Blaset vai ii blaset?

Dasa gaibi lea eanetgoas muhtun jurddaheapmi. Go politiija duddjo alkohola, de lea vastere vastera makkargeahtes vasterus. Blaset lea muhtun joavkkus ovdanbuktus geas lea erenoammas vuojadanvugi. Ovddit dahje maŋit de oaččut maiddai dása laktásan "dollan suohkana". Dát muitalus ii guoskku ge muhtun dain guovtti fálaldagain.

Motorat fertejit, vai sii galget doaimmat bures, lufhta. Dasa lufhta suovvot sisa ja dan maŋŋel seaguhuvvo bensiinnaineaset, nu ahte dat galgá, njoazimusas, leat rogganmasseasat mas lea boazodoaibma. Dát sáhttá dahkkot guokte láhkai, carburator bokte dahje injeksuvnna bokte. Eksplosuvdna mii šaddá go dát seaguhus rogganaddá buoguid bokte, sirdá pistona jođánis. Jus dát, unna áiggis gaskal, maiddái dáhpáhuvvá siiddesii verbannduslatnjain, de leat mannan motor.

Danin go geassi “atmosferalaš”, dábálaš lávki bokte, šluhtáhuvvá, sáhttá maiddái kompressora geavahuvvot lassidit geassi dásseheapmái sylindrariiddis. Kompressora bassa geassi bassetdoalu vuolde mohtora sisaadnemearras. Go eanet geassi lea sylindaris, de sáhttá lasihit eanet brennstoffa ja suddjet dan. Dát dagaha stuorát roahkkana ja danin lassana mohtora vuoibmi.

Kompresor lea doalahuvvon krumppa geažil (supercharger) dahje unna turbinain mii geavaha energiija bazzasudduin (turbolader). Turbo lea eŋgelasgielas boahtan ovttadallan turbin ja booster sánit. Bazzasuddi doalahuvvo turbinna, ja das go dat lea seamma aseas go kompresor, de kompresor maiddai doalahuvvo. Motor mas lea turbo, oaivvilduvvo "spaghetti"-joavkkus bumbuin mat johtet turbinna bokte, nugo vuolggasadji oidno dán vuollel motorblohkas Sauber-Mercedes C8 1985:s.

Ovdasvasta superchargeris lea ahte son reaiddus lea njuolgga ja son addá bassa vuojadanlohkuin geažesbassi. Muhto bággu lea ahte vuoimmi manná borte supercharger jođihusas, nu ahte oassi lasi vuoimmis manná maŋos. Turbo ii leat dán váttisvuohta, muhto doppe lea danne mii čilgejuvvo "turbogat"; dušše go mohtor čuorvušii dihto lohkki vuojadanlohkuide, de oaččá turbo doarvái rogganbáhkuid vai kompressor sáhttá bargat nu go galgá.

Kompressora geavahuvvui vuostta fois mainejuvvon amerihkalaš fabrikka Chadwickis 1900-logu álggus. Ovddidanfasen gaskkas addai "normala" mohtor 80 hk, muhto kompressorain lei dat 100 hk.

Stuorra raba kompressoraide boahtte gearddevarriindustriijas vuosttaš máilmmisoađis. Gearddevarrien mohtorat njozzejedje badjel dihte okta alddis olu vuoimmi danne go dolla lea dilli. Dalle boahtá unnit bensiidnamolsa sisa buollinlatnjasis, ja danin mohtor njozze vuoimmi. Geavahan kompressora oažžuheigga dán váttisvuohta muhto muhto heivehuvvon.

Maŋŋel jagi 1918 oaivvildettiin ođđa teknologiija erenoamáš geardduhusas. Dán bargovuohkás lei lasi vuoimmi ain buorre. Okta klassihkalaš ovdamearkkaid dán birra gávdnojit álggovuosain Formula 1 historjjás. Reglementtat 1950 ja 1951 sáddejedje ahte mohtor galgai leat 1,5 liter kompressoris dahje 4,5 liter haga. "Spillafievrru" oidnoj nu: Alfa Romeo ja Maserati leat máŋga kompressorbiilla. Fransa álbmogis leat Talbot ja Delahaye biillat 4,5 litra mohtoriiguin. Leat ođđa fitnodaga, mii čuoččui nama Ferrari, ja son galgai geahččalit legendara 12-cylindara 1,5 litra mohtorii (mas lei kompressoris). Dát biila ii lean rievttes jođánan ja fargga sáddejedje ođđa maiddái 12-cylindara mohtora (haga kompressoris). Langas lávki šaddet biillat dainna ungeblazen mohtoriiguin buoremus ja buoremus čiehkamearraheapmái.

1951:s boahtte duohta deaivadan; Alfa-bilat mas lei 1,5 liter kompressormotor leat ovdaneamet loahpas, muhto da leat dalle addan eanet go 400 hk ja dat lea cehkaheamen stuorra bensiinabruhtuma.

Ferrariat leat bidjan "duos" ca. 380 hk muhto ledje ollu ekonomalasat. Dat lei klassihkala sagat jienas ja goddes. Nugo veahase johttes Alfat fertejedje goassege guokte geardde bensiidat go Ferrariat fertejedje dan maks. okta geardde. Maŋemus jagi jiemes argentinalas johtolat Jose Froilan Gonzalez rihkkui dan luotta.

Silverstona Stuorra Enggalanda bajiidgaskasa davvi geassi gilvvuin galle Alfa-bilat galledje heroiska dagu viimmat. Maŋimuusas lei Alfa doppe jagi maillimus mearas, muhto Arese-s Alfa Romeo fitnodagas oaide bures ahte ferte heaitit go leat bajimus biktas. Ja dat lei dušše dan maid sii daggai.

Ellas lea dan ahte Ferrari 375 Indianapolis Louwman museas lea alkuperas grand prix-biila 1951:s. Maŋga rievdadusa maŋŋel geavahuvvui dakkaviessu Indy 500:s 1953:s.

Lea fas gitta leamaheamen kompressora Formula 1:s. Guhkesdistanssa geardduin geavahuvvojedje daid vel. Mearrala sus ahte juoga osalasti dainna guhkesdistanssa geardduin dagai ahte turbo boahtai fas ruovttoluotta Formula 1:s. Dat lei Renault jagis 1979. Go nuppiin buot konstruktorat (erohus Ferrarist) johtedje Ford DFV mohtorain, de dat franskalas merke boahtai guhtta cilindara turbomohtorain mii lei fargga 1500 cc, ja mii lei juo geavahuvvon guhkesdistanssa geardduin.

Álgos lei vuoimmi duos daid Ford DFV-mohtoraid vuolde, muhto fargga badjelgeigga maiddai ca. 550 hk maid dainna "dual four valve"-mohtorat addet. Go Renault lea bidjan vuoimmi Formule 1-mohtoramearkkaide, de maiddai eará fabrikat leat čohkken dán meriidii, nugo Honda (mii 1967:s lei heaitán), juo datte Ferrari, Porsche (maiddai danin spihtehahtti) ja maŋŋel BMW. Das go vuoddjit gallejedje "turbo-lagii" ja fertejedje oahpahit ođđa vuojánstila, de árbevirolaš mohtorat sáhttiba vel bistit. Maŋimus vuoitin DFV-mohtoris Formule 1:s oažžu Michele Alboreto Tyrrellin vuovdás GP Detroitis 1983:s. Dat lei nuvttáneamen čilgejuvvon geaidnostággis gos turboat ledje stuorra háhkanas.

Nugo badjelas go lea Formule 1:s, de dasa manai muhtun moala. BMW attii motorat Brabham teamii, mii dan aga lei Bernie Ecclestone vuoigatvuohta. Dakkat ledje muhtun spesiale motorat, mat sin unnit cilinderinnehalli (< 1500 cc) geaiguin oidnojit beassat badjel 1000 hk. Suhtas go lea ruovttoluotta, dat juo. Mii erenoamas lei almmolaS olbmuidiide, ledje stuorra dollat mat boahtte exhaustas turboid gaskkas. Dain badjelorganisasionain dovddustuvvui ahte ovdaneapmi lea muhtun moala mannan badjel giehta ja sii mearrideigga fas gieldit turboid, ja dat galget hehteduvvot 1989 jagi ceahkkimis.

Ja dalle, 2014:s, lea turbo ruovttoluotta, nugo bures oidno Renault:a V6 F1 mohtorassii.

Árvvousat dán birra leat stuorra earohusat. Mottora galmmihis jienat lea heajosat ja ii adden dan goikkehanvuohta dovddu vel. Bensiinabruhtus lea maid nuppi oskku unnit go ovdal. Alfa-biillat gitta logi jagi 1950:s jugedje 1:1(!), muhto otne bruhtus lea nugo 1 lihtar golmma dahje njeallje kilomehtera badjel. Lea dat ovdaneapmi?

Peter Helbach