Piero Taruffi, ovdamearkkaiduvvon biilladoalut.

Piero Taruffi lei eai duos bargone motor- ja biilagilvvucuoibmi, muhto maiddai hui doajildan ingenior. Su teknalaš diehtu lei stuorra árvu dan fabrikkaide geas son gilvvojuvvai.

Piero Taruffi (1906-1988) searvii jo nuorra eallimis motorsporttas. Son ovddideaddji nuorra agis buorre vuojadanvuoigatvuohta ja oaivvildahtii ollu gielddasat guovddasbirasat Norton motorfievrrus. Su oskkaldat ahte dakkaviessu eengelas merkka lei buorre go ollu italias merkkaid, oidnojuvvui duohta. Earret eallimis son galledii geahccat geardduide nugo Nuvolari ja Varzi, guhte maŋŋil leigga dovddus Grand Prix vuojadit njealljejuvlla bilain.

Nugo fargga mearridii maiddai Taruffi sirdit mohtorfievrruid barggus autodatte buohccevahkii. Jahkodat 1930 son lea vuosttaš geardde mielde leagehandi Mille Miglia gilvvuin mas son vuojadii 2-litera Bugattiin. Dasa oažžu son 40. sajis. 27 jagi maŋŋil lei dainna eará dili, muhto dan birra muitalame maŋŋel.

Álgos geasseheapmiin soai guoimmuhii bil- ja mohtorruovttoridduide, muhto bilsporta lei vel stuorimus viehkas. Bilridduin geavahii Taruffi erenoamasi Maseratiid, earret eará 8CM-typa, mas lei golmma litra gaska golmmasasnjolga Grand Prix-biila. Dát biila masa Taruffi johtii lei ovdal unnimus áiggi Tazio Nuvolari iehcen, guhte maŋŋel osttii Maserati-fabrikkas seammalaccat biilla mas son vunnji 1934:s Belgia GP. Dát maŋemus biila oidno Louwman-museas.

Taruffi ovddidii buorre gaskamearriin. Lassin grand prix gilvvuide soai geige ovdal nubbi máilmmisoahti maiddai gilvvuid Enggalas ja Lulli Afrikkas.

Okta Taruffi geahcceproseavttuid birra lei loktat guovssuheapmiid. Jahkodat 1937 son lei Rondine-Gilera, mielddis stuorra aerodynamihkala moped 500 cc, mas son lei earret eanet rihkkagoarrun guovssuheapmi rihkkagoarrun 274,181 km/t. Dain agala historjjala dilli buoremus tradisuvnna mielde, dakkaviessu guovssuheapmi lei dahkkojuvvon “autostrada” ge. Maŋŋel go beaivvi dakkaviessu guovssuheapmi lei dušše buoret dahkkojuvvon Dauska BMW bokte.

Su suksesat eai mannan fuomasehppa. Jahkodat 1938 son leahtai Grands Prix gilvvuide Alfa Romeo mas boares 308-modella. Boahtte jahki son lei dušše aktiva dakkaviđejuvvon voiturettes-gilvvuin maserati mas son lei geahpedit, ja boahtte buorre bohtosiid.

Nubbi máilmmisoahti buktai ahte Taruffi bargovuohki gaskkalduvvui. Go soahti ledje loahpas, son lei juo 39 jagi boaris, ja dan jagis lea geaidnu ahte vuoddji lea garrasit mannan su buoremus jagiid. Dábálaččat (ja dat gustojuvvo erenoamaste dán áiggis) dasa mearkkašuvvo ahte dákkár áigodat mearkkaša gearddevuhtii loahpalašvuođa.

Taruffi iezzaset kvalitehtat oiddojedje ain maajamuhtin maŋŋel soađa ja son lei ain gaibidaduvvon vuoddjin. Son iezzaset ingenior oahpahus lei addan dan buras ahte son maiddai teknalaččat sáhttai leat stuorra árvvus dan fabrikkaide gos son vuodjii. Dasa oidnojit maiddai go son 1940-logi loahpas bidjo máŋga rekordda iežas heivehan Tarf 1 vuoigatvuohtaiguin. Dát garas vehikala, mii duođaid gullo guokte njuolga njuolggadusa mas leat guokte ‘buvssat’ njuolga njuolga, adnojuvvui suksesfulalaččat rekordbiillan klassas gitta 500 cc, ja dan geardde lei dan vuođđun Moto Guzzi mohtorfievrru mohtor. Vuoddji čohkká ovtta buvssas, mohtor lea sáddejuvvon nubbi buvssas. Máŋga rekordda bidjojuvvojedje, earret eará liikkaviessu kilomehter 207.373 km/u fargga.

Dasa vuoddjis boahtte ovdaneapmi Tarf 2, mii lei stuoramus ja nannereamen ovddit modella, ja mas lei 1720 cc Maserati-mohtor kompressoraine. Jahkedis 1951 Taruffi dagai danin rekordda mii lei fargga 300 km/t. Dát biilla lea maŋemus jagiid lasihuvvon Louwman Museum-čoakkáldaga!

Maŋŋilagaš šaddet kombanen Monthlery ja Monza badjel guhkibut distanssaid rekordat. Dát doaimmat eai váldán eret dábálaš geardán. Dain jagiin son johtii Cisitalia-vuogadagaiguin, mátki ja geardánvuoigatvuohta fápmolaš johttinvogain, mat eará máŋga geardánjohtti, earret eará Nuvolari, ge geavahuvvojedje riikkalaš geardánčoahkkimiin.

Jahkkiid badjelgeahcen lassane Taruffi namma njozzihahttii. Son vohti guokte geardde Italias kampionat klasan mas lei duolbbas Formule 1. Son lei dovddus guossojohtti, johtti geas vejolaSii vuordnut juohke sajis ja nuppi nubbis discihpas, sihke Italias ja olggobealde. Ja ii duos Italias bilain. Nugo son vuolgii maiddai Enggalas Brands Hatch geinnus giellas 500 cc Cooper-Norton johttima.

Lassin fabrikkaid bargovuoidduid muhtin Ferrari ja Lancia fitnodagain, son vuolgii maiddai Mercedes-Benzii 1950-logu "Silberpfeile"-biillaiguin ja vel eenggalas Vanwallii.

Das go son lei juo oaivvis cuovzilis ruonas geahppan, de fanat suttodit sutnje maiddai "The Silver Fox" (Arggalvvos).

Muhto son doalvui buoremus loahpalaš loahpalažžan. Jahkás 1957 son vuittii, maŋŋel máŋga ovdalge čiekčama, Ferrari 315 S:n mielde mas lei álggannummar 535, maŋimus Mille Miglia-giellas. Giella rievdaduvvui hirbmat vahága dihte mas “Fon” de Portago lei mihtii ja 12 olbmo goddojuvvojedje.

Etter denne seieren ga Taruffi av, men han fortsatte a arbeide som teamsjef for Gilera sitt motorsykkellag og som radgiver for bilindustrien.

Peter Helbach