Reklameplakater Louwman-museas

Vuosttas gearddis Louwman Museas lea Dasaheaddjeguovddas. Dasa oidnojit muhtun Art Nouveau ja Art Deco reklameplakahtat. Biilaindustrija bázahusat leat rahpahuvvon kunsttas.

Dán artihkkalis govviduvvo manne dán media válljejuvvui reklama ja promotuvrra dihte biillaindustriijas.
Dainna ahte ođđa lahttelihkografija vuogi lei invenerejuvvon, mii čuoččui golmma geađge chromolihkografiijan, sáhttai 1800-logi loahpas čállet stuorra loguid girjjiid geardduin, geavahan vuođđiivnnit ruonja, ruossa ja alit. Dat lei duolbbačálanvuohki mii doaimmai kemiijalaš proseassa bokte, vuođđuduvvon dán fakta bokte ahte olju ja čáhci hilget guoimmuhit guhkkin. Fertii čállit iešguđetge čálus juohke ivnni dihte, muhto danin ge leat vejolaš dahkat girjjiid lobiin ja jođánit. Dasa geažil lei plakahta ii ge leat vel duorastatkeahtes luksusartihkkal elihtta várás, muhto odne lobi ja olbmuide olamuttus beassan. Mii leat mánggalogi olbmot ge sáhttiba gazzalihkografiija govvagiid čuovvut gos ge sii oidne daid. Iige olbmot geahccii nannejuvvon gova museas, muhto geahččalii jođánit, go lei mannan guoimmuheapmi, dan mii duođaid lei reklama jietna.

Reklameplakataid beroastuvdna njozzi stuorra sadjasis go suksesfulla czehkkala girkala Alphonse Mucha 1894:s geavahii "aanplakbiljet" mas son almmustahttii fransskala neavttaris Sarah Bernhardt ja su cogganeami "Gismonda". Dasa sisaheapmi govva dagai dan ahte reklameplakatat njozzi reklamecuillain eret ja ahte dan geavaheaddjit maiddai osttojuvvui vai olbmot galget beassat oažžut dan govva ja cahkkehit dan ruovttus sevdnjes.

Alphonse Mucha (1860-1939) "Gismonda" 1894, kromolitografia 216 x 74.2 cm. Alphonse Mucha musea, Praha.

Mucha sin helt eanemus ođđa stiila gohccui Art Nouveau. Dán stiila merkestuvvo stiliserejuvvon luonddu fasadain mat leat rievttes luoddaid ja rasttildagaid birra, mas leat cuoiggan linjjat dahje arabeskat. Govat sis leat eanemus ovddimus eleganta idealiserejuvvon (nisson)figurat. Farga maŋit boahtte Muchaide bargu Moet & Chandon champagneviiddis. Ii mannan guhkke ovdal muhtin girjjálašvuohtačálliid girjjálašvuohtačálliid geavahuvvojuvvui eará čálliide geat sii ledje bargojuvvon.

Bilafabrikkarat, geat leat ođđa vuovdagaid fabrikat mii merošta ođđasisvuođa ja ovdáneami, eai galge soames geažes jorbbodit!

Se lea maiddai muhtun loguiguin seamma lágan, nu go ovdamearkka dihtii bilsearvegottiid organiserejeaddjit. Stuorra publikum sáhttai bivdit earahagaid merkkaid, mat sii oidne dušše plakahtain.

Art Nouveau plakat Mucha stiillas; diehtu Paris Auto show 1907 birra. George Antoine Rochegrosse (1859-1938). Caalame J. Barreau Parisas. Oainnastuvvo Louwman museas.

Automerkkiid posterain vurke maide eallinvuohki go dan produkta ieza. Nissonat ledje seamma magihkalahtut go biilla! Muhto muhtin bargoaddagat oidne ahte go nissonat leat árbevirolaččat ovdanbuktán dovddu ja luonddu, de almmis lea buorre "govva" biillaide. Dán sirremus sáhttá hui bures oaidnit Kunstzaal:s doppe gos diehtá Italias biillačájeheapmema 1907, "Mostra del Ciclo e dell’Automobile Milano" maid lea disainán Leopoldo Metlicovits. Mii oaidnet fiellogis serafa (almmis eallin) mii guodaha lavrkransa njuolga stuorra alvoralaš čalmmehuvvon šovdnjis roadster:as. Dán postera lea ráhkadan Ricordi čáliheapmi Milanos. Dát fitnodat lei álggos musihkkaalmmuheaddji Puccini ja Verdi várás ja lei 1895 rájes oamasteamen ođđa duiskka litografiijapressa ja lei buorit dáiddarat barguheapmin.

Leopoldo Metlicovits (1868-1944), "Mostra del ciclo e dell'automobile Milano" 1907, coggon Ricordi Milanos. Oainnast Louwman Museumas.

Ahte dán poster addá helt earalattiat fuolahusa go franskat Art Nouveau-posterat, lea oktasaš dan duohken ahte Italiijas jagiid 1909–1917 lei iehcen iehtanas girjjalašvuohta, Futurisma, mas ulbmil lei veahkkinjit Italiija ovtta geardde sisa moderndaga. Futurisma álgii manifestas maid Filippo Tomasso Marinetti (1876–1944) čállui, ja dat čuorvui garra vuogi bokte ovddasvástádusa ovddas áiggiid vuostá, nugo klassihkalaš alda ja museat. Buot galgai leat jođánit ja “gevaarlijk”. Maalastus lea dábálaččat abstrakta ja čájeha dán jođánitvuođa. Okta dovddus futuristtalaš maalastus lea ‘Velocita astratta’ (‘Abstracte snelheid’) 1913:s Giacomo Balla bokte.

‘Velocita astratta’, Giacomo Balla (1871-1958), 1913, olja duohken, Pinacoteca Giovanni e Marella Agnelli, Torino, Italia.

Fyrste maailmmisoahtta hirvulas reaalihtta, mas Futuristat easka illudit, dagai muhto loahpala dainna duodjegirjjis. Futuristtala stilas leat luondduelementa ja cuoiggan linjat heaitton ja danin nagot juo Art Deco jagiid 20-strihkkala linjain guvlui. Dát Art Deco sisaheddii symmetriskka ja strihkkala disaina stila. Nieiddat plakahtain dain jagiin leat geemansiperejuvvon ja sitten fas iehccaset stivrras ja oidnojit dainna go sii leat mihtiduvvon mihtidusaide go galle oastit biilla. Okta čielgas ovdamearka dán stila birra oainnus lea plakahta dovddus fransala duojar Rene Vincent bokte, reklama mas sisaheddojuvvo automerka Georges Irat, mii dál lea guhkke leamaheapmi. Dát plakahta muitala eambbo unni suggestiivvala muitu, gos čájeheaddji fantasiija (dalle áiggis) šuokŋadeiggašuvvui. Eará buorre ovdamearka dán birra lea Shell-plakahta Kunstzaal:s.

Gurut: ' The leader all ways’, Alexis Kow (1900-1978) Olge: 'Georges Irat', Rene Vincent (1879-1936), guhtet oidnojit Louwman Museumas

Ma vuosttaš máilmmisoađi maŋŋel lei biilaindustriija ožžon nanuslaš ovdáneami, ja reklama doaimmahan vel stuorát rolla go ovdal. Nugo Fiat, mii lei stuorimus biilafabrikkar Eurohpás, lei vuosttaš ge ođđa iežas reklamaossodaga. Olggobeale reklama plakahtain lei dan botta geahččon ja duođaštai fas ahte dat lea dohkálaš vuohki. Art Deco plakahtat čilgejit ain ahte biila, oppalašvuođas, gallede beaivvi geahčen gallede geahčen gallede geahčen luksusbargguin, glitter ja glamour áigodagas, mas erenoamáš dehálaš lei friddja johtin (lohkke: matkkošteapmi).

Mannu guovttege maailmmisoahti geargai dainna duodji- ja disainnjastivrrain. Jahkui 1968 Art Deco oaivvildii fas, oskku geavahusgirjji “Art Deco of the 20s and 30s” almmuhuvvon Bevis Hillierin bokte. Son lei maiddai vuosttaš geat geavahii tearbma “Art Deco”, ovdal go dat čuožžilii nama “Art Moderne”.

Samenvattend kan gesteld worden dat de ontwikkeling van de stijl van de reclameposters van de lieflijke zachte Art Nouveau naar het agressieve Italiaanse Futurisme tot een universeel design van de Art Deco is geëvolueerd. Art Nouveau en Futurisme werden afgesneden door de Eerste Wereldoorlog en Art Deco door de Tweede Wereldoorlog. Alle stijlen gaven de moderniteit van de periode weer. De auto was in opkomst gedurende de periode van de Art Nouveau (1890-1910). De auto stond centraal ten tijde van het Futurisme (1909-1917) en was prominent in het tijdvak van de Art Deco (1920 - 1940).

Nesten buot biilafabrikkarat geavahuvvon reklameplakatar reklameovttadagain danin go daid sáhtii ráhkadit rievttes jođánit ja unnimusat haga ja dan dihte sáhttet geavahuvvot stuorra merret vai olbmot geat sáhttet oastit biilla, oidnet daid. Plakatar vuoigatvuohta lei álggus álo buorre vuosttaheaddjin ja eai goassege leat váilevašvuohta vuhtii. Gii plakatafabrikkarat logi jagiid gaskalge leat goassege jurddašan ahte su bargu galgá čuožžut musea sevdnjes mearras?

Louwman museas sahtat admmirit ollu plakahtaid ja eará dakkar automobiiliaid, mat leat dahkkon iezzaset beroastat artisttain, geat govvidit ja ovddidit ollu merke.

Redaksuvdna Louwman Museum

Giitu Joan M. Smientii

Gahpir

The work of art in the age of mechanical reproduction, Walter Benjamin, almmuhuvvon alkuperas Zeitschift fur Socialforschung, 1936

Art nouveau ja erotihkka, Ghislaine Wood, V&A publications, 2000

Alphonse Mucha juhlat Mucha-musea rahppama, Praha. Mucha Ltd ovttasbargu Malcolm Saunders Publishing Ltd:in, 2000.

'Futurist Manifesto' angielagi jorgalan girjjis 'Art in Theory 1900-1990, an anthology of changing ideas' mii lea redigerejuvvon Charles Harrison ja Paul Wood bokte, vuosttaš geardde almmuhuvvon 1992, Blackwell Publishers, Oxford, UK.

Merken I; lea copyright govva "Velocita Astratta" Pinacoteca Agnelli bokte!