Rekorddahkki Golden Arrow Haagas

Louwman-musea Haagas coggii 27. oktobera rádjái 1929-logu Golden Arrow-vuorru.

Buot biillain mat leat vuorldasuhkkesnellalahttu rekordaid oažžun, lea Golden Arrow, mii gullá brihtalaš vuoddjái Henry Segravei, dan biila mii eanet doalvá olbmuid mieliid. Henry Segrave bidjii 11. miessemannu 1929 Daytona Beachis 120 000 čuovvovažžái ovddas Golden Arrowin ođđa vuorldasuhkkesnellalahttu rekorda eatnamis. Son oažžu gaskameari suohkana 372.46 km/h.

Irving-Napier Erenoama

Dutela namma biillas lea Irving-Napier Special, muhto son lea eanet dovddus Golden Arrow namain. Ovdaideahe konseavttii lei Captain J.S. Irving. Mottor mii geavahuvvui prošeavttas lea W12 Napier Lion lieggamotor, seamma typpas go mii geavahuvvui Supermarine Schneider Trophy cahkkeveaiggis. Foddu lea 925 hk 3 300 girrumeahtta, ja go das lasi lei unna ovddabealli guovdilbiila, de Irving doaivvui ahte Golden Arrow galgá oahpahit bajit njuovzilisvuohta 240 mph (386 km/h).

Daytona

Golden Arrow sjoahkadii guovvamannu 1929 Daytona-s (USA:s) gos Segrave dagai guokte geardde geahcatgearddiid gitta 180 miilla diimmu. Team ferte ii danin goappa geardde vuordit buresdilli ovdalgo Segrave soaihtai rekordgeahcaga maŋemuš 11. miessemannu 1929.

Stuorra joavku lei ceaggán Daytona Beachii vai oidnot ođđa rekorddoahpagiid. 23,9 liter biila dagai guokte gilligoahtan vuojadan biddjon 1 miela luodda bajás: 15,55 sekundda vuosttaš vuojadan, 15,57 nubbi vuojadan. Njuovvan vuoigatvuohta 231,446mph (372,476 km/t) lei ollu 24mph (38,62 km/t) allagat ovddit rekordas!

Boahtte beaivi bistii gearddus mielddis geahccat rekorda USA:s, muhto dat loahpasii tragedijas. "Triplex Special", mas lei vuojadan Lee Bible, galbmui ja sihke vuojadanolmmos ja kameraolmmos goddejedje.

Tragedia

Segrave boahtai ruovttoluotta Enggalandii hildon ja son girdiiduvvui, muhto son lei liehkan doalahuvvon Lee Bible bazzis. Dan maŋŋel galgai son fuomastit johtolagaid čalbmiid guvlui, guovttegielat loddiin mii lei Lord Wakefielda ođđa loddi, "Miss England II". Guovvamannu 13. beaivvi 1930 Sir Henry godii go su loddi čuohppui muhtun čuovggaid mat ledje čuovvomin Windermere-javrris, maŋŋel go son lea doaimmasat heivehan ođđa johtolaga 98,76 mph (158,94 km/h).

Ma rekordajodaga maŋŋel sirdojedje Golden Arrow Ruonalahttii ja bidjejedje vurkehusii. Biila lea 1958 rájes oassi Brihtala nationala automusea čoakkaldagas Beaulieus.

Spesifikasuvnnat

Valmistus: KLG, Robin Hood Works, Putney Vale, London, heivehan Captain J.S. Irvingin.

Motor: Napier Lion W12 (3 gearddaga 4 silinddaris).

Sisdoallu: 23,9 lihtar.

Vuoigatvuohta: 925 hk 3.300 girjjiid minuttas

Badjinvuoski: 231,446 mph (372,476 km/h)

Louwman Museum

Musea vuoigatvuohta gaskaljoavkku lea rabas nago gosačalbmi duogádagas. Gaskaljoavku čájeha bilalašvuođa historjjá buot su fárusvuođain ja buot áigodagas. Guovttasguovccilat 250 biilla eanet go 100 fábrikkas čájehit ovdamearkka iešguđetge karosseriijafárusvuođain ja teknologiijalaš ođasmahttimiin, erenoamážit ovddit jahkásaččaid áigodagas. Historjjá illustruvvo maiddái viiddis dáiddagaskaljoavkkun, mas gávdnojit muhtun eará lásepláhtat, skulptuvrrat, trofea ja govvagat.