Vadde Blah Bloed historjjasa

sir winston churchill ja vuorasgielalaš familja hollandas

Louwman Musea gaskkuste lea erenoamasiid biillaid mat ovdal gullet konngaid, keasarat ja eará aristokratiija mielliide. Dát vehiklat eai leat dušše fertevuogit. Sis čájehit eallima vuoimmi, prestiissa ja persovnnala smakki. Ruovttoluotta limusiinnat rájes diehtiluvvon mahtobilláidda, mat leat huksen erohagain sin ieznas beroštumiid mielde. Dát biillat čájehit mo biila ii lean dušše teknalaš objekt, muhto maiddái ovttadagašvuohta vuoimmi, identitehta ja áigeguovdilisvuohta. Ovttasbargu alit varra máilmmis, goppe lea gopman stalis, nahkkis ja unnit detailain.

Sir Winston Churchill ja su Humber Pullman Louwman Museas

Ale, ale, ale luovvat

Sir Winston Churchill lea erenoamaste doppe dovddus go son lei Brihtala pmerear maŋemuš máilmmisoađi áigge. Son lei oskoldas Stuorra Golbma mihtun Rooseveltta ja Stalinna mielde ja dagai dehálaš ovddasvástádusa Eurohpá boahtteáiggi ovddas. Su liekkas sárdnidit eai goassege gallešuvvo. Seammalaccat go su beroštupmi sigarrain ja biillaiguin. Su Humber Pullmanis lei danin stuorra asbak. Dát alvaluhtton limusina lea hui luohtehahtti, muhto ii nu čielgas go Rolls-Royce.

Geahca Sir Winston Churchill-a Humbera

Prins Bernhard ja su Ferrari 500 superfast Louwman Museumas

Rafnas Ferrarii

Prins Bernhard lea riegadan Duislanddas, muhto oahtan Juliana prins-gamaalana 1936:s Hollanda staataborgerskapi. Lassiin dovddus albasa anjerin lei Bernhard vuosttas presideanta World Wide Fund for Nature:s. Ja go buori lihkolaš erenoamasa Ferrariid sirdin lei son Enzo Ferrari priváhta ustib. Enzo rohmui Bernharda buorre klanta ja hui buorre vuojadanolbmo. Soaitge buoremus Ferrari mii Bernhardis lei gávdno Louwman Museum:s: 500 Superfast Speziale. Dasa áigái lei dat unikála ráhkadeapmi, danne go mohtor, sisteinterievrasa ivnnit ja lakkivnnit, maŋŋelcahket ja rámát gordejuvvojedje erenoamáš Bernharda várás!

Geahca Prins Bernhardi Ferrari

Jonkheer Carel Godin de Beaufort, erenoaiddi Maarn ja Maarsbergen ja su Porsche F1 718 mas lea Louwman Museum

Alit gilvabákti

Jonkheer Carel Godin de Beaufort, eadni Maarn ja Maarsbergen, lei vuostta dutchala ahte oaivvildan beahttit bohtosiid Formula 1 maillubajimusas. Ja dat maiddai Zandvoort Grand Prixsas 1962. Son loahpahii muhtumin ovdal Jim Clark, Dan Gurney ja Jack Brabham, mii lei erenoamaste buorre doaimma. Erenoamas go son lei fargga 2 metra bajit ja vejola 118 kilo. Ja maiddai danin go son lei okta maŋemus "gentleman racers" mas ii lean fabrikka doarjja. Carel lea gitta 31 GP:sas mielde. Oahpahusas Duiskka Stuorra Bajas 1964 son goddii. Su favoritt Porsche 718 lea oidnon eará Formula 1 biillain Louwman Museum:s.

Geahca Carela Porsche

Silbarolla Rolls Royce Phantom Hyderabadis Louwman museas

Hyderabadas silbar fantasma

Wali-ud-Dowla, Hyderabad-a nawab (ovttastatsminister), addá Rolls-Royce Motors Ltd. Bombays maŋŋel 1925 bargu sádde okta ovdamearkka dan áiggi ođđa Phantom I, mii lei Silver Ghost-a badjelgeassu. Biilla ferte leat bargon Barker-a karosseriijn, mii lei Rolls-Royce-a dábálaš karosserimiehta. Das go Phantom lea geargan polertta aluminiumain, de son dovddojuvvo fargga nama “The Silver Phantom of Hyderabad”. Uksapaneallat leat polertta teakmuoras. Maŋebáikkis leat guokte čohkkehahtti muorraeatnasaš beavdegovva, ja doppe gávdno maiddái teakmuorraš skáhpu mas lea kamera, binokkel ja čáhcebohtat.

Geahca Wali-ud-Dowla Rolls-Roycea

Prins Wilhelm II ja su Mercedes-Benz Type Nurnburg 500 Louwman Museas

Keasara Mercedes-Benz

Duiskka maŋemus gaskaeadni lei Wilhelm II. Son lei Brihtala gonagasnissona Victoria mánná ja luohttámus máŋga gonagasidda ja prinsaidda. Novemberrevolusjona áigge guođđii Wilhelm neutrála Nederlándii. Son čađa áiggi ballingasvuođas, vuosttaš Amerongen gorudagas ja maŋŋel guovllu ‘Huis Doorn’ Doornis. Son jorgalii doppe 1941:s. Áigge go son orui Nederlándis, lei Mercedes-Benz Type Nürburg 500 dehálaš searvva. Merenruoná mála čájeha gaskaeadni liikojuvlla flotas. Nannet geavahusa dihte ledje šassis ja vuođđu nannejuvvon. Biila lea maiddái láhkaheivehan vuođđoláhttenbivddus.

Čájet Wilhelm II:a Mercedes-Benz:a

Luftfartoy

Ferdinand Adolf Heinrich August Graf von Zeppelin lei duiskka invenhtor ja lufteavttapioner. Son hukse sigarafahkki lufteavttalmas mas lei hydrozen. Dasgo lufteavttalmas lei "ge luhtte go lufte", de dan sahtii geavahit stuorra ferasvannjasiidda. Vuolde Vuosttae Maailmmisoahtai dovddii ahte daid lufteavttalmasat ledje nu álki miehtsemahttit geahppaseappot vihkejuvllaid. Rampa ja vahagat maiddai daggodeigga ahte Zeppelin maŋŋel guhká guoimmuheapmái. Musihkkamuseapmoplána rájes oainnát Brihtalaš varianta Zeppelinis, R34:a, kokpit. Ja vuosttaš geardde láhtis sáhtát oaidnit ii goassege vajaldaga kokpitis.