Vadde elektralaš biilla historjjasa
Goike, elektra ja bensin
Go ovdamearkkaid áigodagas biladeami ovdamearkka lei ain unnimus fázas, de gallede motorat ja akkuhat gávdnojit juo. 1828 rájes dahkkojuvvojedje skaalas “bilat”. 1888:s lei vuosttaš elektralaš biila duohta, guokte jagi maŋŋel go Carl Benz ovdánašuvvui vuosttaš bilal. Dalle álgii gilvvoheapmi elektralaš, gohppa- ja bensiinabilaid gaskkas. Elektralaš bilas lei buriid ovdáneamit ahte son lei hámis ja luondduheapme gallede motorain. Muhto go elektralaš startari bensiinamotoride várás sáddejuvvui ja bensiinahaddi lasihuvvui stuorra loguin, de elektralaš bilat nohket maŋos. Nuppi máilmmisoađi áigge, go beasanhaddi lei unnimus, oaččui elektralaš biila (gaskamearra) ealáskahttima. Peugeot VLVL ja Breguet A2 leat buorit ovdamearkkat das.
Columbia Elektralahttu Landaulet 1899
Dasa Columbia lea oidno geavahuvvon vip-fievrridemiide New York City:s. Dat lea maiddai guoktehas heastaheapmi. Gos heasttat leat buhtis ja suddjet guokte stuorra elektrovahkkui. Bokkis oidnojit muhtun vuojadanveahkit ja Volt/Ampere-mearri. Geahca dan erenoamasa ceahpes, giehtagieđahallam ruonas ravddaid lakkiid gaskkas.
Loga eanet
Hedag Electric Brougham 1905
Hedag oahtas konssesuvnna geavahit taxia Hamburgas maŋŋel go gávpogiin nugo Hamburg ja Berlin leat bensiintaxiat gieldon. Juohke ovddasruovttus lea lossas elektrovilju ja batterijat leat biddjon šovdnjegieddaga vuolde ja maŋos. Vuojadanveaiggis lea birra 80 km ja stuorimus njuovččat 23 km/h.
Loga eanet
Baker Electric Roadster 1908
Danne modelain geahcce Baker dahkat elektralaš biillasiid sutnje seamma lágan go gilvvobiillat mat leat bensiinna- dahje dieselfierbmadahkkiin. Radiator ii leat funkšuvnna ja «mohtorkapta» vuolde leat batterijat. Lattiin pedalain lahka gávdno dashboarda, mii čiegus Volt- ja Amperemeteras. Dainna sajis oainnát maiddai akkuide laddaheapmiovttadaga.
Loga eanet
Baker Electric Coupe 1912
Dasa ollisla elektrala doalvvoduvvon biilla lei modellun Oma Ducka unna biillas Walt Disney teahterfilmmearras Donald Duck. Baker biilla oidno aristokrahta automobiilla maillimis, mii galgá heaitit eahpesihkkarit bensiinna- dahje goaddebassanmohtorbiillain.
Loga eanet
Detroit Electric Clear Vision Brougham 1912
'Clear Vision' lea dainna Detroit Electricis oktasaš go lea bajimus laktinlassi maste oaivvisruovttus galgá laktit. Bateriijat leat kofearttas maŋis. 160 kilomehtera vuojadanveaiggis lea hui gilvvoheapmi, ja dan dihte Detroit Electric lei okta márkanjoavkkus joatkkaskuvllas elektralaš biillaid fáddás.
Loga eanet
Cygnet mageras guollecizaz biila 1920
Nabha maharadja dagai logi jagiin unni versuvdna su Swan Car avttas. Dasa sirdon nama Baby Swan dahje Cygnet (unni cuonjanas) ja danin lea elektromotor mii doaimmaha viehkan. Begge biillat leat dase gohccuiid museas, nugo eadni ja nieida.
Loga eanet
Peugeot VLV 1941
Nubbi maailmmisoaidi agis dahkkojuvvo dainna go fossila brennstoffat leat heajut, ja dasto Peugeot dahkko dainna elektrala johtolaga VLV (Voiture Legere de Ville – geahpes gávpotbiila) duiskalaid luoikkamis. Maŋŋelsporrageaidi govdodat lea dušše 33,5 sentimehtera, ja dan dihte dat biila oidno nugo golmmasjuolgevahkki.
Loga eanet
Breguet A2 1942
Ovddas vuostta maijaimiljonasoahtii dahkái Breguet lassi luksus nealjageardaneavttuid laktahkkin maasiid. Dát leat buorre kvalitehtas, muhto eai lihkostuvvan. Periodeas 1941-1945 ii Breguet oačcu geavahit geardnegaid ja de duddjui dilli dihte elektrala maasiid. Dát A2 maasii lea guhtta batterija ja sáhttá vuodjit 65 kilomehtera go gaskka njoazilvuohta lea 40 km/t.
Loga eanet
Corbin Sparrow elektralaespihtta ovttaisttallan 2000
Dasa mat gohccoduvvo Jelly bean, lea almmolahtten namas PTM, Personal Transportation Module. Dat lea ollislahtto elektrala drijviela bilas ja lea erenoamasiin dahkkojuvvon orru-barggamuorra ferdenii. Fertenveara lea lagabui 55 kilomehtera ja alimus njuovccevuohki lea 120 km/t.
Loga eanet