Rene Vincent, illustrare ovddasvazzi

Okta danin berozasa illustrazuvnnain dan periohddas go reklama bilideaset lei eanet plakatan bokte, lei fransalaš Rene Vincent (1879-1936). Son lei mailmmi bajimus Francias ja olggobealde dan.

Otne gielda leat ollu vejolašvuođat mat sáhttet váikkuhit makkár biilla válljet. Leat vel vejolaš válljet biilla árbevirolaš brosyurain ja biillabladain. Internett addá maiddái vejolašvuođa ráhkadit iežat biilla virttuella. Maiddái sáhttet biillaovddasvástádusat iežaset geavaheaddjiid birra čállit ja juohkit kokemusaid earáid mielde eará forumain. Dát maiddái ii leat ođđa ášši, danne juo ovddit čuođi jagiid vuosttas bealde ge biillafabrikkahus Packard geavahii slogana "Ask the man who owns one".

Lastta eadni ceahki jagiid leat dušše leamaš árbevirolaš biillabladat. Olbmot čalge biillaid birra - muhto ii ge leat fábrikkat geat daid doalut - mo bures dahje lokte daid oidno. Artihkkalat leat illustrierejuvvon fábrikkain sisaaddán govaiguin, erenoamaid siidavuohta govain.

Moadde jagi maemmoai oaivvildit ahte biilla ferte muhtin barggus oidnot, nugo go son johtii joatkkaskuvllas geainnuin mat eai lean vel garrasit. Dasa oanehis stiila lei guhkka jagi bisttan, muhto dan rievdadii Rene Vincent.

Rene Vincent lea riegadan Bordeauxis muhto sirde juo vihtta jahkasa geahcen Parisii. Su vadda lei dan agaidaga dovddus publisista gii cealkai “nom de plume” Pierre Mael namain. Unni Rene lei sihke mearridan ahte son galgá leat arkkitehta ja studere Ecole Nationale des Beaux-Arts skuvllas. Su guhkkin áiggi son juo sárgii govvuid vai sáhtti lasihit stuorát sudno bálvalusa. Su bargu šaddai jođánit beroštumiin ja son álggii maiddái illustrejuvvot girjjiid. Dán áigodagas son dovdalii ođđa fenomena, automobiila. Son lei okta vuosttaš olbmuid gaskkas Frankriikkas gii oažžu johtoláhttera. Su vuosttaš biila lei Berliet, mas son maŋŋil oažžu olu bargguid. Jahkása 1900 son illustrejuvvai su vuosttaš biilagirjji. Vincent ii dušše govvidan biillaid, muhto sárgii maiddái olu modebládaide.

Ovddas dan normma mii dalle gustojuvvui ja mas johttinleavga leamaš dainna eanet vulosvuohta teavsttas, Vincent oidnoi dan beaivvalaš eallima mas bilalašvuohta lei oassi.

Dat gjorde han spesielt populær. Også var det slutt med den svingende stilen med tilhørende krimskrams. Tegningene hans var stramme og uten fjas. Arbeidet hans ble likevel pryda med frodig kvinnelig skjønnhet, et element som sjelden mislyktes i sin virkning.

Vincenta fama olggobealde Frankriikkas nannet. Son vuolgai issoras vaddamis isana joavkkuid. Rene Vincent geahccai eanet eadni Amerihkkas. Dasa maŋŋel lei sus leavgaid “Harper’s Bazaar” ja “The Saturday Evening Post” bokte, mat dat áiggi ledje hui ovddimus girjjit. Dát ovttasbargu bistii guhkes 25 jagi.

Maidd Amerihkkas lei Vincent stuorra daddjon. Son barggai New Yorkis ja su mearridit ledje geardduhan ieznas eanet Amerihkka guovlluin. Son dovddai iezna dievasin Amerihkkas ja hupmai nuppit eanet eanggalasgielat. Dan giellaevttola vuoigatvuohta dihte son oidnoi olu beroastagaid amerihkalaš ovdaneamiid. Okta daid gaskkas lei Charles Dana Gibson, mii lea “Gibson Girls” ráhkadeaddji.

Dasa nieiddat ledje berozuvvon goddusas ja sii ledje masat dan mii Amerihkkas gohccoduvvo "hourglass figure" (sahkolasfigura). Vincenta siskkilde nieiddat ledje vuoittahan Gibson Girls-figurat. Sii ledje juo geavahan maiddai maimumus fransala haute couture-biktasiid.

1910:s soniidde Vincent Suxanne Locquetin, gii lei fransala statadoaimmajoavkku direktora nieida, dat joavku geavahii fransala ovttadagasdoaimmahat birojaid sisdoalu. Baras guoibmi letne Parisis, sjik osa Bois de Boulogne:s, huksen nuorat ja čalmmustahtti viesu. Su eadniaruovdi lei ii leat ivnniheapmi veahkkin sisdoalu heiveheapmái. Viesu vuolde lei garas, mii dat áigodagas lei erenoammas ja harva.

Vincentin lei buot buorre. Earet automerkkat sended gohccuid ja maiddai sosialala servodagas lei son mielde geahcceguoibmi. Eallimis lei Vincent nugo almmola musihkkaolmmozhat mat oidnojit su illustrašuvnain. Son lei perfekta biktas ja gaskamearas. Su humoristtala vuoigatvuohta lei almmolaččat dovddus ja dasto oidnojit dan maiddai su govvadusas.

Listu fabrikainnalasat geas Vincent barggai lei guhkes. Earret eará Hispano-Suiza, Bugatti, Peugeot, Renault, Georges Irat, Voisin ja Minerva ledje oassi Eurohpala gievkkanlisttus.

Olggobealde Eurohpas geavahuvde maiddai beroastuvvon amerihkalaš merkkat, nugo Lozier, Lincoln ja Packard, hilbmen su bálvalusaid. Son johtii eambbo biillain dain merkkiin geain son barggai. Maiddai dekkafabrikkat nugo Michelin ja Englebert ledje su klienttat. Dasa lassin ledje maiddai iešguđetlogu fransalaš ja amerihkalaš populara vahkkalagat.

Nugo mis daugga artisttat, Vincent oaiccui maiddai muhtun maŋimuhtti jagis ahte son ferte rievdadit iežas stiila. Son lea muhtun áiggi bargan namain "Rageot" dahje "Dufour". Fargga son oidnoi ahte dat ii lean sukses ja manai joatkkaskuvlla "boares lávddi" mielde. Dasa oidno maiddai su nanus ealameralaš doaibmanvugiheapmi. Dasgo son ii coggán buot duorastaga maŋa ja geahccai dán geasihuvvon geahppama njoahci geahppan.

Su barggu kruvdna lei go son benoameruvvui Searvvi Haskkuid ja Duddjariid presideantan. Dán barggus lei son ovddasvastaheaddji vuoigatvuoiggiid geažil sihke iežas liidui, ja dán áššis son lei maiddái suksesfulla.

Vincent doalvui go son lei 57 jagi boaris. Su nieida elii guhkebuidi maŋŋel su doalu.

Peter Helbach