Vadde Gordon-Crosby historjjasa sisa

Louwman musea coggii stuorra ieznaslagas girjjalašvuohta- ja dáiddaassasiid, earret eará stuorra logu bargguid Frederick Gordon-Crosby (1885-1943) bokte, son lei dovddus illustratora eanggalas blad The Autocar:s.

Frederick Gordon-Crosby lei bilafabrikkat geavahuvvon bargat teknihkala maksimusaid. Son liiko stuorra bilaid ja maiddai galggaheaddji sirdin sirdin govvadusaid. Dasege artihkkala skuvllas ii leat teknihkka dan beroastuvvon fage ja son oidno dan bokte earalaccat. Dasa maiddai son maiddai maiddai boahtte The Autocar-is bargui.

Muhtun gearddiid illustrašuvnnat ledje loktehattit go bargobihtat autobleaddjiide go govvadusat, danne go (teknihkalaš) čalmmustahttimat sáhttet čielggadeapmi eanet go govvadusat. Lassin sáhtti čalmmiidčorggájeaddji muhtun gearddiid illustrašuvnniin oidnot dahkkiid mat eai leamaš duohta. Ovttasvástádus, geahccejeaddji fantasiija sáhtti dán lágiin šuokŋadit ja loktehuvvat.

Dasa lei erenoamases mearkkaheapmi sportala evttadusaid, nugo riissat ja rallyat, bokte. Gordon-Crosby lei riebaduvvon muhtin Autocar-aviissa bargguideaset, mat ledje dovddus nugo S.C.H. Davis (24-diimmu Le Mans-gilvvuid vuoitin) ja W.F. Bradley. Son mátkii sin mielde Eurohpai evttadusaide, gos The Autocar čálii muitalusaid.

Su iezzas ivnnit bilana birra ledje stuorra monsterat mat bohte Grand Prixa álgobáikkis. Eará tema lei luhkki. Logi gaskal cuohtas áigge ledje dakkár fáttát mat hui čuovvoltedje publikkas ja leigga hui heivehuvvon artistihkala ja romantihkala čájeheami váras.

Gordon-Crosby maalausat ja govvadusat gos leat raddje- dahje sportbiillat leat dasa earahagas dovddus ja oidnojit ollu Louwman Museas. Go oainnat su maalausaid, de lea nugo don gaccat artistta luhtte dan beaivvi go son dahka vuostta skissat. Eallimis olbmot eai galggaheamen oaidnit dan maid maŋŋil geavahuvvo illustrašuvdnan raddjereportasa lusa.

Letta mii geavahit ovdamearka, dakkaviessu 1906:s Franca Grand Prix:a. Skildera mas galle lea Louwman-museahta daiddaossodagas, cuoza ruonas biilla mas maiddai maiddaleddji Ferenc Szisz, Renault-biilla, lea heajos dagus De Dietrich-biilla Duray vuosttas.

Geahtesadji cuovvumis geahccagoahtte nugo soga sis! Muhto duohtavuohta lei eará. Dasa romantiseret govva gávdno dušše dáiddara oaivvis. Oaivvildan lei duohtan 32 minuhta ovddas nubbi nummaris!

Ovddasii lea dat ii dušše dán illustraasioi birra, muhto maiddai eanet govvuid birra. Dagaheaddji journalist ferte lei diehtalasit addit dovddu ahte dat lei beroastuvvon geardanas ja ahte dán ferte vuoigatvuohta addojuvvot illustraasioin. Jus leamaš ge govva duohta geardanasas, de dat ii leamaš ge oažžon dan seamma fástu mii addojuvvo Gordon-Crosby fantastihkala govvain.
Dasto gávdnojit maiddai barggut Gordon-Crosby bokte mat duohtalaččat čájehit, gohččalan goassege garra, duohta, govvut biillafabrikkain, gos bargoneavvut ledje heajos, ja nuppiin liekkasin maiddai nuppit, nuvttagat, maid leat sihkkarastuvvon govvain ovtta dahje eanet biillaid, ja maid sáhttá kvalitatiivvalaččat iskkadeapmi dainna maid gohčoduvvojit soahte ’stuorra’ mestarat.

Son lei maiddai humoristtalaš bealli; nu lea Louwman-museas čuovvolaš karikaturat eanet dásseárvuin Enggalas dovddus leamaš johtolatovddiid birra. Olu daid leat oažžun namahusa Brooklands-geaidnusuohkanis, muhto sii leat eanet Eurohpás unnit dovddus.

Dasa govvaid siste oainnat muhtun Hindmarsh ja Fontes, sidjon 24 diimmu Le Mans giellas 1935 winnande biillas. Dát biila oidno maiddai museas.
Okta eará artistihk ealáhus Gordon-Crosby bokte lea adnojuvvon Jaguar-mascotta vuođđun. Ovddosnjalmmis njuikkava jaguar lea oaidnás dálá beaivvi rádjái Jaguar-biillaid ala.

Gordon-Crosby barggut bohtet goektere jahkuid logi jagis duvdojuvvui sutnje stuorit ja impressionisttala?it goh?i (nugo govva Monaco Grand Prix 1937:s).
Jahk? 1943 boahtte bearra?ii stuorra njuolggadus go unnimus barne sudd?i luftadoaluin. Gordon-Crosby ii dovdda dan gea?ggadeami ja dan jagis goddii ie?aset. Son lei duos ge 58 jagi boaris.

Peter Helbach