NASCAR: biilaraeseama amerihkalaS

Lea eanetlohku earohagaid bilsporta fovttaid, ja maiddai muhtin daid leat oidnon Louwman-museas.

Maŋemus jagi lea oktasaš Toyota Camry, mii lea gilvvadan dasa mii čuoččui dasa mas gohčoduvvo "Sprint Cup", mii lea dehálaš luohkká NASCAR-campionáhtas, lasihan čoakkáldaga. Gaskkas govas oidno mo 2013 Toyota Camry Nascar lea doaimmas Goodwood Festival of Speed 2014:s.

NASCAR, mas olles namma lea North American Stock Car Auto Racing, lea stuorra beroastuvvon oassi Amerihkalaš biillasporas. Vuosttaš geahcen oidnet gilvvabiillat dábálaš biillain, muhto dat ii leat duohta. Muhtin oassi Amerihkalaš biillasporahistorjjast ovdamearkka dihtii

Rumaheapmi

Guovdageainnus maŋŋel Nuppeloge Maailmmisoahtta doalut gaskaolbmuid stáhtain Amerihkkas gilvvuid biillaiguin mat leat seamma lágan go biillat maid illegala alkohola vuoiggalaččat fievrridit (so-called moonshiners) geavahuvvon go sii viehket (illegala) produkta sihke osttajiidda. Guokte dehálaš eaktun dárbbašlaččat dán lágan biillaide ledje ahte sii galget oidnot nu dábálaččat go vejolaš (stock) ja leat jođánit go politiija biillat. Ovtta ovdamearka dán lágan biillas lea oidnon Louwman Museumas, Hudson Commodore 8 fra 1948. Unna versuvdna dán modeli, Hornet, čájeha ahte go dat lei unnán lasihuvvon, de dat lei okta jođánis biillaid dán áigge.

Organiserejuvvon girdimat alggii jo varrast, osan dan dihte ahte okta NASCAR historjjasa vuoigatvuohtahearrain, Bill France Sr., lea leamaS. France lea ovdalagaid vuoigatvuohta geavahan girdimaorganiserema ja sirkkusguovlluid huksema. Dasa geaS ii duSain geavahuvvon duosttat geat girdet, muhto maiddai oahppiid ja geahcceaddjiid várás lea huksejuvvon mihttojuvvon ja beroSmus čuovggaheapmi.

Seasonea vuosttas jagiid earret eanet lei geassi gilvu Daytona Beachis Floridas, gos viidodat lei juoga.

Heavvut

Stuorra oassi gielluihkkuid lea vurkejuvvon dasa ahte soitet gohccoduvvojit ovallaid, mat leat erohusat gitta ja, erenoamas álgoperiodas, muhtun geardduhan. Geavahusa fasadaga geažil oaidna geahcceheapmi bures mii daiddu dasttis geavahuvvo gielluihkkus. NASCAR-organisasiona dagai ekonomalasat loktehahtti ahte ovttasbargat campionatain, ja dan geažil jo varra guovlluin eará Amerihkkas bohte johtilit mat čohkkejedje dán luhtte automobiillaid gielluihkkus. Leat leamaš unnit dasa gohccoduvvon road circuits Amerihkkas ja dušše muhtun, nugo Riverside Californias, geavahuvvui álgos NASCAR-gielluihkkuid várás.

Okta elementa mii dagaha NASCARa earalaset go ovdamearkka dihte Formula 1 gilvvuid, lea ahte gilvvuid gaskkamearas lea stuorra rievdadus. Gilvvut earohusat gaskkal 250 ja 600 amerikala maile (400 ja 960 km). Rundaid lohku earohusat maiddai. Ovdamearkka dihte: Okta luhppui ge korteste luoddagiin, Bristol, vuolgaba sojahit 500 rundaid mas juohke runda lea 0.5 amerikala maile (250 maile/400 km). Talladega Motor Speedway, mii lea okta luhppui ge guhkes ja johtti luoddagiin, sojahit dušše 188 rundaid mas juohke runda lea 2.6 amerikala maile (500 maile/800 km). Dasa lassin lea rehkkehusain mearriduvvon ahte dain gaskkamearain galgá okta geaidnuheaddji sojahit buot distanssa.

De delnende autos

NASCAR:a nubbija popularitehta badjelge beaktai maiddai fabrikat Detroit:s. Muhtun fabrikat doarjui 1950- ja 1960-loguin, juoga nieiddagas, tiimaid ja vuodjin. Dasa lei doaimma vuolde. Stuorra golbma, Ford, General Motors ja Chrysler, searui eanet ja eanet NASCAR:a doaimmas. 1970-loguin dat doaimmat ledje duohta stuorra: nuvttagat mascle cars boahtte lavddii. Dat ledje nuvttagat mat gohccoduvvojit homologatie specials, rievdadusahtton standardmodellaid mat vurkejuvvojedje unnit loguin. Modellaid mat geavahuvvojedje NASCAR:s, fertejedje juo leat olggobealde vuovdnojuvvon diilariin. Nu deavdii geavahuvvon njuolggadusaid ja sii bearejit geavahit daid standard (stock) modellain. Biillat ledje dainna maiddai mas ledje 7 liter V8-mohtorat mat addet eanet go 400 hk vuoima. Sis lei vel juoga eanet aerodynamihkala carcassahat, nugo Plymouth Roadrunner mas lea Louwman Museum:s. Dainna lahttu biillat oidne super speedways:ain (hirbmat johtifasttat kombanat) Charlotte ja Talladega guvlui, ja daid johtti eanet go 320 km/h. Dasa nuvttagat specials gallege vuosttašge gieldojuvvojedje ja olbmot máhcahit ruovttoluotta dainna eanet dábálaš heahtevuohta biillain. Oljecrisis dagai maiddai ahte publikum ii ostan nu ahte dainna biillaid vel eanet.

Álgos ledje earahusat merkehat General Motors ja Chrysler konserna ovddasvástádusaid mielde heahtejuovlluin. Muhto maŋimužžan ledje Ford ja Chevrolet geat ovddasvástidedje ovttasguvlui. Leat leamaš guhká ovdal go eará, eai-amerihkalaš fabrikat čuožžileigga sirdin geatnegovvui. Álgos lei vuosttasge vuosttaslaš álggahan, muhto otne lea Toyota lassánan hui duohta váttisvuohtaheapmái geavaheaddjin Ford ja Chevrolet ovddas.

Reglat

Okta eará dagahan mii ii leat geasset geasselagaid siste muhto ruonas beavddi duogabealde, lea NASCAR regelemahtton. Dat ahte osalastit geavahuvvon "flexibila" vuoigatvuohta geavahit reegaliid lei álgoperiohddas dábálaš. Subtilalaš rievdadusat karosseriija fasaden ja eará cievrrasvuohtat leat jagiid čađahuvvon heaittihit njozillagaid njuolggadusaiguin. Dalle geavahuvvojit heivehusossodat, n. d. templateat, geat geavahuvvojit geahččalit go bilkarosseriija duohta heive buvttadeaddji spesifikasuvnnaide. Motorvuoiŋŋas doalvvojuvvo maiddái hánddas rajojuvllaiguin nugo cilinddarstuorru ja "cahkkejuvvon" bieggaaddan. Dát dahkkojuvvo soitet gohčoduvvon "restrictor plates" bokte, mat leat sajis carburatora ja sisaaddanspruitstuka gaskkas ja mat leat varrajuvvon roggiin mas lea árvvoštallojuvvon diametra.

Bilasiid sihkkarvuohttanoammasat leat hui garasat. Dasa mas eret galgá oidnot dábálaš karosseriija, gávdno čuovgafierbma mii doaimmaha sihkkarvuohtakageana. Dan ahte vuoddjit sáhttet ollu gevrrit mannat eret biillasist (dahje dan mii dainna lea jearahallan maŋŋel guhkesgeheapmema), čájeha ahte dán ráhkadeami lea buorre dagahanváikkuhus.

Gula fatna (gevaar, niet inhalen) brukes durring gilvuid ovttasbargguid menddo davo. Ii dušše go lea rihkkumiid, muhto maiddai go leat oidnosat unnimusat dilliid. Fargga dat rievdada dan mii gohčoduvvo `full course yellow`. Dasa geažil gilvu neavttarisuvvo ja olbmot sáhttet mannat pitsii. Muhtin dadjet ahte dan dahkaba goassege gilvvodoaimmahusat vai gilvu šaddá heiveheappot ja spennandisabbot. Team-bazat leat nu ollu barggus vai oažžut buorre govvádusa man láhkai gilvu manná. Sii oažžot veahki nuvttii spotteraid, geat `ergens` bajás leat tribune bajábealde ja leat ollislaš ovdáneapmi sirkuittii ja sáhttet ovdamearkkašit jus maŋimužžis lea dáhpáhuvvan váttisvuohta ja nu sáhttet varrut vuoddji. Olbmot sáhttet jurddašit man galget, muhto gieldit lea vel buorre go heivehit!

NASCAR ala olbmot reolat leat garasat. Ii dušše teknalaš sadjái muhto maiddai eará guovlluin. Sponsoraid reklama sadjot leat čielggasii mearriduvvon. Startanummarat leat NASCAR iehciin earuhuvvon ja daid addojuvvo renstallaide. Nummarat fertejit leat hui čielggasii oidnojit (giddagasuvvon) uksaid alde ja doppe. Oktasaš logu lea 110 startanummara: 1 rievttes 100 ja 01 rievttes 09.

Doppe beroaste nummarat leat 43 ja 3 (sihke Petty ja Earnhardt familijat). Numera 61 ii geavahuvvo eanet muittuideaset ovccageardde mearrasatnema Richi Evans, guhte godai 1995 johtolatvahageahtes.

Geaidnot

Dasa guovllui gos dakkar sporta bajimus lea riegadan, Amerihka lulli guovlluin, lea rievdadan ahte olbmot leat ozzon ieznas "kultuvrra" ja de lea vel oasseseaddji odne. Jagis jagi maiddai leat oasselahkaid govviduvvon njuolggadusa namain "The Good Old Boys", mii lea mielanamat mii čiehká duohta dili. Eanet bargoguoimmusat leat gávdnon Amerihka lulli guovlluin, nugo North ja South Carolina ja Alabama.

Gilat iezzat ledje ja leat ain bahasat, danne go olbmot vazzet nugo sis leat hearva njuollat gohccan. Birasbihppu dahje vel bahazeabmi lea dainna eanet reegel go unntarasahtton. Dat lea ain leamaheapmi, muhtun mii danne dagaha ahte publikum boahtá ilolahttojuvvon geahcagohtet.

De delltagat iezzaset eai leat ovttasvuohta Formule 1 vuoddjain. Gaskamearas eadni lea allagat, erenoamas diibmu mii lei ovddit juovllat, go ollu delltagat ledje guovttegielas logi jagi bajit. Okta stuorimus namain NASCAR:s, Richard Petty, lei njeallilogis go son oaivvildan 200. vuoittemis (!) (muhtun dievasvuohta). Ollis Petty familja lea maiddai beroast NASCAR-birasis ja guhkkin dan olggobealde. Lee, Richarda eadni, lei okta vuosttas bajilisas diibmu vihtta-logi jagis. Richarda barne Kyle ja muoŧŧabarne Adam (gii 2000:s mis sadly goddii njunnoheapmái gilvvu dihte) leat maiddai dovddus namat.

Dat deaggut go NASCAR lea iehcan mailmmi lassin biillaeavttis. NASCAR-johtolat sealgga geardde berostit eará biillaeavttisdisiplinain. Johtolat Indy-car circuitas leat ja leat leamaheapmi ge muhtun geardde geahccat stock car, muhto sukses ii leat nagot sihkkaris. Oassi heasttasat leat A.J. Foyt ja Mario Andretti. Okta eará lea Juan-Pablo Montoya, ovdal F1-maailmmameastar.

NASCAR lea stuorra beroastusas Amerihkkas. Galledievasat mat leat eanet go 100000 geahcceahtes ovtta giellas vahkkoloahpas eai leat erenoamassat.

Ovddit barggobeaivvis fertet mii vuosttaheapmi geahccat NASCAR:a ođđa historjjii, ja dehálaš lea geahččat Toyota Camry:a mii ovdal mainnojuvvui ja mii lea oidno vuosttaš gearddis Louwman Museum:s.

Peter Helbach