Ovddasceahkki: 1952 Aston Martin DB3 bargguhteam biila

Merket Aston Martin lea berozmusa historja geardderievnnas. Dasa lea ovdanbuvttan earret eará olu suksesfullat vysttat dilli guhkki gilkorasttat mánnodatloguin jagiin.

Allatbohtu lei vuoitin 24 diimmu Le Mans gilvvuin 1959:s. Vuosttas eanet gilvvanoahtta biila mii huksejuvvui maŋŋel Nubbi máilmmisoahtai lei DB3-modela, mii oidno Louwman Museum:s.

Automobiillat mas lea Aston Martin merke, leat erenoamattomus jahkodat 1923 rájes leat vurkejuvvon unnit lohkái Lionel Martin ja Richard Bamford bokte bargobáikii Lonttos. Moatti jagi maemmas sii fárre Felthamiin ja golbma logi jagi maemmas Newport Pagnallii. Guokte almmuhat leat juo 1914 rájes huksenan biilla mii lea osallistuman gorsaovddasdoaluide Aston Clintonis. Dasa lassin dan geažil šattai merke namma Aston Martin.

Produksuvdna eksklusiva ja johtti sportbilaid lei heittot ja fargga ferte nuorra fitnodagas giddet uksaid. Muhtin ođđa álggahan 1926:s dahkkojuvvui fargga, fábrikkas mii lei giddagas Feltham:s. Bilat ledje ain sporttalaččat, muhto konstrukšuvdna lei unnimusat álkes go ovddit modeliinn. Gaskamearri lei mohtor mii lei A.C. Bertelli heivehuvvon, 1,5 litra njealljecilinddar mii addai lagabui 50 hk ja dainna unnimusaš doarjjašeddjiin sáhtti boahtit buorri suoritusiidda. Sporttalaš olggobealde lei Aston Martin buorre boahtteáiggi, bilavervvoheapmi manai riekta muhto ekonomalaš dilálašvuohta bidnejuvvui ain heittot. Geahcceheapmi ovttastahttit Frazer Nashain, 1930-logi loahpas, ii šattai duohta ja Nuppelohkái Máilmmisoahti čuohppui maŋimušlaš láhkai katastrofalaš.

Go ruma 1945:s lei maiddai boahtan, lei Aston Martin geavahus mii lei lagas gohccoduvvon. Bassiid dilli dan lahkai bilideaset mat sii dahken lei eanet mannan. Sis mearrideigga adnotereaset lasi avisii “The Times” vai galle beasat gievkkan ostti. Dalle galle gievkkan, muhto dan ovddas ferte min mannat ruovttoluotta ovdal soahttaid.

Industriella revolusjon lea daljaga anan davvi Enggalas. Dasto lei no-nonsense-mentalitehta nuppi go lulli oassi riikkas. Olbmot doalvodedje giehtaide barggu. Soadi maiddai gili Huddersfieldis Yorkshire-s, gos David Brown barggai bearra­s­fitnodagas mii dagai tandhjulaid. Muhto son haalii eanet ja ala­stuvai tractoraid huksema. Dasa oaivvilda son ovtta nammasa Harry Ferguson. Moadde jagi maŋŋel sii leigga riidu, ja dan maŋŋel David Brown joatkkai tractoraid dahkamis Enggala­márkaniidda. Ferguson manai Amerihkii, gos son dagai seamma barggu doppe­márkaniidda maŋŋel namas Massey-Ferguson.

David Brownin masinat myytiin bures ja son lei boazos olmmoS. Go son lohkai reklama Aston Martin birra, de son mearridii jo daval. Su bivnnuhis maNa 20.000 punnda osttii son fitnodaga, mii duohta lea eanetgo muhtun fabrikaheallit mas leat masinat ja muhtun sasiijat ovdalsoagis modellaid. David Brown lei duohta ealafestet ja oinnii maNai goas galgai viidodat. Dan geažil osttii son maiddai Lagonda-merkka. Dasa fabrika lei seamma heajos dilis go Aston Martin, muhto lei okta dagu mii Astonin ii lean: buorre motor mii galggai doalvut ođđa maNa-soagis sportbiilla. Dat lei guhtta cilinddara linnjeara motor, mii lei disainerejuvvon legendaraalaS W.O. Bentley bokte dan áigge go son barggai Lagondas konstruktor-in. Motora lei guovttis bajit čuohppanokkaassat, mii lei dan áigge hui ođas ja moderen.

David Brownin ambisuvdna lei stuorra. Son haalii hukset ovddos buoridit Aston Martinin suksesaid geassiheapmamis. Son oahtan veahki iehcenriikkas St. John Horsefallas. Daat vuoddji lei ovdalsoagis juo vuittan heasaid go vuojadan Aston Martinin. Eksperimentela 2-liter biillas son leidde heasaide maŋŋel Nubbija maŋŋelsoaga, Spa-Francorchampsas. Nugo son 1946:s vuittii dainna sirkkus heasta ovdalsoagi modeli. 1948:s son kruvdii osalastima prestišala 24 diimmu Spa-Francorchampsas, mii lei heasu prohksebiillain, vuittuin dan boaresvuohtačalbmas Aston Martinis, DB1:s. Su co-equipier lei Leslie Johnson. Unni teamma lei jođus John Wyerin, guhte maŋŋel šaddai okta maŋggaid beroštuvvan teavmamaneagernis guhkes distansa geassiheapmamis.

Diehtenguovddas mas oidno nuvttagat ođđa ajaheaddjiid ovddas, lei duiskka ingenieur Prof. Dr. Eberan von Eberhorst jođiheaddji. Son lei ovdal soahti ovddasvasttas Grand Prix biillaid Auto Union (type D) ovddas. Soahti maŋŋel lei son guohtun Ruošša guovllus ja lei bargan Ferdinand Porsche ovddas, muhtun cisitalia Grand Prix prošeavttas. Son lei oažžon bargoneavvuid Enggalas ja David Brown vuolggai su bargui. Von Eberhorst lei hui dovddus, muhto erenoamáš konservatiiva diehtolaš. Maiddái lei dan áigge Aston Martin ii oažžun nuvttagat nugo Auto Unionis, gos lei nuvttagat nuppástusa haga. Dát dagai goassege njuolggadusaid gaskkal Wyer ja "The Professor".

Biila mii maŋŋel go lei plaaneruvvon vuorddege oaivvilis boahtte, sáddejuvvui maŋŋel ja riegadasii namma DB3. Dat lei čielggas sirddon guovtteisttalaš čađaovddas biila. Biilla vuojadallii guhtta silinddara ex-Lagonda mohtor mii ovdal lea mainnejuvvon.

Go Aston Martin searvat gilvvuid 1952:s, de sii sáhttiba válljet eanggalas johtolagaid buoremus olbmuin. Lassin dovddus nammaid nugo Reg Parnell, ledje maiddai Lance Macklin ja George Abecassis olamuttus. Nuora talenttat nugo Peter Collins ja Geoff Duke oahttojedje maiddai vejolaheapmái osohttit iezzaset.

Das mailet berozmusa sukses mii oidno 1952:s, lei viidat ceahci sadji Monacovuona Grand Prix:s. Dát girdin ii lean Formule 1-biillaide muhto sportabiillaide. Buot dehálaš fabrikateavsttat searvodeigga ja maiddai ollu Formule 1-bilot ledje čohkken kokpitii vai searvvit dán prestišalaš girdimii. Viidat ceahci sadji oidno de buorre bohtosiin ođđa biillii. Muhto girdima muitalus lea bahámaš. Harjjan dihte galggai italias veterana Luigi Fagloli jápmán, mii liikošii lunddolaš gohččun. Go 18 kvalifiserejuvvon biilla lei vuolgán, ovdáneapmi lei buorre árvvavihkku Jaguara várás, gos Stirling Moss lei stivrras. Go fertenassii lagabui okta njeallje girdimis, roahpahii Parnell:a Aston Martin Ste. Devote:s muhtora. Dan maŋŋel čuohppanboasttat sihkkarastii stuorra logu biillaid girdimis.

Loppege geassii Peter Collinsa Aston Martin (dakka mii lea oidnos Louwman Museumas) ja son boahtte maali viidnase sajis, gaska oktanuppelot gearddi maŋŋel vuitera.

Boahttegihtii eará giellasat mielddisvuohtaid mat earat DB3-at ožžon sihke eará giellasat mielddisvuohtaide Stuorra-Britannias eai lean nu buorre. Biillat eai lean hui dohkkehuvvon ja go sii galledeiggašedje, de geahččalii geatnegažžat leat joatkit joatkit.

1953:s oidnojit visot buorre. Okta vuostta sisabohtte stuora raccaide davaseasoanas, 12 diimmu racca Sebringis Amerihkkas, oidnojit mannan hui bures. Collins ja Duke (motorcarrerapilotas guhte sihtii urasuvnna biillimis) jođiheigga joavkku gitta go maŋimuorras manai bálgás ja heaitui raccas.

Ovtta gielas mas eengelska joavkkut hailluid mielde sihkkarastit lei Mille Miglia. Vaikke eengelska fabrikatat eai ollenge leat leamaš duohtan suksesfullat dán gielas, de dat ii leamaš biddjonasa Davida Browna geažilit mielde. Son registrere 1953 maiddai njeallje biilla, ovtta DB2 ja golbma mas lea DB3-typa. Guokte dain maŋemusain jođiiga giela loahpalii, vuosttas boahtte buorre vihtta sadjái go Parnell lei stivrras. Nuppi, mii lei nuorra talentta Peter Collins stivrras, boahtte fargga okta diimmu maŋit 17. sadjái. Dát biila, mii oidno Louwman Museas, berostuvvá juohke jagi vel historjjalaš veršuvdnii dan beroštuvvan Mille Miglia gielas.

Danne lei Aston Martinis boahtan diehtui ahte DB3-modella ferte bures buhtisvazahuvvot; doppe lei DB3S-modella boazodoallu. Dasa lei geahppat go ovddit modella ja das lei maiddai nanus joatkkaskearru, mii lasi nanusvuohta ja maiddai boahtte jagiin buorre bohtosiid.

Slikkat 1952 ala barggu mas maiddai johtii dan vuosttas vuoitui Le Mansas 1959:s, mii lei David Brownii nu stuorra ja heittot geahccevuoitto.

Peter Helbach