Peking Paris bilrace 1907

Moadda ovdasiidduartihkal 31. januara 1907 pariisalaš aviissas Le Matin johtii dan ahte ruvkedoaimma Pekingas Parisii álggahuvvui.

Artihkkal aviisas Le Matin ceahkade: "Lea muhtin geas lea doavttir dan geassi jorgalit biillas Pekingas Parisii?" Eanet olbmot geat logen dan oidne ideja absurdan ja ii vejolahtton, muhto moadde vahkku maŋŋel ledje maŋemus 5 duohta searvadan biilla registrerejuvvon. Okta Italias 40HP Itala, okta Hollandas 15HP Spyker, guokte Frankrias biilla 10HP De Dion Bouton ja okta Frankrias 6HP Contal, njealljejuolgi biilla mii giddet Gobi girdinvuođđus ja lei okta mii ii olamuttus boahtan loahpái.

Bálggis

Leavdegoddi rajaset gohccui ceahkedit luotta ja oaivvildit dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto dasto.

Rieggat

Eai leama sirdinreglat gearddus, vel dan doaimma eret ahte merket johttoraddat ferte gallema geaiddusge vuolggojuvvot biillas. Joavkku mii boahtá vuosttaš Parisii, oažžu magnum (1,5 litra flaska) Mumm Champagne.

Bensiin ja varra biilaovttadagat leat ovdalge fievrraduvvon gahpiriid ja muohtagaid badjel ja bidjojuvvon ruvttui. Dasa geavahuvvon ovttasbargu ja ruhtaduvvon seamma gilvvadilliin. Maiddai telegrafastasjonat ledje ruvttus vai beassat diehtit gilvvu birra. Juohke biillas lei journalistta nisson- dahje almmolaš geaidnuheapmi geat galget sirdet muitalusat telegrafastasjonii. Ruvttus manai giehtagottiid, jiekŋageađgiid ja vuovddegorsaide ja badjel geainnuide ja guhkkin muorrajuolggabruvvaide gos dušše reisaheapmi geat mannet heasta dahje gahpiri badjel sáhttet gávdnat geainnu. Dasto, biillat eai leamaš dan áigge oahppasina Kiinnas ja Ruoššas.

Franssa organisasuvdna mas lei daddjoheapmi (Le Matin) ii govvidan fertevuoru race-in, muhto guovddasvuoru mielddis fertevuoru (raid), mii lei sajaldan geahcceheapmin sihke biillaide ja vuoddjide. Eai lean oahppanvuoigatvuohtat dahje bilkiditvuoigatvuohtat, eai ge roasuid. Deltasiin ferte gohccui gaska geavahit guhkkin ja veahket nubbi nubbin jus galle lea boastut dahje heajos dilis. Ii leat dehálaus goas man biilla makkara riikkas boahtte loahpas, muhto makkara biillat maiddai galle geardde oidne loahpas Parisas.

Geasodat

Automobiillat sadaset cuoiddostuvvojedje cuoŋomanu Marseilleas Pekingi ja vuoddjit guođđo seamma mánu maŋŋel.

15HP Spyker vuolgga Pekingis eret geainnu

Plana mielde galgai fardda anet dahkkojuvvot 10. geasi 1907 iđđes. Muhto dainna álggahanin lei maiddai rievdadanvaarri maŋemus áiggis ahte ii galggašii šattat. Automobiila lei Kiinnas amas, ja dat dagai ahte ovddasvástádus ii hálidanne rahpat gáddi dainna, sin oainnus, häppegis vesteralaš čuohppanbivddui. Vaikko ovdal lei adnojuvvon luovusvuohta johtit Kiinna rastá biillain, de ovddasvástádus geahččalii hehtet dáhpáhusa dan bokte ahte sii eai addán friddja rasttildaga Mongoliija bokte bassapoarttas. Bihpporat ledje hirbmat bahkkon. Okta áigge ságastallame vel ahte galget sirdit dáhpáhusa maŋŋel dahje guhká guhká guorahallat. Unnimusat eanetlohku sáhtti maŋemuslohku, giddagaslaš olbmuid, mearridit ahte sii galget vuolgit fardda 10. geasi 1907, visa lea dahje ii lea bassapoarttas! Kiinnalaččat giddjejuvvoeaset dán garrasit mearrádusa vuolde ja addet ovddabeaivve gilvvu álggahan ovdal friddja rasttildaga Mongoliija bokte.

De deahtar

Ija 10. geasi iđitbeaivvi baji 5 biilla joavku ala manai Itala, mas orru Italias prins Scipione Borghese ja mielde lei mehanihkar ja journalistta. Maŋŋel das boahtii Spyker mii lei fransala Charles Godard jođiheaddjin. Godard iežas okta searvejeaddji biillas lei Le Matin journalistta Jean du Taillis. Goalmmát boahtii unna Contal golmmajuolgevahkki mii lei fransala Auguste Pons jođiheaddjin. Guokte maŋemus biillat mii searvodeigga ledje De Dion Bouton biillat, mas orru fransalat Georges Cormier ja Victor Collignon.

Charles Godard, fabrikkafoarastallji Trompenburgii (Spyker)

Godard lei osobas Jacobus Spijker Amsterdamis badjel danin vai dan publisitea potensiala galget beroštit jus son galggai searvat riedjui. Ovddasvastaheapmi ja kulun riedjui ledje Godarda mielas doarvame jus Jacobus galgai laiggot sutnje Spyker biilla ja bivdit registrerengealdaga. Eará kuluid, nu go Godard muitalii, galggai organisatora "Le Matin" bivdit, muhto maŋŋel oidnoj ahte dat ii lean duohta. Jacobus Spijker, geas ieš lei ekonomalaš váttisvuohta Trompenburg-fabrikkas Spykeraid unnit myydoheapmema geažil, gallede maŋŋel gohččuma dan sutnje riekta evttohusa. Lassidit go dat mailmmiid gaskkas publisitea galggai leat sutnje hui buorre. Ja nu šattai "geavahis" luovvan 15HP Spyker (model 1906) Charles Godardii duohta. Jacobus Spijker addai sutnje maiddai stuorra logu varraossoaid miehtse.

Later zou blijken dat Charles Godard nauwelijks geld bezat. Om de kosten van de rit te kunnen betalen, zoals voor transport van de auto overzee naar China en voor de brandstof voor zijn auto, verkocht hij de geschonken reserve onderdelen! Ook bleek hij regelmatig met slimmigheid of met leningen onder valse beloftes, betalingen te verrichten. Op de foto hieronder zien we Godard in Amsterdam met zijn 15HP Spyker, geschilderd in het Franse rood wit blauw, klaar voor transport naar China voor de Peking-Parijs rit.

Kiinnas allavuovdi

Vuostta beaivi lei heajos dasgo lassi arvi ja loddemasat. Guokte biilla vel manket geainnu eret, muhto Spyker oaiccui daid fas ja dagai dan ahte sii manai ruovttoluotta earáidde. Dan maŋŋel bohte 7 beaivvi garas eatnamis bajageahcceguovllus mii sirmaha Kiina ja Mongoliija duottara gaskkas. Bargogeainnut ledje gusket ja muhtun sajiin nu njozet ahte muorjjet ja olbmobargu báikkálaš olbmuid birra ledje dárbbašlaččat vai oažžut biillat badjel borgačalmmiid (geahca govva).

Nugo olggobealde kiinalas gili Kalgan (Zhangjiakou) leat gohccan girkosa. Dat lei vuosttaš geardde go osalastit ledje seamma báikii. Dat lei maiddai maŋimuš geardde. Go Pons sihkkarastii Contal-a sis dán beaivvi vuosttažettiin, de eai geat negodedeaset čuovvumin ja manimin badjelis badjelii. Ovddit eahkeda boazodoallin ovddit osalastit giddet go Pons fas lei čuovvumin. Borghese dieđihii ahte son ii hálit šaddat fuomášeddji dán gilvvuin ja dieđihii joavkkus ahte son boahtá boahtte iđit iežas iežaset mannat. Dán bokte Borghese rihkkui dohkkehuvvon ovttasbarggu, ahte galgá guđege láhkai gávdnat searvvis. Mii dagai eará osalastiid bahččon, go mátki maŋŋel dat šattai duođaid gilvvun.

Gobi duottar (Lulli Mongolia)

Maun go barggopassaid leat mannan, konvoi saavui boahtte bisseha, doaivvadahtti Gobi-geaiddustaga, mii lea Mongoliija lulli guovllus. Caalihuvvon mohtorat eai leama sisaheappot geaiddustaga njuoska basset. Nuppi geardde go mohtorat leat boilihan, radiatoarat leat heivehuvvon fas heajos doroheapmái gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis gearddis

Pons, mii dalle lei maŋis konvoijas, boahtte fargga Contal golmmajuvllasin gaskamearriid gaskkas go besset bensiinna haga. 6HP mohtor oidnojit maiddai leat heajos ruvttes sadda várás. Pons ja su searvi mearrideigga ruovttoluotta mannat gaskaonnodagaide. Bálggis lei guhkes ja sin jugavannas doalut doapmat fargga. Eadni veahkkin gávdnojit sii ain ealliid go camelkaravanna johtilit olbmuid gávdnojit sin. August Pons, mii dovddai ahte son ja su searvi leat jápmemis unnašuvvon, mearridii heaitit heahtejuovllus ja guođđit Contal álo gaskamearriid gaskkas. Dál ledje dušše 4 biilla čuovvus.

Mongolia

Borghese ja su Itala johtedje guhkkin ovddas Siberia duoddaris. Maanat vahkkuid maŋŋel čuovvui Godard gaska Mongoliijas. Son geahccai doalvut Spyker ovdal guokte De Dion Boutons. Muhto maŋŋil, go bensiidna lei unnit, ferte son sirdit ruohtasiid ja guokte Dionas mannet badjel dastoheamen. Cormier ropmai vel Godardii ahte son sáddešii suide bensiidna Ude bokte, muhto bensiidna ii goassege boahtán. Charles Godard ja aviisačállin Jean du Taillis gallet dušše ieža duoddaris. Guokte beaivvi maŋŋel, go sii leat ožžon deliriuma ja leat orron dušše muhtun čuoldaga čáhci ja koncentrerejuvvon supa, manai Godard geahččaladdat guovllu. Son máhcai ruovttoluotta muhtun eamiálbmogiiguin geat ledje johtán suovvan ja geahččalan váldit bensiidna Udes, ovddasbuktin muhtun silbarbuktasiid. Godard ja Taillis, geat ledje nannen ja goikkanan, jugge muhtun čuoldaga čáhci Spyker radiatoreas ja sii eai lean muhtun eará go vuordit. Okta mánnu beaivvi maŋŋel, go vuosttasvuohta lei juo nuppi beallái mannan, oidne sii guovllus eamiálbmogat, geat čuovvodeigga čuovvodeigga ja bensiidnatankain. Muhtun minuhttaid maŋŋel ledje guokte vel unnán nannen ja sii álgguheigga fas johtolaga stuorra vuoimmain.

Urga, mii lea otne Ulaan Baatar ja gaska Mongolie, Cormier ja Collignon dovddai stuorra suddengielahusa ja sis lei mearridan ii mannat ovdalgo sii leat oaidnan maid Godard ja Taillis leat dagahan. Borghese, geas ii lean dan suddengielahus, joatkkai ilola. Go son Itala-bilasin geiggadii modda ja jieknegaska vuosttas Siberias, de Godard boahtii Urga. Doppe Charles Godard feastadii ovddas fransala eamitlašvuohta iežas guoimmuheamit De Dion Boutons guovtti bilas.

Sibiria (Ruošša)

Rage Urga raavii Ruošša Ouralmuvrrái, soai geažai johtolatnjun buolašbivdu ja moaddebálgádagain. Girku ledje nuppástuvvon juoga ovdalgo Borghese johttoteavsttat sáhttii joatkit. Itala stuorra dihtii vuolde ruvttotbálgádis ja duolbbašii maŋos ravggasjoga vuolde (geahca govva).

Borghese ja guokte searvvi sutnje boahtte fas ahte fasihit haga vahagiid. Bilas vahagi lei unnit danin go biila deaivvaduvvai maŋebadduin bidjon guokte reservehjuolain ja bagasain. Olbmuid veahkii Itala sáhttai golmma diimmu siste fas bidjojuvvot njeallje juolgiide ja mátki sáhtti joatkit.

Go Godard boahtte Sibirii, dehálaš meattáhus čuožžilii vuosttaš geardde teknalaš váttisvuohta dihte. Dat lei meaddilmasiidna mii ii doaimman. Dan divvut fertešii son viežžat Spykeri Tomskii (lahka Novosibirskii) ja manai dorthen. Tomskis lei Polyteknala instituttta, ja dat lei okta geardde heivvolaš báiki lahka gos meaddilmasiidna sáhtii divvut. Go divvon lei, de Spyker sáddejuvvui dorthen ruovttoluotta dan báikái gos son lei gittašuvvan, máŋga čuođi kilomehtera maŋos. Godard diehtii ahte son fertešii dan dahkat vai ii šattán diskvalifiserejuvvot. Aviisa ‘Le Matin’ journalistta Taillis, guhte johtii Godarda mielde, lea jearahallamiin ain nannehan ahte Godard lea doaibman čielgasit ja čuovvovašvuođain. Dasto maiddái dán nanneheapmema vuostá, duohta dán oasi birra Peking–Pariis-riddus lea vel muhtin olbmuid várás ovttaskas ja baháčiegus. Dovdamearas su guoskevašvuohta eará gávpogiin sádde Godard dábálaččat mearkkehan fiidnuid postkárttan, nugo maiddái 20. sullotmánu 1907 Tomskis (geahca fiidna vuolábealde).

Danne go galaladdan mahttu mas sii ledje maiddai guhkkin maŋŋel guovtti De Dion Boutons ja galget orrut gilvvus, de Godard álggii 25. juli beaivvi ja idjasaš maratona. Cormier ja Collignon leigga ollu ovdanbuktuvvon go sii 8. augustta diibmu 4 idja gitta bovdejuvvojedje sin hotellas Kazan:s, stuorra galbmačalmmas ja jorban jienain ruonas láse čađa. Dálkkas sii gávnnahit Spyker:a ja Godard:a, guhte stuorra vearohusa geažil lei nuppástuvvon amasvuohta. Son lei fas ovttas su fransalaš olbmuid mielde! Guokte vahku siste son lei johtán fargga 6000 kilomehtera, guovlu mas earáid galget leamaš fargga 30 beaivvi.

Maŋemuš etappa Finishii

Matka Moscowas Berlinii manai buorebut geainnuin ja dan dihte sahtii bajit kruissnelvviid doaimmaheapmi. Borghese Itala-auto sis lei dan botta jo nohkat geainnus Parisii. Spyker ja maiddai guokte De Dion Boutons-autoa vuoddjin Moscowas Berlinii guvlui. Go Jacobus Spyker oidnoi dainna, ja dovddai ahte vuoitin lei lahka, de son mearridii vuordit Godard ja su searvvi Taillis RuoSSa Duiskka raja lahka. Go sii bijen Duiskka rajas, de Godard oahtai stuorra illu mielde go guokte reserseur vuordden su, ja sii doalahte su sutnje bidjama dihte ahte son lei suvdnjan Nederlanda konsulata Kiinas. Maŋŋel jearahallama Berlinis adnoi sutnje 18 mánnosa stohpuvuoigatvuođa. Danin ii son sáhtán ieš dagahit matka Parisii loahpalašvuohta.

Jacobus Spijker lei danin boahtit veahkki vuosttasjienestera Trompenburg-fabrikkas Berliinnas, vai nu maiddai beassat sihkkarastit ahte Spyker boahtte Parisiis. Hektet johtii Spyker Parisii guovttis De Dion Boutons maiddai guorramin. Biillat doaluiduvvoe stuorra gudnejahtin go sii boahtte sis.

Borghese ja su Itala boahtte Parisii 10. borgemannu 1907 maŋemus 61 beaivvi maŋŋel go leahtedettiin. Joavkkut mas lei Spyker ja guokte De Dion Boutons boahtte 30. borgemannu 1907 maŋemus 81 beaivvi, nu ahte sii ledje nubbi, goalmmát ja njealjat, 20 beaivvi maŋŋel go Itala. Borghese vuittii maŋemuš, muhto ii oažžun dan gudni mii son lei vuordaman. Dan gudni oažžun velgejuvvon johtolat Charles Godard Spykeris ja Georges Cormier ja Victor Collignon guokte De Dion Boutonsis.

Godardin juridihkalaš problemaid geažil lei Jacobus Spijker heaittilas addit olu almmolaš diehtu bálvalusas Peking-Paris rievttis. Bilna čájehuvvui moadde geardde ja oidnoj dan danin Spyker-muvttobrosyurain.

Peking-Parijs girji 1907:s lea earahusain geahccehuvvon gitta guhkes ja garas geahcceheaddji automobiila geahcceheami historiijas. Leat leamaS muhtin girjjit mat maiddai leat mannan Sina ja RuoSSa bokte, muhto earalaccat (oskkildas) bálgáiguin ja buorregeahccejuvvon geainnuiguin. 2007:s, mas merkejuvvui 100 jagi 1907 Peking-Parijs girjji ávvudan, lea okta geardde girji fas johton dán álgoálbmot ruovttoluotta mielde.

Louwman musea lea omas stuorimus Spyker biilla cohkku, mas gullet maiddai 15/22 HP Spyker nugo dainna artihkkalis govviduvvon. Dasaheapmi, originala 15HP Spyker mii johtii 1907 Peking–Paris viidodagas, lea rihkkon ja mannan mannanbargui. Originala Itala, mii bohtii vuosttas Parisii, gexistsii vel ja oidnojit jeavdno jeavdno classic car shows:s.

Alfred Koeten