Skiff karosseriija, guovttegielat fatnasja bohtun golggat?

Ovddit jagiid ovdal Vuosttaš máilmmisoađi lei varrasaš geardduheapmi aerodynamihka (stroomlijn) mielde. Inšpirasjona dán trendii: muorra!

Automobilan eahkes jagiidis ii leat aerodynamihkka ja stuorrolahtten dan ollu jurdagan diehtit. Aerodynamihkka diehtu lei nuppiin guvlui ain guorus eatnamis, dasgo lufteaviassa lei ain oassi ođđa historjjast. Go ovddit ahte “ođasmahttojuvvon” autoid ovddideigga, de ii ge leat geahcaduvvon lufteresistanssa faktor. Ovtta ovdamearka: dehálaš oassi dan áiggi autois lei radiator. Dat lei dábálaččat stuoris ja galgai “goahcahit” doarvvas lufte vai motor galgai bures doibmat. Muhto leat leamaš maid lahkaid. Radiatora sáhtii čadnot guvlui čuohppan dan maŋemuš, nu go Renault dahkái. Okta eará lahka lei čadnot radiatora vuollega, ovddasjuolggiin gaskkas, muhto dat dagai ahte dan oassi autosis lei bahábut geardduheapmái geađggiid ja eará luhttege. Vuoito lei muhto ahte motor sáhtii beassat gestileren omholssii mas lei njalbmi njunnojuvvon ovddabealde (mas lufte sáhtii “cievvut” guvlui) ja mii bures sáhtii čatnat skuddebordda ja sáddejuvvon sadjái gos johtolat leat

Probleama lei ahte biilla ovdagovva dagai nugo ruvttes vuodja!

Disse karosseriformene vart snart forlate. Det fanst likevel ein karosseribyggjar i Paris, som heitte Jean-Henri Labourdette, som meinte at batforma kunne brukast i utforminga av køyretøy, der bakdelen av bilen var laga av tre. I kombinasjon med den bogeforma utforminga vekkjer dette assosiasjonar til ein bat.

Okta su pirmasat disajnahusaid sisa lei karosseriija mii lei huksen Panhard & Levassor X19-sasisii. Biila huksojuvvui 1912:s Chevalier Renee de Knyffii, gosa dat áigodagas lei Panhard & Levassor jođiheaddjin ja dehálaš olbmo Fransa biilameahcis. Karosseriija disajna čohkkejuvvui “Skiff” soga, danne go “ruovdi” lei huksen seamma láhkai go se sirdon nammasaš unna vuodjanfanas.

Bilna oidne Paris autosaloniin dan jagi ja lokte ollu mihtte. Mahogni muoras dahkkojuvvon mahtta bilas dagai vuogga menddo geardde ge lighter go bil mas lea stalas dahkkojuvvon karosseriija. Mahtta Panhard & Levassor bilas Labourdette bokte lei runda. Eará fabrikat mat nabotste “Skiff” faset, geavahuvvojedje sharpat “torpedo”-fasen, mii dagai ahte biln galgga maiddai leat vel eanet sirdin vaartohka sarnan. Farga doaimmahemiidda geavahuvvojedje eará merke chassisat dakkar karosserifasain. Prestisala Eurohpala merke nugo Rolls-Royce ja Hispano-Suiza oidnojit danin mii eŋgelasgillii gohčoduvvo “boat tail”. Maŋŋel das boahtte maiddai amerihkala fabrikat.

Nugo oaidnaleamos ahte muorat gohccet leat leama ohppas bargomearralaccat, ja dat ii lean dan mii olbmot lihkostte. Dan dihte carroserijafasadat dahkke maŋŋel meattalis.Auburn Speedster Louwman museaslea buorre ovdamearka dainna.

Jean-Henri Labourdette dagai Panhard & Levassor vuođul vel nubbi veršuvnna mii leat stuorra govdodat álgovuoruheaddji modella. Jahkkiid maŋŋel oažžu dán biilla Louwman Musea. Stuorra restaureren lea leamaš dárbu go álgo muoras maŋos oassi lei heajos dilis. Álgo čalmmedusat lei Louwman Musea birras ja njuolggadus restaureren čuovvui daid. Skiff-oassi huksejuvvui oarjjabealdejoavkkuin gávdnon dieđuid vuođul, muhto Jean-Henri Labourdette iežas ráđđi lei buorre. Son, vaikko lei juo boaris, searui barggus.Báikkálaš bohtos nugo dat lea Louwman Museasmoaddejuvvo, lea čáppis ja addá geahččaleami dehálaš mode-trendan álgoáigodagas automobiilla historjjás.

Nugo juo lea muitaleamen, "torpedo" lei karosserijavuohta mii ovddiduvvui 20. jahkumulii álggus. Duiskka merke Benz ovddidii maiddai "Prinz Heinrich Fahrt" váras biilla mas lei torpedo karosserija. Erenoamasteapmi lea jorba linja mii manná biilla ovddas osiid rievttes badjelgeaset maŋos, ja dan ii rihkkon juoga olggos čohkkon karosserijaosku. Dán fasade lea leamaš rivolusjovnalaš danne go dan ovdal biillat ledje čohkkejuvvon golmma gaskameara "blokka"-osii: mohtor ja dan gieđahallan, pasašearro ja kofferttaosku. Go "torpedo" boahtii, de "stroomlijn" lei loahpas čuovvolaččat boahtán biillaid disainii!

Ovddit juohkehahtti vehikala, "Jamais Contente", mas belgiala Camille Jenatzy lei vuosttas geardde rihkkon magihkala 100 km diimmu gaskkal, lei heiveheapmi mielde hui aerodynamihkala ja geardduheapmi. Jos oainnat govvasa dainna biilla mas son lea olles johtu Frederic Gordon-Crosby govvadusas mii oidno dása, de oainnat dan bures. Muhto dan rohkke ja sajis dainna ii balla vuoddjinjoavkkus hehtte muhtun aerodynamihkala effektiivvasa.

Osa-huoddanbassi mas lea muorasovdna, oaidnaluvvui ođđasit golbmadlogi ja njealjelogi jagiin Amerihkkas. Dalle ii leat maŋos, muhto biillaid siiddut mat dahke muorasas. Dakkar modellaid, mat gohčoduvvojit "Woodies", ledje ovddimusas popularaset Amerihkkas muhtun áiggi. Dasto dat ledje dakkár biillat mat gohčoduvvojit "station wagons". Dát biillat leat geavahuvvon hotellaguimmiid viežžat stasuvnnaid ja maŋŋel dan sirdjet sin ja sin bágguid báikkái gos sii galget mannat. Muhtun Eurohpalaš fabrikat leat ge geavahan dán huksevuogi, muhto nugo álgojagiin lei dán mode doarvái bissovaš. Historja repetere juoga seamma lága.

Peter Helbach