Vadde Mille Miglia historjjasa
Mellan 11 ja 15 geasse dahkkojuvvo dán jagi Mille Miglia. Dát giellasajis 1.000 mil lea leamaš orrugahttin gaskal 1927 ja 1957. Otne Mille Miglia ii leat ge race muhto rally boazosadjiid autoide dasa jagi. Louwman Museumas gávdno ollu orrginala auto ja dat berusta maiddai dain ođđa edisuvnniin. Teahter lea vel huksejuvvon ollesolbmuin Brescia stiillas, mas lea giellasaji álggahanbáiki.
Mille Miglia historja
Leat duhat milja eret… Mille Miglia lea ain vuoddjon guorus seamma guovllu Italias, juohke geardde eará ruohtas, muhto ain álggahan ja loahppan Brescias. Rievttes 1938 rádjái Alfa Romeo oidno ferten buot versoaid. 1941 rájes ja maŋŋel Nuppeloge Maailmmisoahtta ii leamaš heiveheapmi, danne go lei váttisvuohta čuovvuid váras. 1947:s Alfa Romeo vuittii, muhto maŋŋel dat lei eanet Ferrari geažes mielddisit, gitta go stuorra njuoskkas 1957:s gilvvu áigge mearridii Mille Miglia loahpahuvvon.
Mercedes Benz SSK 1929
Dasa beroemaste Mercedes agala jahkui lea vel ollislas originala. Duos 30 eksmplara leat goassege huksen dainna soitet gohccoduvvon Super Sport Kurz. Miihtome race-ovddasvuohtat leat beahtton, earret eará dan Mille Miglia 1931:s. Dát eksmplar lea vel ovtta beaivvi navcci geardde mielde historjjalaš Mille Miglia:s.
Loga eanet
Alfa Romeo 6C 1750 Gran Sport Testa Fissa 1931
1929:s 25 6C 1750:st 26:nnist leat vuollainna Mille Miglia. Testa Fissa mas lea min musea, searui Mille Miglia 1934:s, ja dan vuojadii vuosttaš Formule 1 máilmmecampion: Nino Farina.
Loga eanet
BMW 328 1938
Almmuhuvvon prestihkaprojekta masas Golmmajat Riegas, dainna duohta allrounder-in mahtii beassat badjel 140 geardde vuosttasbarggu- ja rallyvuoitimiidda. Dainna maiddai Mille Miglia 1940:s. Dat ii lean dušše sportbiila, muhto maiddai cirkuit-biila ja guhkesveaga gearddebargobiila ovtta sadjái.
Loga eanet
Alfa Romeo 8C 2900B Spider Corsa Sperimentale Balena 1941
Dasa Alfa Romeo 8C 2900B Spider Corsa Sperimentale Balena (walvis) gallede 1980-logus Argentinassas. Vuostta11 logiokta Alfa 8C 2900 biillaid geavahuvvojedje Scuderia Ferrari bokte gilvvuid várás. Guokte geardde lihkostuvai 8C 2900 vunnjit Mille Miglia gilvvu.
Loga eanet
Ferrari 166 Inter Coupe Touring 1949
Ferrari 166 lea maiddai maiddai vunnon Mille Miglia golmma geardde. Dát mohtoravuohta mas lea aluminiumkarosseriija ja plexiglaslaktas lea okta 166:s álgovuoras veršuvnnaid. Mohtor lea disainerejuvvon Gioacchino Colombo bokte, guhte boahtá Alfa Romeo-selskabis.
Loga eanet
Aston Martin DB3 bargoguovddasjoavku biila 1952
Dasa fabrikracerin lei 1952 juohke Monaco Grand Prix-vuddu. Peter Collins oaiccai doppe njealljehat sadjasa. 1953:s dovde seamma Peter Collins dainna biilla oaiccet njuolgadlogi guhte sadjasa Mille Miglia-vuddus. Dasto biilla lea 22 geardde dahkan historjalaš Mille Miglia-vuddus.
Loga eanet
Iso Isetta 1953
Isetta mearkka "uhcci". 1954 jagis sehtta dain orrginala versuvnna, mat disainara Renzo Rivolta lea huksen, leigga mielde Mille Miglia-vudjon. Sis vunnje dan jagi economy-klassa. BMW osti fargga maŋŋil lisenssa ja ala ieza namas Isetta-valmistemi.
Loga eanet
Louwman musea teahter 2010
Louwman Musea teahterea lea heivehuvvon Brescia gova Teater Grande mielde, dainna gova lea juohke jagi Mille Miglia-almmustahttin. Lávddi sisa sáhttá almmustahttit biilla erenoamasa luodda geavahusa bokte.
Loga eanet