BiljetatLouwman museum
Plana visittatPlana evtalasatKoleksatMuseaWebshop

Vadde Indy 500 historjjasa

Sivva geaidsi Indy 500 mas lea vielgat namma 500 Indianapolis Motor Speedway sevdnjes alit stohpusas

Indianapolis 500 mil lea dehálašaimus biilladoallu Amerihkkas. 1911 rájes leat oassálastit njuolggadus 200 girjji johttán hui johtilis oval-bana bokte.

Dasa ovala bijnaman lea The Brickyard danne go son ovdal lei gaskkalagaid mas leat steinklinkarat. Dasa originala klinkarat leat vel ain barggus starten ja loahpahussan, muhto earat leat dahkon asfalta. Juohke jagi lea gielas soadjin sonnjadan ovdal Memorial Day-beaivvi. Vinnjar juvddadaidagaid gaskkas jugii arvalas bottela melka.

Motorsportta Triple Crown

Albmot suorggideapmi

Indy 500 cuogga dakkaviessu Grand Prix Monacos ja 24-diimmu Le Mansain Triple Crown of Motorsport sis. Ollu vuoddjit leat fuomaskan ahte dan vuoitin lea ultimat ovddasvasta. Fernando Alonso, Jacques Villeneuve ja Juan-Pablo Montoya ledje lahka dan vuoitima, muhto dušše Graham Hill (Damon Hilli viellja) lea vuoitaman buot 3 girdiraddi ja dat leat maiddai registreren palmaresas.

[object Object]

Arie Luyendyk:a Lola-Chevrolet

1990:s ja 1997:s vunnje Nederlender Arie Luyendyk girjega. Su vuostta ovddasvuohta oaiccui son Lola-Chevroletin. Su gaskamearas johtu girjegas lei 382,2 kilomehtera diimmu. Arie lea suksesvollamus Nederlenda johtolat Amerihkas ovttastuvvan Statis. Su 1990:s biilla replika lea oidnosmahtto Louwman Museas. Lassin ollu eará čalbmiid mat leat johttan Indy 500 girjega gaskal 1920 ja 1961.

[object Object]
Sivvi guvlui Stutz Bearcat sevdnjes alit stuodiijas

Stutz Bearcat 1920

Gavccilogiid 20-logus fertejedje soitet gohccuid mat ledje cehki “speedsters”. Vuollega chassis, garas motor ja unnor njuolggadusat. Kap, lasi ja uksat eai doppe leamaš dainna. Stutz Bearcatis lei stuorimus geahcceheapmi Mercer Raceabout.

Loga eanet
Sivvaguovlu Hudson Straight Eight Indianapolis donkar alit sturios

Hudson Straight Eight Indianapolis 1933

Jagi 1930 mearrida Indy 500-organisasuvdna ahte hearrat fertejit geavahit standardmotorat. Sivvan lei ahte golut ledje nu allagat. Dasa geažil leike ollu stuorra biillafabrikkat fas oassálastit hearran, nugo dán Straight Hudsonas. Maŋŋel geahččaleamis oidnojit dán válljen lea bissovašvuohta Indy 500:s.

Loga eanet
Sivva geardi Ferrari 375 Indianapolis sevdnjes alit stuodiijas

Ferrari 375 Indianapolis 1952

Oassaldat Indy 500 ceabet 1952 ii lean buorre arvvohus Ferrarila. Moatte ge leat FIA, biilaevttala federasjon, dan jagi lasihan Indy 500 Formule-1 ceabetohkii. Dan geažil modifisere Ferrarila su Grand Prix-racereid dainna ceabetii. Ferrari mas lei dovddus talenttalaš Ascari sturros lei okta ge oaivvildii kvalifiserejuvvot dán ceabetii.

Loga eanet
Sidaovdna Watson Indianapolis donkar alitstudio

Watson Indianapolis 1961

Watson lei vuosttas biila mas geavahuvvui polyester ja magnesium. Dasa lassin lei dakkaviode biila guhkes, maddu ja aerodynamihkala? go ollu eanet geahcceheapmiid. Dasa geavahuvvui maiddai ahte dan biilla guovdilisbargu lei erenoamaste Indy 500 dihte bidjon biilla gurutbealde.

Loga eanet