Markies de Dion, ovttasbargu franssa ovddasvazze

Jagi 1886 doalut lea vuosttaheapmi patent addojuvvon automobiilla birra Duiskais. Dainna lea dat riika oažžon dehálaš sajádaga biilla historjjás ja dadjá ahte sii leat vuosttažettiin invenerejuvvon automobiilla.

Naibmoguovlu Frankriika lei sihke teknologiijas ovdalge. Okta dan áiggi berohmasa franskalas pionerain lei Markii de Dion, gean álggos ovddidii gohccuidin Bouton ja Trepardoux gohccui stohpmasiinnain doaimmahan biillaid, muhto maŋŋel gohccui dušše Boutonin mielde ja čuovvolii doaimmaheami doaluid mielde mas lei bensiindolggu.

Albert de Dion riegadan 1856, De Dion nammasa sohkaid boaris luondduin, mii manai maŋŋel 13. jahkumulii. Álgobarggus oidnojii ahte Greava lei stuorra miella mekanihkalaš dihtii ja erenoamáš steammasiinnain. Su interesssa ii leamaš ovttas su vanhemiiguin, geat sendededje su skuvlii Munchenii gohččodit duiskkagiella oahppat. Dán studeantta maŋŋel orui son Parisas, gos son eallit bures eallima ja oažžu nohkkamis playboy namma. Muhto su miella teknologii bokte ii rihkkon. Velge, go son 1882 oidnii ovdanlassii ráiggejuvvon ráiggeasetniin teknalaš spealušbutiikkas mas lei miniatyr steammasiinna, de dat lei nugo son geardde máhccai boares ráhkisvuohta lusa. Butiikka eadni lei Trépardoux. Uksa rahppui Trépardoux biepmu, Bouton. Sii hállodedje ja fargga oidnojii ahte golbma almmái ledje seamma jurdagiid mekanihkalaš vuoddjogielkka birra. De Dion vuosttaš jurddašus lei hukset sykkele mas lei veahkkemotor. Maŋŋel dat šaddai dakkár gohččon geainnu lokomotiiva. Dán konseapta čuožžilii “L’idee Automobile”.

De Dion vuollai guokte almmuha bargui ja deahpahuvvui ovddidan vuogadaga. Jagis 1883 rájes 1936 rádjái patentere De Dion, Bouton & Trepardoux fitnodat iežas namas dahje De Dion iežas namas 394 fransska patenta. Vuosttaš geahcagat eai lean nu suksesfulat ja dagai earret eará ahte bohcceviesu boomi. Dát dagai De Dioni áhci mearridit giddet su beassan iežas vuoigatvuohtaide ja addit sutnje dušše muhtun jagiaddojuvlla!

Nugo maŋŋil dan boahtte vuosttaš njealjageardaneavvu, La Marquise, mii vuollegaš čuovvovaš govas lea vuolgamin, masmuhtun maŋŋelat modell 1887:slea oidno Louwman Museum:s.

Eanaid mielde oaivvildan ovtta olbmuid birasat geavahuvvon fiissa lahtuid birra, mas lei beare ovtta olbmo sadji, oidnojit fargga duohta. Unni steammo-masinna johtii golmmasruovttas mii galgai ovtta olbmo sisa. Das go mohtor lei bajimus sadjasis, ferte gohccui ovttasbarggu stivrenbuktasa mas ovddit ruovttat geigejedje seamma guvlui. Johtti sadji lei suddjenbuktun ja johtolat lei (Michelin) luhppabasttat sis. Johttolat lei lihkostuvvan ja 10 jagi gaskkas lei De Dion duohta oaivvildaga dagahan. Vaikko su vadda maiddai dovddai dan ja andai sutnje ovdalaga biddjon soddiid. Son oahttoi fas iezzan ruhtadii geavahit!

Dahkat dan suksesii, de dat naggai De Dionis. Son lei oaidnan forbarningsmotoraid ja lei stuorra vuogasdan dan birra. Bouton ii “diehtan dan vel”, muhto Trepardoux lei garra vuosttas. Soamesmahttun sisa sisaheamit doaivvui. Go son fas galggai iezzan ruhtasiin, de De Dion rahpahii eará bargobáikki Parisis, doppe son háliidii ovttasbuktit iežas ideaid forbarningsmotora birra. Ovttas teknihkkara Delalandein sádde ja hukse De Dion mángga hui ovddasvazzen motora. Son gávnnai iežas inspirasionna motorain mat Benz ja Daimler čájeheigga Expo-s Parisis 1889:s.

Oanehaelis la de vuostta motoraid mat son hukse lei njealljecilinddar rotasjovnnji ja guoktelogicilinddar stjernesjovnnji, heivehuvvon liegganeavvagiidda. Manin dakkaviđe velgii, ii leat čielggas, muhto lea dovddus ahte De Dion ohcui ja oažžu patenta dainna sovnnjiin iežas namas. Dát buot dáhpáhuvvai 1889:s. Duostat 20 jagi maŋŋilit ledje dán motorkonfigurasjovnnat muhtun muohtu ovddasvástádusa!

Erenoamasat joatkkai De Diona eará fitnodaga guovddas ala buorre kvalitehtalaš gohccuid, mas geavahuvvui steammo, vyrkamin.

Samarbeidet med Delalande var fruktbart. Son suunnjet ja hukset maiddai unni motor mas lei 173 cc sisa sisdoallu. Go geavahuvvui De Dion ovddidan govdodatvuohta vuoigatvuohta, de dat unni motor oidnojit beassat dan agaid ovdalge oaidnaleamen eanet girjjiid. Go muhtun unnit go 1000 girjjiid minuttas (rpm) lei dan agaid juo buorre, de dainna beasai vel 3000 rpm! Dát vuoimmi leaide maste De Dion oaivvildan iežas niehku: unni, álki fertehus juohkehahttii (muhto dušše sin geat sáhttiba bidjat dan). Álgojuohke konseapta golmmajuolggas fertehussas heive bures. Dán dáhpáhusas ledje guokte juolgi maŋis ja okta ovddas, nugo badjelge vastasaš “stoomfiets”. Nugo danin riegadii dan berošmašDe Dion Tricycle.

Tricycle lei stuorra sukses. Folka alahtte gilvui gos maiddai dábálaš biillat searvvi. Doppe maiddai lei sukses. Vaikke rivttes geažes geatnegahttojuvvui, oažžui sii buorre bohtosiid.

Ii dušše lei De Dion dohkkehan teknihkkaar, muhto maiddai vuojadanin son lei nanus. Son lei miellahttu “Jockey Club de France” miellagotti, mas lágiduvvojedje heastaheavvut. Nu lágidii De Dion, maiddái Paris Rouen dohkkehanvuojadanriddus 1894 maŋŋel, boahtte stuorra dohkkehangeahccevuojadanriddusa, rieddi Paris Bordeaux ja ruovttoluotta (mas Levassor vunnji Panhard et Levassor vuojadanbiillas).

De Dion dovddai ahte lea dargaservodat fertejit leat biilaspihppariidda ja eará biilaovttadagaid guoskkahuvvon doaimmaid várás, mii galgá jođihit iehtanas ovdáneamiid biillaid guovddas. Dasa geažil heaitii son muhtin iežas diehtaganiniguin (muhtun Emile Levassor, Peugeot vielljiiguin ja James Gordon Bennettin) Auto Club de France (ACF). Dát servodat galgai heivehit gilvvuid, ja dan geavaheigga bures daid oahpahusaid mat muhtin álggaheaddjit ledje ožžon heastaheiveheapmái.

Lassin go ACF heive vuosttas 1896 rájes maiddai govatseamiid, nugo "Salon de l'Automobile" "Grand Palais"-sis Parisas. Dalle lei dat okta mailmmi deháleamos govatseamiin. ACF lei ovdamearka ollu biillaklubbbain eará riikkain. Loppus ACF:s riegadii Fédération Internationale de l'Automobile (FIA).

De Dion lei gielas goit. Son joavdde ovttasbargguide franskalas bilvalasteddjiid searvviide, vai sii soaittet buorebut promoteret bilas beroastuvnna. Dát searvi, mii gohccoduvvo "Chambre Syndicale de l’Automobile", gávdno vel odne. Maiddai luftevierus liikojuvvui sutnje. Son álgii Aero Club de France ja maiddai Fierttavalmmiid Searvvi.

Dasa lasihuvvon ovdaneamit daggode De Dionin lassiduvvon lassidit váikkuheapmalaš olbmo Francias. Ii dušše bisnissebirras, muhto maiddai soagibeaivvi birras. Son ii goassege vajálduvvon iežas iehce fitnodaga. Logi cuohtas jahkuid álggus lei De Dion Bouton (okta dainna) stuorimus biilla- ja mohtorvaláštallanbuvttadeaddji máilmmis. Jahkás 1906 buktai son 2500 biilla, ja maŋŋel jahkuid vel 6000, go joksanlinja ii lean vel invenerejuvvon.

Okta geahccevaibmojuvvon geavaheaddjin geatnegielasii lei ahte eai leama geatnegielaid. Maiddai dakkar dilalahttojuvvon De Dion bokte, ja fargga lei De Dionis buorre geatnegielat mat addojuvvojedje lassigozihanvuoigatvuohtan biillas. Eará fabrikat protestere, ja dan maŋŋel De Dion vuovddi dán oasi neutrala fitnodahkii, Michelinii.

1900:s avai aviisa "Le Velo" njuolggadusa De Dion vuosttas. Le Velo lei oktasašvuohta gilvvasearvvi "l’Union Automobile" mielde, ja duohtavastta lea ahte dat lei doarvvasvuohta varasvuohta birra. Vastaussan De Dion rahpai iežas beaivemagasini, "l’Auto-Velo". Oassi "Velo" ferte maŋŋil váldojuvvot eret namas, muhto ii ovdalgo aviisa válljii organiseren stuorra vilgesruovdemánnalaš vielljaidgilvvu Fransas, "Tour de France". Dagaid gaskkas guovlluin maŋŋel soađi rievdadii namma "L’Equipe" bokte, ja dán beaivái lea dat ovddasvástádus sportaviisa.

Dasa ahte dakkaviissat geatnegasii eai dagahan dan ahte De Dion:a teknalaš ovdáneamit galget bistit. Vaikko Trepardoux manai eret, De Dion jagešii vel stuorra geainnu lokomotiivvaid mat geigejedje lossat vognat mas lei fuolla dahje pasašierat.

Go geainnuin ledje bahat bohtosat, de dasa geavahuvvui ahte spealjohkkiid viehkat rihkkoduvvojedje dan stuorra doalahusa geažil maid dainna sisa stohpmasinain dahkke. De dagaijedje assa mas daid doalahusaid juohkevaččat juogadettiin, dainna sisa De Dion-assa. De Dion-assa lea kanskje dan berohusaid berohusaid patenta De Dionas.

Dat lea vel geavahuvvon olbmobilaid ja rasebilaid siste vai dagahit ahte doalut galledit bures geainnuin.

Suksesa (earoammiid) oermotoras lei stuoris. Eanet ođđa bilfabrihkkat nugo Renault leat geavahan De Dion motorat álggobarggu jagiid ovdalgo maŋŋil ovddideigga iežaset motorat. Sii joatkkejedje hukset ovdalokta sylinder motor, maŋŋil guokte- ja njeallje sylinderat ja maŋŋil oktage gávcci sylinder V-hámi (V8)! Ja dat 1909:s! Dán motor lea jagiid čađahuvvon ja buoriduvvon nannet ja sujuvttas motorin mas lea olu koppel. Ovdalgo dat, sii leat jođánis eksporterejuvvon álkes motorat máŋga riikkii, earret eará Amerihkkii. Maiddái V8 gávdnoi geainnu dan riikkai ja doppe oaččui dan áigge juo beroštuvvon merka Cadillaci. Cadillac buoridii konseapta ja ovddidii motor mii otne lea searvvaheapmi amerikala bilain.

De Dion Bouton bokte buorre ja buorre. Bilproducsuvdna lassaneapmi jahkkiid maŋŋel vuosttaš máilmmisoahtta gitta. Okta geardde barggai badjel 4000 olbmo De Diona fábrikkas. Ii dušše dahkket ain álki golmma- ja njealljejuolggabillaid muhto maiddai luksuslasis, stuorit bilat leat mannan bures. De Dion geahccai vel elektralaš billain muhto batterijjaid stuorra dihte ja unnit vuodjingeassi eai heive dan beroštupmái.

Vuosttaš máilmmisoahti buktai ahte personbiillidovddus ii leat buorre, ja bensiindiesellmotoraid oastinmagnettaid fievrriduvvon geaiguin heaitii olles. Robert Bosch Guollemannas lei dan áigge stuorimus ja buoremus fábrikkár nuppástusaid. De Dion Bouton mearridii ieš geavahit ođđa ođasmahttimiid ja deavdai dan guovdageainnu mii lei šaddan.

Maŋŋel soađi joatkkai fitnodaga bargu luksusbilaid bokte. Malleat mat vurkejuvvojedje marahkkan ledje uvdnasat ja ii leat innovatiivvat. Banasasvuohta ii ge buot goas mannan maŋimuš jagiid ovdal 1914 gaskkas. Loppe 1932 rahpahuvvojedje veagat.

De Dion ja Bouton badjelivvojedje fitnodaga ja jesterde boares agis, sullii jagiin 1938 ja 1946.

Peter Helbach