Maserati 100 jagi

Okta ceahci sportasuccesat, čalmmustahtto tehnikka ja eleganta hápmi.
Maserati historja galggašii lassidit romanas. Stuorra bajit leat váldojuvvon vuorddejuvllaid mat leat leamaš guhkes vuorddejuvllaid maŋŋel guovtti geardde. Dán jagi merkešuvvo ahte merke lea 100 jagi boaris. Dat lea stuorra bargu, danne go dat lea máŋga geardde leamaš rastá ravddas.

Teaksta & govvadat: Bart van den Acker

Maserati familja Bologna gaskkas lei 19. jahkhunddas loahpas sixne guhtta barneguimmiin. Dat lei heiveheapmi jagi go biillat ja mohtorfievrrut ledje ain oahppanbastegis, ja doppe gos leat teknala ganjalus, galgá sáhttit mannat mángga guvlui. Dat doaimmaheaddji lei vihtta daid guhtta sisa. Eará, Mario, lei kunsttalentala ja manai iežas geažis. Eldes, Carlo, jáhkii baháivuođa geažil juo 1911. Jagis 1914 álggii Alfieri iežas fitnodaga, divttasbuvssa automerka Isotta Fraschini várás, gos son ovdal lei barggus. Su unnimus vielljat, Bindo, Ettore ja Ernesto, searjet su mielde. Maseratiid leat ealáhuslaš ja álget maiddái fábrikkain gos buoguid dahkkojuvvo. Sii doaimmahit maiddái Diatto-merka heahtevuoimmiid joavkku, gitta dan fábrikka ii oaččo eanet ruđa dan várás. Vielljat váldet heahtevuoimmiid iežaset, modifiserejit daid ja bidjet iežaset namma daide: Maserati Tipo 26, mii lea nammasahtton jahkái 1926. Kunsttalentala Mario addá dalle maiddái ovddasvástádusa ja hábme logon, mii vuođđuduvvo mearragoddi Neptunusa golmma njalmmái, mas lea stuorra govva Bologna gaskkas. Ođđa merki hukse dušše heahtebiillaid, mii ealáhuslaš geažil ii lean álo hápmi. Jagis 1932 jáhkii álggaheaddji Alfieri operasuvnna maŋŋel su njárraid birra. Golbma unnimus viellji váilejit su sihke persovnnalaččat ja ealáhuslašvuođas, son lei čielgas jođiheaddji. Dát dagai ahte olles fitnodaga váldii 1937 Orsi industrijafamilja Modena gaskkas, ja dat dagai maiddái ahte merki fárrii doppe. Golbma viellji čállen kontrakta vai sii galget bargat vel logi jagi iežaset ovdalfitnodaga várás. Adolfo Orsi álggii rumbbutbarggán ja geavahii juohke ealáhuslaš vejolašvuođa. Nugo dan, Maserati šaddai maiddái akkuide, unnimus elektralaš biehttalbiillaide, mohtorfievrruide ja meahcceindustriija mašiinnaide, nugo jorran- ja fresenmašiinnain, fabrikantta. Dát mánggalasvuohta veahkeha merki maiddái dárbbašlaš jagiid gaskkas.

Maserati lea merke mas leat earohusat iehciid barggut. Dalle jagiid leat maiddai huksejuvvon geahppat mohtorfealbmihat, dase gea bohtos 1950-loguin.

Grand Prix ja vuorretovttat ovdal 1940.

Vaikka Maserati kohtasi monenlaisia vaikeuksia, se onnistui silti saavuttamaan menestysta radoilla. Maserati oli kova haastaja Alfa Romeolle ja Bugattille. Muun muassa Nuvolarin ollessa ratissa saavutettiin useita tarkeita voittoja, muun muassa Belgian Grand Prix vuonna 1933.

Okta boaresin Maseratiid, 8CM Grand Prix biila jahkasa 1933, lea dase Louwman museas Haagas. Bajitgearddi Tazio Nuvolari vunnji Belgia Grand Prixa dan biillas.

Gaskal golggotloguid 1930-logus ovddiduvvui 8CFF, biila mii muhtun jagiid dagai buorit heivet dain ovddasvasta "Silberpfeile" Mercedesas ja Auto Unionas. Okta luohkkas vuollega (hasta 1500 cc mas lea kompressor) lei Maserati 4CL-modelain ovddabealde, ovttaiguin Alfa Romeo-in.

Roahkkes jagit

1947:s lea leasdohkka geargan, Maserati vielljat mannet ruovttoluotta Bolognaii ja álget biilamerkka OSCA. Maserati oažžu eanet beroštumi 1950-logus go sii leat beroštuvvan gilvvabiillaid dahkkiide. Gata biillat dahkkot dušše unnimusat ja dušše erenoamáš besttumiid mielde. Orsi ipmirda ahte dan ii sáhte doalvut nu viellja. Miessemannu 1957 almmuhuvvo 3500-prototypa, ja dat šaddá vuosttaš dábálaš seriebiila mas leat dábálaš ráiddut.

3500 GT lei vuostta maserati mii lei duohta serieproduksuvnnas. 3,5 liter guhtta cilinddar lea goargaduvvon gilvvamotor, ja karoseriijat dán "standard-coupe"ii leat dahkkon Carrozzeria Touring.

Daid jagiid siste lea olles fitnodaga birra nugo dat ledje ravddas go daniguin loddemasinnaid, mat Orsi lea vuovdan njuolga Argentinai presidanta Peronii, gean ođđa varasdoallin leat guohtun, eai leat bivnnuhan ođđa varasdoallimiin. Bargojofohta lea Maseratii buorre mielas ja 3500-produkšuvdna oahtá álggahit, ja dat (eambboheapmi) šaddá stuorra gieldesuccesin. Logi jagiid 60-logus almmuha Maserati čuovvolaga stuorra sportbiillaid, nugo Mistral, Sebring, Mexico, Ghibli ja Indy.

Ghibli mas lea jagi 1967 merkestuvvo hui alcceseamos ja buhtis heiveheapmagiin, mohtor lea 4,9 lihtar V8 mii lea geavahuvvon ollu modeliinnis. Dakkar Ghibli oidno dasege Hollands tv-seriijas ‘Heer en meester’.

Dat mii leat earahuslasat modellat, de lea Quattroporte (otnegiella: njealljeduorri), mas lea bajimus njuovvavuohta 240 km/t ja mii lei maillimi joatkkaskuvla sedana. Unnaiduvvon biilafabrikkarat nugo Maserati eai galggaheamen gallema bokte, ja dainna dagai 1968:s ahte Citroen osttii dan merke. Dasa ovddasguvlui rievdaduvvui erenoammas sportcoupe SM dan franskalas merke. Dan unni V6-motoras SM:s geavaha Maserati iežas gaska-motoran Merak-modellas. Dasa lassin rievdaduvvojit maiddai eará ođđa modellat, nugo Bora ja Khamsin. Oljucrisisas 1973:s manai Citroen (guovttas geardde) bohccot ja Peugeot osttii dan, muhto dat ii lean mihkkige beroštupmi italias sportbiilafabrikkas.

Grand Prix ja sportbihkkat maŋŋel 1940.

Ovddit jagi 1954 lei ovdaneapmi legendara 250F Grand Prix biilla. Dát biila, ovttas dan 300S biillain mat huksejedje sportbiillaradduide ja dan vuoittasovdaneamiid, dagai ahte heahtevuoitit joatkke.

Gatti loguid 1950:s Maserati dahkai vel eanet gilvvabiillaid go geaidnabiillaid. Dát lea Maserati A6GCS, guokte litra sportabiila guhtta cylinddarain ja 160 heastavoimmain, ja son lea buorre ollu luohkkavoittoide gilvvuin maiddai olggobealde Eurohpa.

Dasa lassi myytiin daid biillaid buorre maillasgeasis. Barggu csahci lei Juovla Maunel Fangio (sutnje viidat ja Maserati vuostta ja okta geardde) maillubajimus Formule 1 1957:s. Go leat leamaheapmi ollu drammatihkka vahagat sportbiilla fabrikteamain, de maiddai galget heaitit hearranmielalaš doaimmaid.

Arvvesivallan sisa

Italias stáhtta lei juo galle jagi leamaheapmi iezzaset iehketinstituhtain mat galget doalvut njuovvat fabrikkaid ovddas go birasvuohta buorida. Maserati ii leamaheamen fas boahtteáiggi ovddas, ovdalgo Alejandro DeTomaso čilge iežas. Argentina DeTomaso lei ovdalgoahtes vuoddji, olu miliovdna rikastallat ja industriijala, mas lei mángga fitnodaga biilla- ja mohtorfievrruovddasvuođas. Son ii dušše doallan Maserati eallimis, muhto lasihuvvui maiddái ođđa elementa. Logi jagi áigge 1980-logus boahtii Biturbo, unnimus kompaktalaš njealljeolbmo biila mas lei suhkkes sárggat, čáppis V6 mohtor guokte turbbiinain ja haga dihte haddi mii lei lassii beale Porsche 911 haddi.

Biturbo-modelat adje maserati-merkka ođđa guvlui. Ceahppi teknologija, siva heiveheapmi ja eanet heivehuvvon haga. Dát lea 430, gos "4" merošta portaldaga lohku.

Vedside Biturbo boahtte ođđa Quattroporte, mii vel maiddai gii Italiija presidanta geavahuvvui, stuorra ja imponerende biila mas lei ollu status. Biturbo lei vuođđu olles ráiddus modeliidda, nugo njealjeuvrra ja Spider, mas ledje iešguđetge mohtorat ja veršuvnnat. Dat ledje ain váttis áiggit unnit sportabiilafabrikkain. Jahkái 1993 boahtte duohta veahkki Maseratii. Fiat-jođiheaddji Agnelli ii háliidan ahte dovdameahttun boares merke mas lea golmma njalbi galgá badjel beaivvi mannat eret, ja son osttii dan, nugo son maiddai guokte logi jagi ovdal lei ostan Ferrari ja váldán dan su suodjalussii. DeTomaso osttojuvvui olggos, ja Maserati boahtte dalle Ferrari suodjalussii, mii lei álggos stuorra rivdna. Ferrari dihte boahtte ođđa eallin Maseratii. Produkšuvdnanbáikkit buoriduvvoe ja danne maiddai biillaid kvalitehta. Lassin boahtte fas ođđa modelat, nugo 3200GT ja Spider, maŋŋel Gran Coupe ja Spider, ja ođđa buolvvat Quattroporte-modelain. Otneáiggis lea Maserati vel suksesfullis go ovdalge. Ođđa Ghibli mii lastta jagi almmuhuvvui, vuosttaš merke biila mii maiddai addojuvvo dieselemohtorain ja vel njealljeviidosajándiinnain, rihkká buot myydoarjumearddasiid.

Dagas Ghibli lea okta maseratimodelain maserati geavaha boahtte jagiin vai lasihit joatkkaskuvllas ja vuovdaskuvllas. Dagaheapmi ja suddjet, muhto maserati bajilfas maserati-logo ovddas, duohta maserati.

Maserati lea ceakce jagiid gaskkas ovdaneapmi unniid bargobirostas gos buot bargu lea gierdanbargu ja stuorra ilbmot, doppe dainna lea odne eksklusiiva merke mas lea sportala status. Nuppelogadus ferte lassaneapmi gitta 50.000 biillii jagis, dat lea njuolga seamma olu go dan munnos Maserati vuostta sisnjatnjeahtta jagiid gaskkas lea ruvden. Viva Maserati!