Lagonda M45R 1935 Le Mans viidodat

Brihttala automobiilaindustriija lea ruvkes muhto maiddai bahas historjjala. Jagis jagi maiddai leat leamaS ollu ieSguvlui merkkaid, mat boahtet ja mannet nugo dat lei ollu dainna maidege.

Okta daid ollu merkanid birra lei Lagonda, mii rajas 1906 Enggalandas amerikalaš olbmos Wilbur Gunnas. Namma Lagonda erenoamasteaddji historjjala. Rajasdoarjja Gunn boahtte ideii ahte son galgai namahuvvat automerkkas Lagonda Creek, mii lea unna joga lagabui su riegadanbáikái Springfieldii Ohio stáhtas.

Lagonda valmisti eahkesagas jagiid buorre vuovdagoahtes biillaid, mat maiddai dagai mielde gilvvuide. Nugo 1910:s dagai sii mielde bilturii Moskovas St. Petersburgii, mas sii vuittii dan agaidagaid sutnje viiddis ovdamearkka biilla mas lei guhtta cilinddara mohtor. Dasa geavaheapmi lei ahte Ruošša "fine fleur" hilgii geardduhit Lagonda-merkka biillaiguin.

Ma vuosttaš máilmmisoaidi maŋŋel fertejuvvojuvvo stivrrit guvlui. Deháleamos Ruošša márkkan, mii revolusjona geažil lei goikkan, ja Enggalas márkkan heivehuvvui vaivvesit maŋŋel soahtedoalu. Eanet dagai unnit bilalagat, mat ma ge gilvvuin oidne bures. Logi jagi álgus golbmajuovlluid čađa sáddejuvvojedje guokte ođđa modeli. Dat lei Rapier, mii lei 1100 cc-motorin vyboret, ja M45-modela, mii lei doalahuvvon 4,5-litara guhtta cilinddara motorin.

Go gallevašvuohta gilvvuid birra lei, de ii leat fabrikka ieza muhto ovtta merke vuosttas deaillaid mas lea “doallu johtan”. Dat ledje Fox & Nicholl, mat ledje gávdnon Tolworthis, Surrey:s. Sii daggodeigga 1920-loguin ahte biillat ledje gilvveheapmi. Muhto Fox & Nicholl háliidedje vuoitit, ja dat čájehuvai leamaš váttis ovdánahttit Lagondaid haga fabrikka doarjaga. Sii sirde Alfa Romeo biillii, mii dan áigge mearkkašii modell 8C 2300, mii lei buorre biila guhkes gilvvuid váras Lagonda sadjásaš.

Okta dainin eanet arvvosat rasan Enggal kalendarias, TT Ards circuittas Davvi Irelandas, gieldii borgemannu 1934 sisa osalastin biillaid mas lei kompressor rasedagas. Dasa maide ii leamahe Alfa biillat startas. Fox & Nicholl haillai vel osalastit dainna rasan ja searui ruovttoluotta sin boarrasearvvas, Lagonda-biilii, ja erenoamaste dan áigge ođđa modeli, M45. Sis besttalii golmma biilla, mas lei erenoamáš spesifikas oassiid mat fábrikkas sirdedettiin biiliide. Go biillat leat sirdon, de guđageassit čuohppohuvvui maiddai guhtta cylinddar 4,5 litra Meadows-mohtor (hainna kompressor!) ja doaibmagoahtii ođđasit. Erenoamáš krankaassi ja seammalágán mohtorblokka galge addit biilii čuovvovaš doaimma. Erenoamáš detaljana sirdedettiin biili ruovttoluhtii aerodynamihkalaš finn. Dát oidnojit Fox & Nicholl-sivvan Alfa-biillaid birra main sii ovdal eanet johtii. Danin go Enggalis dovddus johtilit nugo Lewis, Hindmarsh ja Cobb (guhte maŋŋel dovddus nugo máilmmi johttisvuoigatvuohta guvlui eatnamis), de buot golbma Lagonda-biilla lohpidii bajimus sajis TT-rasas.

Lagonda-selskapii gii, eai leat leama business-asiat bures dan periohddis. Unna model, Rapier, ii galle vuovdun ja vuovdduheapmi biillat leat deavdan Lagonda-fabrikkahallat. Selskap birasfinausat ledje garas. Lagonda lei ravddas. Dolohoihtalusa birra analausii. Dasa gaskkal dasa lobiin Fox & Nicholl dieddii ahte sii galget registreret biilla 24-diimmu Le Mans-gilvvui 1935:s. 13,5 kilomehtera guhkki circuit de la Sarthe, gos 24-diimmu gilvvu johtui, oidnojii dan áigge nugo dakkár

Dat lei okta golmmas autoist mat leat searvan TT:s (Tourist Trophy). Vuodjan olbmot leaba meroastuvvon Hindmarsh ja ođđasit Fontes. Vuosttas nammasaš lei dovddus solida ja dohkkeheapmi vuoddjinolbmosin. Su "normala" bargu lei geahccepilota Hawker liegganeavvafabrikkain, gos son dagai olu geahccevuoigatvuohta maŋŋel dovddus šaddan Hurricane-liegganeavvagiin. Fontes lei muhto ođđasit. Son lei Brasiliala diplomata barta mii lei londonaš. Su vuodjandoaibma čilgejuvvui dan áigge nugo "vildu muhto hui jođas". Son lei ovdal jagis oažžun moadde čuovggaheapmi bohtosa, mat daggai ahte Lagonda oidnoi sutnje. Maŋŋel registrerejuvvui vel nubbi Lagonda reservea njuolggadusa. Dasa galgai, jus son searvai, earáid gaskkas vuoddjot Dr. J. Benjafield, mii šaddai dovddus okta `Bentley Boys`-as. Son lei osttán auto, fas okta golmmas TT-autoid, Fox & Nichioll-lest. Dát auto álggii maŋŋel muhto nohkii maŋemus čuoggis.

In juni 1935 galgga 24 diimmu startet boazodoallu bargoneamosdilliid vuolde.

Ovddit lei Alfa-at luhttehuvvan stuorra favorittat. Sis ledje ovdal golmma jagi oidnon giellas ja registrerejuvvon biillat mas lei 8C 2300-typa ledje hui johtolat ja oidnosat hui dohkkehuvvon. Harjjanis sis lei maiddai johtti johttolat, Lagonda lei njealjadas gaskkas. Nugo startta maŋŋel ala boahtte goalki ja dainna nuppit goalkit vahkkui galget merket doarrui. Guokte johtti johttolat Alfa-at oažžun nugo jođasvuohtaheamit, mii dagai ahte sii galget heaitit. BPK 202 (Hindmarsh ja Fontes biila) sirdojuvvui nubbin sadjái.

Muhto go eahket boahtte, soai njuovvui Aston Martinin, mii lei spinnejuvvon dainna ovddabealde. Gaskkasvierrunbasttat gávdnojit ja daid heivejedje moaddegeardán pitssa. Frederick Gordon Crosby bajásgeardai dán njuovvama vuollega birccutgovva.

Johtolat Alfa, mas fransala Raymond Sommer lei johtilan, lei dalle juo guokte girjji ovdal. Sommer ferte iealone johtit danne go su laktasa nieida lei buohcchan ja ii gallege buotnasat oahtan. Dakkaviessu mii otne lea ii ge oaivvilis. Gaskka idjasa stoppai Sommera Alfa, muhto son galggai stuorra vaivvusat geigehit biilla fas pitssii. Maŋemus divvut vara dehálaš ahte biilla lei dovddus eret maŋemuš vuordima vuoigatvuođas.

BPK 202:ska vahagi, mii rievdaduvvui ovdalge bohtosiin, hehtte vuovdosaid stuorrajuvvon, muhto danin geatnegahtes lei biila buorre sadjasis gilvvuin. Jierbman jage Alfa-biillat Stoffel/Helde ja Lewis/Howe ledje vuosttas guokte sajis. Maŋimus guoibmi guohtui bassenbarggugeahcaga geažil, ja nubbi gii oažžu guovttevaicca nieiddan, gii deaivvadai caccanbassaheami geažil.

Hindmarsh ja Fontes auto doai gallema eanet problemaid. Gihtta heajut gearddi loahpas lei oljedohkke hui unni, danin fertejedje sii mannat pitsttaide diehtit dainna. Fontes, guhte oaivegearddi loahpas galge vuojadit, oahtan rabadusa vuojadit "ruosttat". Son dahkkii dan, muhto dan seuranssan Alfa Romeo mii Stoffel vuojadii, boahtii maŋemus diimmu sisa seamma baji gearddis go Lagonda. Dasa fransala racejoavku, mii lei hui chauvinisttala, jurddahedje boastut ahte Stoffel ja Helde (guhtet guokte leat fransat!) leat vuosttasgearddi vuolde! Maŋŋel olu saggastallama ja argumenteren, sii maiddai loahpas dohkkehedje ahte dat ii lean duohtavuohta!

Go lohkkaneapmi bajimusgeaiggas čađahii, lei Lagonda unnán ovdal Alfa mii lei Stoffelis, sihke biillat ledje loahpas sin latinas. Dasto oidnojit ahte vuoitin Lagonda carteris lei dušše beal litra olju!

Dasa vuoitin lei Lagonda jaoks, geahcce ollu problemaid, hui dehpalas. Oskkalde dainna vuoitin gallešeddji gielddahalli gávdnon ja Lagonda sáhtii joatkit olbmot.

Begge vuodjinolbmot leat duostan duoset unnanuoris osiin sihke suksesas. Hindmarsh godii 1938, nu ahte ovdal maiddai Nubbii máilmmisoahti álggaha, go son lei ovtta iežas ollu geahcavuojinvulois Hawker Hurricanein. Fontesa eallin lei garas. Son lei nugo kometa mielddis bajásčohkan dan unnimus eŋgelas geardevuoigatvuohta-maailmmis, ja seamma fargga son manai eret fas. Fontes gallehuvui bilvuoigatvuohta-ávdnasas, ja dan geažil gallehuvui sutnje “roahkkes vuojadanvugiid” geažil goddi geažil. Maŋŋel ivdnejuvvon duomasa sutnje lei áiggi guovtti geardde stádas, ja dan geažil lei iežas geardevuoigatvuohta loahpas. Maŋŋel dan go son oažžu rehabiliteren ja rievdaduvvui, manai son RAF:iide ja lei doppe piilot. Soahti áigge godii son geardevuoigatvuohta-ávdnasas.

Lihkolahtes bargi geas lea fuomahuvvon Louwman museas, vel muhtin eanet diehtu.Danne dainna biillaii leat dušše museas, muhto son lea maiddai govvaduvvon (guokte vuojadanolbmuidin) karikatuvrras maid Frederic Gordon Crosby lea dahkan. Dat gova gávdno eará govvaid gaskkas olgeš bealde go manat sisa duodjegovvašupmái.

Peter Helbach