Vadde Piero Taruffi historjjasa
Piero Taruffi iehtanasvuohta
Piero Taruffi, riegadan 12. borgemannu 1906 Albano Laziale, Italia, álggii bargovuodain autokuristtan 1930-loguin. Son šaddai okta dan áiggi eanet ovttadagas ja gudnejahttojuvvon kuristan, mas lei ollu doaimmat Grand Prix-gilvvuid, guhkes gilvvuid ja autodoaimmabáikkis maiddái olles máilmmis.
Italiaska ruohtat
Taruffi vuoras gearddejahkiid heahtegearddiid ledje eanessii Italiijas, gos son mieldegeigga ieznas sihke erenoamasi riikkalaš heahtegearddiide. Jahkás 1932 son oažžu vuosttaš stuorra vuoituma Coppa Ciano-nammasaš gilvvus, mii lei dehálaš italias heahtegeardi. Su diehtu ja doaimmahanveahkki stivrras čuovvuleamen, ja fargga stuorra heahtegearddijoukkueat fuomášedje su.
1957:s Mille Miglia
Okta Taruffi mearit earahallan barget lei su vuoitin legendara Mille Miglia 1957:s. Son johtii Ferrari 315 S sturros ja vuoitti 1000-mil racca mas lei stuorra gaskamearas, ja dan bokte dagai nama su birra okta stuorimus johtolatvuoigat geasi.
Le Mans:a 24 diimmu
Taruffi lei ma geasi deaivvadit 24 diimmu Le Mans gilvui, gos son muitalit gearddegeardda vuorddes lei. Vaikke son ii nagodan doppe vuoitit, de son lei ain stuorra rivgu ja myotkkastii dan gilvvi berozuvdnii nuppi geainna garasat doaimmabirasceahkkimis.
Okta doaimmahanveahkki
Lassin go lea leama succesat geahtes, lei Taruffi maiddai dohkkehan ingenior ja disainar. Son studerejuvvui mehanihkkarvuohta Romsa universitehtas ja geavahii su teknala gansttaid parahuvvot geahtesbiillaid. Su bargovuhtii gaskkas lei son mielde ovdaneapmái iešguvlui geahtesbiillaid, earret eará muhtin mat bissehuvvojedje su namain. Dat dehálaš geahtesbiillat maid Taruffi disainai, ledje Tarf I ja Tarf II, eksperimentala geahtesbiillat mat huksejuvvojedje 1950-logus. Dát biillat, mat son ieš ruhtadii, ledje mas leat ođasmahttojuvvon teknologiijat ja aerodynamihkala disainat, mat dalle ledje revolusjovnalaš geahtesmaailmmis.
Okta stuorimus bilsporta ikonain
Taruffi geardduheapmi sihke heahtevuhtii ja teknihkkii dagai su guovttosolbmafigurahtta biillaspeallu servodagas. Su veahkavuohta leat suksesvala heahtevahkkis ja disainaris oidno su mánggasvuohta ja beroštupmi spealu ovddas. Su árbevierru eallit ain nugo okta stuorimus ikonain biillaspealus, gean váikkuhus lea ain dovdomeahttun ođđaáigge heahtevuhtii.