Londonis Brightonii boares biilla johtu 2013

Guokte biilla kollekssuvrra sis leat dakkaviissis geardde London to Brighton run

In Englanda lei vuostta vehiklat, mielde dasa soitet gohccoduvvon 'Locomotive Act' 1878:s, siste guovllus eanet ii galgan johtit go golbma kilomehtera diimmu.

Olggobealde lei vel dahppa duppal logahtuvvon! Maiddai galggai gitta gielddus mannan olmmos ruonas leavgan ovdal johtolaga varahusa dihte boahtte "monstergevaras".

1896:s lei dakkaviessu mas dakkar gohccoduvvon 'Red Flag Act' huksejuvvui ja 'Locomotives on Highways Act' bokte lasihuvvui eanemus johttinsnelvuohta 20 kilomehtera diimmu bokte. Dan juhkamis laktahuvvui dan jagis johtin Londonas gitta mearasadji Brightonii. Dasa johtima sirdii namma 'Emancipation Run'. Jurddaus lei ahte go boares lova huksejuvvui de biilla lei fargga geavahuvvon ja fridja.

Emancipation Run dahkkojuvvui olles eangela lahttun; maŋŋel ivttas stuorra iđitborrama rukses leavga rievdaduvvoi ceremoniellas. Nugo ollu spihkkarat searvodeami guoibmis, 33 oassálasttiid vuolgii Brighton guvlui, gos 17 boahtte. Vaikke dat ii leat merkojuvvon historjjain, de "oidni" gallevaččai. Son lei Duryea, amerihkalaš fábrikkas dahkkojuvvon biila. Dat lei vuosttaš geardde go amerihkalaš biila johtii Eurohpás ja juo de lei "bálkkašupmi"!

Sidan 1927 lea dakkar soahtejuvvon "London to Brighton Run" jahkasaš bargu. Duos guovttis maailmmisoahki dagai ovddemus heajutusa. Dat ii lean danne ahte interesse vailui, muhto danne ahte bensin lei ratiovdna bajis! Sidan 1947 rádjái otne orru "Run" jahkasaččat. Oassálastin lea rajojuvvon bilide ovdal 1905.

Vuollelahtes álggus lea dán Run lassánan stuorimus bargguid gaskkas. Eanet go 500 biilla berrejit dán evtalahttii. Bálggis mii ferte mannat ii leat nu guhkki (87 km), muhto duohta heiveheapmi lea bálgáid guloheapmi ja gierdat. Go olu dáhpáhusain ii leat eanet go 10 hk olis ja guokte dahje eanet olbmuid siste, de vuordámuš lea ahte šofvra galggašii leat stuorra árvvoštallanveahkki. Son ferte danne njuolga bajás geavahit goappašuvvon bálggis nu stuorra fargga ahte sáhttá sihkkaris mannat bajábealde. Biillaid mas leat ovdal 1905 ráhkaduvvon hehtteheapmi lea hui unni ja dat addá vel lasi váttisvuohta. Jus geahččaluvvo dálkkádat miessemannu álggus (muhtin báikkis buhtis, muhto dáppe dábálaččat) de pasašearat eai árvvošte duvvet biilla.

Danne duogasiin dainna reisein sahte 1953 jahkedis govviduvvot romantihkalaš filmahumor, mas namma lei 'Genevieve'.

Ovddasteaddjit ledje guokte biilla mat gullet Louwman Musea maiddascoakkai: Darracq 1904:s, mii lea filbma nammasa, ja ruonavaš Spyker Double Phaeton, mii dohkket ahte lea 1905:s, muhto dan ii lean váttisvuohta filbmas. Filbma 'Genevieve' addai stuorra doaimma árvoheapmái klassihkalaš biillain.

Dasa jagi l London to Brighton Run dahkkojuvvo sotnabeaivi 3. november. Galle 500 biillaid boares agaidagaid bargguide vuolgaba okta maŋis 07:02 geasi Hyde Parkis, mielddis Londona guovddazis. Maŋemus diimmuide boahtet vuostta biillat Brightoni, Enggalanda lulli rievttis.

Nugo ovddit jagiid geažilaga Genevieve filmas vel searva. Maiddai Napier Gordon Bennet racer 1903:s lea doppe. Maiddai jos lea ca. 100 hk de luohkki ii galgga leat problema, muhto lea jurdda ahte osalastit eai galgga johtit joatkkaskas goit 20 km/h badjel luohkkis. Dattet mii diehtit, de ii leat geavahuvvon gohccodit maŋimuš johtimis.

Louwman Museumas lea ruvkes historja mas guorran London to Brighton Run gilvvuideapmái. Peugeot 1895:s lea vel merkkejuvvon nummaris "1", mii lei dalle boaresin gilvvodilli bilana startnummar. Maiddai eanet Benz-bilanat musea kolleksuvnnas leat searvan dan Run:ii ja dan bokte leat addan dan bargui eanet suddjen.