Louwman Museum ja geavahanvuoigatvuohta (oasstu 2)

Vuosttas oasiis muitaleimme luddenbirasiid Louwman-museas. Dán artihkkalis geahccame eará oktavuohtaid gaskka biillii ja geavahussii.

Ferrari gaskkalas symbola, Il Cavallino Rampante dat lokteaseahtes cuvges heasta, lea almmolaccat dovddus, muhto mo boahtte Enzo Ferrari dan? Dan geažilge fertet mii maiddai ruovttoluotta vuosttaš máilmmisoaiddis. Luddenvuoigatvuohta guovlluin mat dagai oskoldas sodjinfanasat eai leat dušše sirdon siidduide mat oidnojit sin eamiálbmoga, muhto maiddai sáhtii dávjá oaidnit makkár skvadronii dan fanas gullet. Goassege pilota sirdii iežas fanaan iešguđetlágan symbolaid.

Seamma lei dallege dakkaviessu muhtun italiala lahttovahkki pilota, Francesco Baracca, geas lei suddjet ruonas geaiggis cuvkehahtti heasta gealboneahtta skildi sisa sin vielljaid ropmii. Daat Baracca lei okta italiala lahttovahkki sankariin ja ballojuvvon viiddidit. Dasa heajos Francesco Baracca godii soahtas. Enzo Ferrari lei dalle bargame italiala dearvvasvuohtaovddas ja dat cuvkehahtti heasta fascinerede su.

Enzo Ferarri kohtai 1923 fas ledjon cagga nieida go Ravennalagas dolvoheaddji gilvu doalvvu, Savio cirkuitas. Enzo Ferrari lei registrerejuvvon Alfa Romeo fabrikka biillas. Gilvvu beaivvis buot heive: Ferrari vuittii hui nanus ja vuodjulii maiddai johtti johtti. Čuovvovaizziid entusiasma lei stuoris. Gilvvu loahpas son lei stuorra čuovvovaizziid joavkku birra mas buohkat juigejedje su. Olbmuin lei maiddai goddome Baracca bassa. Son addii dakkaviissis (!) su barta geavahuvvon symbola nu guhkkin go árvvoštallii Ferrari "rohkkadaga" gilvvu áigge. Muhtun eará lea historja!

Okta eará biilabuvttadeaddji mii lea garra oktavuohta vuosttaš máilmmisoađi ja bosaheapmogiid mielde lea Hispano-Suiza. Hispano-Suiza ii dušše dahkan biillaid, muhto maiddai hui buorre bosaheapmobuvttadeami. Dagaid geavahuvvojedje Fransa bosaheapmogiinnis, nugo S.P.A.D. Dán šládja bosaheapmi lei ovdal mainnejuvvon Baracca bosaheapmoin, muhto maiddai muhtun elihtas skvadronat Fransa Armee de l Air:sis ledje heivehuvvon dán šládja bosaheapmogiiguin. Merke mii oktii dain skvadronain geavahuvvui lei stork Cigogne bosaheapmin. Sis nama lei maiddai Les Cigognes.

Dan berozte fransala pilotta George Guynemer, gii letne geavahan dán joavkkus, čilgejuvvui soahtis ja lei juo 21-jahkásaš go son oažžu Legion dHonneur bálkkašumi, mii lea fransalaid bajit bálkkašupmi. Son godii 1917:s, muhto dan ovdal lei son juo roahppan 53 ellageaiddis vihollasliidni.

Hispano-Suiza dagai ja oažžu luoikkimisvuoigatvuođa geavahit Cigogne-loga dain bilain maid sii hukse. Dat ii dušše leat hui čáppis geahččalit, muhto arvašii, erenoamas fransalaččain, čuorvut stuorra nostalgialaš dovdduid. Radiatordopas Hispano-Suiza H6B Million-Guiet Dual-Cowl Phaeton, mii lei beroštuvvon filbma-star Norma Talmadge bil, lea Cigogne-logo čielggas.

Fransala Voisin ja Farman huksen ma sihke varraskuvllemotorat ja biillamotorat.

Automerkka Voisin lea Louwman Museumas guokte bilas. Guokte vielljat Charles ja Gabriel Voisin ledje fransska lufteaviashuvdna pionerat. Jahkedis 1910 sii dahken juo vuosttaige girccuid, mat geavahuvvojedje iehtse iehtse geavahusas ja maiddai vuosttas máilmmisoahtas. Vuosttaige vuoitin geainnus gávdnojuvvui Voisin girccuin golggotmanu 1914. Soahti maŋŋel heaitai Voisin girccuid produkšuvnnas. Charles Voisin godii 1912 girccolihkosiin, ja dan maŋŋel galgai Gabriel geavahit áiggis bilproduksuvdnii.

Voisinin biillat leat otne liekkas haalat ccollecionerain danne go sidjiide lea ollu iezzaset stil. Verccromet stripa mii cuoza skarmmaid radiatore ja geaiggastan symbola mii lea dainna radiatore dopas, leat ovdamearkka dainna Voisin biillain.

Vielljat Maurice ja Henri Farman ledje Voisin ieznit. Vel daidgo, sin vuosttaš viehkan lei Voisin-viehkan. Farman-vielljat buoridedje dan viehkana stuorrajuvvon ja maŋŋel dan álggiiid sin iežaset namain vyrkket viehkaniid. Dat ledje eanetge duohkenmohtor-viehkkanat, mat dan áigge daggodeigga hui buorre suodjalusa. Vuosttaš máilmmisoađi áigge sii vyrkkii badjel 300 viehkana mánus.

Luftfartta lei ma gea lava ma etter soahtta sin dehálašimmas bargu. Henri Farman álggii linjevuogadaga Paris ja London gaskkas. Dat lei sukses ja dagai maŋŋel vuođđu Air France-synssasašiddui. Maurice Farman oaidnai vejolašvuohta bilindustriijas ja valmii eksklusiivvalaš biillaid gitta 1936 rádjái go fábrikkas nationa-liserejuvvui. Dát biillat leat otne unnit ja nugo danin hui háhkkehuvvon. Henri Farman máhcai maŋŋel ruovttoluotta su vuosttaš ráhkisvuohtái, govvadahkii. Vielljat Henri ja Maurice jápmigohten vuoigŋa 1958 ja 1964.

Peter Helbach