prosessi – voi venya ja olla joskus uuvuttava. Kay aina ensin katsomassa autoa, mieluiten asiantuntijan kanssa, ja yrita olla antamatta vaikutelmaa siita etta todella haluat juuri taman auton. Huutokaupasta ostaminen on eri asia; siina on aina riski ja maksat korkean palkkion (yleensa noin 10–20 prosenttia nuijahinnasta). Huolehdi siita etta kaikki sovitut asiat kirjataan huolellisesti ylos.

• Go don leat ruovttus biillas, de boahtá jearaldat ahte galgágo dan birra bargat? – eanetge lea vástádus jo, danne ahte ođđa eavttut geavahit álo hábmen muhtun ássiid earalaččat. Ja galgágo don ieš dan bargat dahje galgágo dan geavahit muhtin earái?

• Mo man gal, de lea bissova ođđa oastinbiras, dainna goassege eanet go don lei ovdal jurddahean, danin lea buorre fitnodaga lahka leat ii mihkkege boastut luksus, dušše dan dihte ahte soaitit geahccat dan maŋŋel.

Mun doaivvun ahte muitalan mu muitalusa nuoraid petrolheadaid inspireret ja doalvut sin beroštumit vai sii geahccet mannat dán seavdnjadasii, danne go dat lea duohta muitalus!

Sahkaide min bearrahas lea sihke buorit franskat biillat mas leat merkeat mat eai gallege gotti gielddas gallejit, nugo Hispano-Suiza. Mun geahtai lean oskkan dasa maiddai! Danin mun mearridan doalvut niehkuin ja gavuhttit biilla mii galgai leat ollu ala gearddejuvvon ovttasgeahccege… mu vuohki doaimmaide. Nugo don ovdal leat lohkan de dat ii lean buorre vuohki….Nu dal lea mu seavdnjadasa álgán geahccaleapmin.

Nugo fargga oidnen mus gova das man lean haldan. Dasa rádjái go mu iehcen diehtu, Bugattist (Bugatti-fan), bijai mus ođđa ideja. Nugo fargga dovddus ahte duohta Bugatti, mu maimuma niehku, dahje Hispano-Suiza lei nu “muhtun” alašuvvon mu várás. Son muitalii mus das ahte gávdno dan mii gohčoduvvo ‘poor mans Bugatti’. Dasa lassin muhtun eará leat ieganaga čujuhuvvon muhtun gearddi dasa ahte gávdno maiddái ‘cyclecars’ mat eai dušše oidnojit lean hui somá vuojadit, muhto maiddái leaba vejolaččat osttut. Lassin vuojadet maiddái ollu nuorat liibbmáhat dainna láhkai bilain. Mu iežan ideal lea fransalaš merke mii ii leat hui dovddus ja mii ii gávdno juohke njurggas geainnus.

Amilcar CCGS (1926)

Mun leat casi vajal mas muitalan makkara lea dakkar poor mans Bugatti. Dat lea sporttas muhtun vuogadasat seavdnjadasahtton biilla mii oidno Bugatti Brescia dahje T37 biillaide, biillat mainna don beasat maiddai fuobmatsivvan. Dasa lea ain vejolaSuvdna ja dat lea hui buorre nuorat buolvvas, alggahanolbmuide geat eai vel leat ruhta ektui Bugatti osttamis.

Dat soahpan man bugatti prinsihpa johtii mu suht rapida ovdal guovdageainnu nubbingiid jagiide ovdal nubbi maailmmisoaida. Mun leat vel jurddahean maŋŋel jagiide, danin go dainna biillaiguin lea unnimusat fleksibeli mobilitehta mielde, dat. s. don sáhtát dainna dásseárvu liikenneis stortta boahtit. Nu ovdalsoajala raccer gal fertet goappašuvvat eanet trailaras, muhto dan láhkai sáhtát maŋemus geatnegasvuođaid čuovvut go mannat ralliesiide. Maŋŋel dárbbašlaš geahččaleami ja ollu jearahallami (geavaha iežat neavttolašvuođa) čađahii mu unni pre war raccer nu ahte dat lei mu mielas buoremus. Don sáhtát álki dainna láhkai biillaiguin váldit osiid ollu somas evttohusaide.

Boahtte lahka lei geahccat markkaide, man nugat gullet man merkkaide ja makkara garra muhto ii menddo čielgas mohtor (mun orron vel oahpahallat iezzan doaimmahit, danin ii galgga leat menddo teknalaš čavgaid mas boahtit álggahit) ja mii heive mu bussa. Maiddai dan maŋimuš birra, dat lea juoga mas goassege ii galgga álgos ge leat nu stuorra dehálašvuohta go oainnát "drommeavttaga" čuožžomin.

Dainna soarte boazosajet mii mun otsiden, cyclecar dahje voiturette nugo fagaterminologiijas, dagai muhtun hui artihkkalis kandidatmearkkaid Frankriikkas, gitta njeallji. BNC ja Rally oidnojit vanske leat gallema (ja ii leat ge bures vejolahtta oaidnit reservedealuid), ja nu jage duos munnje guokte mearkka: Amilcar ja Salmson, gos Salmson lei juo stuorit uhcaheaddji.

Mun lean sadtton ođđa diehtujoavkku Nerderlanska Amilcar-Cyclecar searvvis ja lean juohkkan plaanan muhtin searvabasttideaset. Muhto lei vel jearaldat ahte oidnen go mun geahcen ovttasbargguide mas galgá leat jo na geardduhan ja viehkan, dahje oidnen go mun geahcen ovttasbarggu mas galgá álgit álggus? Dasa maiddái lean hui viehkan, dušše dan geažil ahte dat lea hástalus. Go lean fitnan muhtin cyclecar-olbmuide ja čállán olu, de dovddan ahte ovttasbarggu oidno hui charman, muhto mu dásseáigge lea nu olu bargu. Ruovttoluottaid geažil in sáhtán dan dahkat, danne go ovttasbarggu lea dábálaččat stuvvan buorebut go ovttasbarggu mii lea juo geargan ja geargan, jos it leat hui geardduhan amatorkruvter. Ja ii galgga vajálda ahte áigi manná ovdal sáhtát viehkat. Soames boahtteáigge?

Rievttes goh mus leatnui ohcan, de galbmajuvvojin mu goddi go galggan oaiccuid gitta, erenoamas maŋŋel dan go lean Zandvoort sirkkusas oahpahan man ollu erenoamasa eahpadasat dainna sihkevuogadagaid lea. Dat lei maiddai buorre vejolašvuohta oaidnit iešguđetge merkiid ja ovdal-soddji gilvvemiid njuolga njuolgga guvlui.

Ma ngu vailemas oidnen mun muhtin, mii maiddai dagai dan ahte otne lea mu iezzan "bassi olbmo Bugatti", ja ii duos ge muhtun suohkanveahka...

Eanet mu seavdnjadasas boahtte vyddehasas dán diehtaga!

Čállán Rosemarijn Atalante Veenenbos